28.11.2017

Uudet palomääräykset vapauttavat puun käyttöä kaupunkirakentamisessa

Uudet palomääräykset sallivat entistä enemmän puuta näkyviin pintoihin myös kerrostaloissa. Lisäksi tästä lähtien puurunkoisia majoitus- ja hoitolaitosrakennuksia voidaan toteuttaa kahdeksankerroksisina. Parannusten taustalla on puutuoteteollisuuden teettämien kansainvälisestikin merkittävien palokokeiden tulokset.

Ympäristöministeriö on julkaissut rakennusten paloturvallisuutta koskevan asetuksen. Asetus astuu voimaan vuoden 2018 alusta ja korvaa nykyiset palomääräykset E1 ja sitä koskevan ohjeistuksen vuodelta 2011.

Enemmän puupintaa näkyviin kerrostaloasunnoissa

Puun käytön kannalta asetuksessa on useita merkittäviä parannuksia. Puukerrostaloissa kantavien puurakenteiden sisäpintaa voidaan jättää suojaverhoamatta ja puupintaa voi jäädä näkyviin 20 % huoneiston seinä- ja kattopinnoista. Nostamalla kantavuusvaatimusta 90 minuuttiin puupintaa saadaan näkyviin jopa 80 %. Kantamattomat väliseinät ja lattiat voivat olla lisäksi vielä puupintaisia.

Puun käyttö mahdollista nyt myös kahdeksankerroksisissa majoitus- ja hoitolaitosrakennuksissa

Monikerroksisten puisten rakennusten käyttötarkoitusrajoituksia lievennettiin siten, että myös majoitus- ja hoitolaitosrakennuksia voidaan toteuttaa kahdeksankerroksisina. Tähän saakka ne on sallittu vain asuin- ja työpaikkakäyttöön. Korkeisiin kerrostaloihin voi sisältyä rajoitetusti myös kokoontumis- ja liiketiloja. Pelkästään kokoontumis- ja liiketiloiksi tarkoitetut puurunkoiset rakennukset on asetuksessa rajattu neljään kerrokseen. Merkittävä muutos on myös se, että kaksikerroksiset asuintalot, joissa asunnot ovat eri kerroksissa, kuuluvat nyt paloluokkaan P2 eikä niiden sisäpintoja tarvitse suojaverhota.

Laajat palonkestävyyskokeet mahdollistivat puun esiinmarssin sisätiloissa

Asetuksen valmistelutyötä on tehty laajalla pohjalla usean vuoden ajan. Vuosina 2014–2016 toteutettiin palomääräysten taustaselvityshanke rakennustuoteteollisuuden, viranomaistoimijoiden ja palokonsulttien kesken. Käyttäjien esittämiä tulkintoja ja epäkohtia onkin uutta asetusta kirjoitettaessa otettu huomioon.

Tämän lisäksi puutuoteteollisuus käynnisti vielä erillisen tutkimuksen, joka sisälsi mm. VTT:llä suoritetut kahden tunnin palokokeet eri puutuotteilla. Testit olivat globaalissakin mittakaavassa uraauurtavia. Tutkimustulokset puun ennakoitavasta ja mitattavasta käyttäytymisestä palotilanteessa olivat keskeisessä asemassa suojaverhousvaatimusten huojentamisessa.

Kustannusvaikutus ei tasapuolinen

Teollisuuden toivomat keskeiset selvennykset ovat mukana: puurakenteet ei ole osana tilan palokuormaa ja suojaverhous voidaan ottaa huomioon kantavien rakenteiden palosuojausta laskettaessa. Vaatimus automaattisesta sammutuslaitteistosta on esitetty ainoastaan ympäristöministeriön ohjeessa, ei itse asetuksessa. Poikkeuksena varatienä käytettävät parvekkeet, joissa sammutuslaitteistoa tarvitaan.

Perustelumuistiossa todetaan, että uusi asetus lisää materiaalien välistä kilpailua ja alentaa rakennuskustannuksia. Tämä on totta sillä poikkeuksella, että asetuksessa on edelleenkin rajattu puu kantavana rakennusaineena pois P1-paloluokan kerrostaloista. Kantavat puurakentet ovat mahdollisia vain paloluokassa 2, jossa puukerrostalot tulee varustaa automaattisilla sammutuslaitteilla. Lopputulos on, että puurakenteiselle kerrostalolle tulee lisäkustannus, tosin sen takia puukerrostalojen henkilöturvallisuustaso on huomattavasti parempi.

Parannettavaa jäi vielä

Uusi asetus tuo puun vihdoinkin näkyviin kerrostalorakentamisessa. Tutkimustuloksista huolimatta asetukseen on kuitenkin jäänyt vaikeasti perusteltavissa olevia käyttörajauksia kokoontumis- ja liiketilarakentamiselle.

Puukerrostaloissa vaaditaan edelleen automaattinen sammutusjärjestelmä. Puutuoteteollisuus kannattaa sammutusjärjestelmän käyttöä. Puukerrostaloissa käytettävä automaattinen sammutusjärjestelmä moninkertaistaa henkilöturvallisuuden palotilanteessa. Puutuoteteollisuus kysyykin, miksi automaattista sammutusjärjestelmää ei vaadita kaikkiin yli nelikerroksisiin rakennuksiin materiaalista riippumatta? Näin on tehty esimerkiksi Norjassa ja siellä seurauksena on ollut henkilöturvallisuuden merkittävä paraneminen.

Ympäristöministeriön tiedote http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_asetus_rakennusten_paloturvallisuud(45212)

Lisätietoja:

Puutuoteteollisuus ry

Erityisasiantuntija, TkT Tomi Toratti, puh. 050 536 1702, tomi.toratti@puutuoteteollisuus.fi

0

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

* pakollinen kenttä

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.