21.3.2017

Puuta saa käyttää entistä monipuolisemmin

Hallituksen norminpurkutalkoot kohdistuvat myös rakennusmääräyksiin, mikä lisää puun käyttömahdollisuuksia erilaisissa rakennuksissa. Keskeiset puuhun liittyvät määräykset koskevat edelleen paloturvallisuutta ja energiatehokkuutta. Jatkossa rakentamisen ympäristövaikutuksia tarkastellaan myös materiaalivalintojen perusteella. Puu pärjää vertailussa hyvin, sillä se on uusiutuvaa, ympäristöystävällistä ja kierrätettävää.

Rakentamisen teknisiä vaatimuksia uudistetaan parhaillaan osana maankäyttö- ja rakennuslakia. Ympäristöministeriön esityksiä on parhaillaan lausuntokierroksella. Uudistustyötä vetävä ministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen painottaa, että turvallisuudesta ei tingitä.

– Kun teemme rakentamista koskevien teknisten vaatimusten kokonaisuudistusta, tavoitteena on, että samalla kun määräyksiä karsitaan, edelleen taataan ihmisten turvallisuus ja terveys. Lopputulos on myönteinen sekä toimialalle että rakennusten käyttäjille, Lehtinen sanoo.

Puutalo on paloturvallinen

Palomääräykset ja niiden kirjava tulkinta mainitaan usein suurimpana esteenä puurakentamisen laajamittaiselle käytölle kaupunkirakentamisessa. Ympäristöministeriön uusi asetusluonnos edistää toteutuessaan puukerrostalojen rakentamista muuhunkin käyttöön kuin asumiseen.  Ympäristöministeriön luonnos rakennusten paloturvallisuudesta mahdollistaisi 3-8 kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen myös majoitus-, hoitolaitos-, kokous- ja liiketilatarkoituksiin. Tämä olisi puurakentamisen kannalta merkittävä uudistus.
Yli kaksikerroksisiin puurunkoisiin rakennuksiin vaaditaan automaattinen sammutusjärjestelmä.

– Laskennallisen riskianalyysin mukaan automaattisella sammutusjärjestelmällä varustettu puutalo on jopa yli 50 kertaa turvallisempi kuin vastaava ilman sammutusjärjestelmää oleva palamattomista materiaaleista valmistettu talo, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Mikkolan mukaan tekeillä olevat uudistukset ja kevennykset puun käytön kannalta ovat tervetulleita, mutta niiden jälkeenkin Suomessa on edelleen Euroopan tiukimmat määräykset.

Lehtinen vahvistaa, että massiivipuuelementtiratkaisujen tulo markkinoille avaa mahdollisuuden luopua osittain paloturvallisuuden varmistamiseksi käytetyistä suojaverhouksesta.

– Tarkoitus on, että voisimme luopua suojalevyjen ja muovisten höyrysulkujen käytöstä mahdollisimman pitkälle kerrosliimatuissa rakenteissa kerrostalorakentamisessa. Tällöin meillä on rakennuksessa massiivipuurunkoinen ydin, joka eristetään lämmöneristyksellä ja sadetakilla.

Energiatehokkuus ei estä hirsirakentamista

Suomessa pyritään lähes nollaenergiarakentamiseen vuoden 2018 alusta. Rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan energiatehokkuusvaatimuksissa säädetään kustannusoptimaaliseen tasoon tähtäävät vähimmäisarvot, jotka Suomessa ovat siksi kaukana sananmukaisesta lähes nollaenergiatasosta.

– Hirsirakentaminen voi jatkua kuten tähänkin asti. Tämä ei koske vain mökki- ja omakotirakentamista, vaan myös hirsirakenteisia kouluja ja muita julkisia kohteita, vakuuttaa Lehtinen.

Hän toivoo, että moderni hirsirakentaminen lisää myös kiinnostusta uudenlaiseen arkkitehtuuriin.

Lehtisen mukaan hirteen varastoinut hiili antaa kevennyksen taulukkovaateista. Se mahdollistaa laaja-alaisen teollisen julkisen hirsirakentamisen yhtä lailla kuin lähipuusta veistettyjen pienimuotoisempien hirsitalojen rakentamisen.

Ympäristöajattelu uusiksi rakentamisessa

Ympäristöministeriö on aloittanut 2017 tiekartan valmistelun rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

– Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä, kertoo Lehtinen.

Rakennusten koko elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, korjaukset sekä lopulta purkaminen ja kierrätys. Ne muodostavat noin 20-45 prosenttia uuden suomalaisen kerrostalon hiilijalanjäljestä. Osassa Euroopan maita vastaava työ on jo käynnistetty. Esimerkiksi Hollanti, Belgia ja Ranska edellyttävät tietyissä rakennushankkeissa elinkaariarviointia tai rakennustuotteiden ympäristöselosteita.

”Terve kunta rakentuu puulle” on Puutuoteteollisuus ry.n hanke, jolla edistetään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa sekä nostetaan esiin puutuoteteollisuuden merkitystä Suomessa. Hankkeen osana järjestetään eri puolilla Suomea 12 seminaaria, joissa keskeisenä sisältönä ovat uuden hankintalain sisältö,  kunnan keinot puurakentamisen toteuttamiseksi ja sen aluetaloudelliset vaikutukset.  Metsäsäätiön rahoittama hanke on tuottanut kuntapäättäjille tarkoitetun hankintaoppaan, jota jaetaan seminaarien yhteydessä osallistujille.

”Terve kunta rakentuu puulle -kiertueen” ohjelma: http://puutuoteteollisuus.fi/kuntavaalit-2017/

0

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

* pakollinen kenttä

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.