20.3.2017

Ympäristövaikutukset tulevat rakentamiseen

Rakentaminen kuluttaa Euroopassa noin puolet kaikista uusiutumattomista materiaaleista ja energiasta, kolmanneksen vesivaroista sekä synnyttää kolmanneksen kaikesta jätteestä. Valtaosa rakentamisen materiaalista on uusiutumattomia täyteaineita, kuten hiekkaa, soraa ja betonia. Puun osuus rakennusmateriaaleista jää alle kahden prosentin. Julkinen rakentaminen voisi olla ekologisen rakentamisen edelläkävijä.

– Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat Keski-Euroopassa rakentamista koskevan keskustelun ytimessä. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat yhteensä noin 40 prosenttia kaikista päästöistä, halutaan kiinni päästöjä tuottaviin asumisen lämmitysmuotoihin ja rakentamisen materiaaleihin, sanoo Puutuoteteollisuus ry.n toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Mikkolan mukaan ympäristövaikutusten mukaan ottaminen rakentaminen säädöksiin on puutuotealan kannalta tervetullutta.

– On selvää, että tavoite uusiutuvien rakentamisen materiaalien, kuten puun lisäämiseksi on meidän kannaltamme oikea ja kannatettava tavoite. Keski-Euroopassa on investoijien ja kuluttajien kiinnostus vahvassa kasvussa ekologiseen puurakentamiseen.

Rakennusten hiilijalanjälki säädöksiin

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittisen mukaan ympäristöministeriö on ryhtynyt laatimaan tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

– Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

– Esimerkiksi Hollanti, Belgia ja Ranska edellyttävät tietyissä rakennushankkeissa elinkaariarviointia tai rakennustuotteiden ympäristöselosteita. Ohjeilla julkisten rakennushankkeiden ympäristövaatimuksista tasoitetaan tietä vähähiilisyydelle julkisessa rakentamisessa ja korjaamisessa.

Kuittisen mukaan julkiset hankinnat tarjoavat hyvän mahdollisuuden ympäristövastuullisuuden toteuttamiseen.

– Rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämiseen on monta eri vaihtoehtoista hankintapolkua. Keskeistä on asettaa ympäristötavoitteet hankintoja ohjaaviksi strategisiksi tavoitteiksi. Kullekin hankinnalle voidaan etsiä luontevimmat tavat varmistaa ympäristövastuullisuuden toteutuminen. Tässä voidaan käyttää apuna erilaisia arviointimenetelmiä, sertifikaatteja tai ekomerkkejä, kuvailee Kuittinen.

Elinkaariarviointi rakentamiseen

Elinkaariarviointi tekee tuloaan nyt rakentamiseen. Suomessa suunnitellaan rakennusten hiilijalanjäljen kytkemistä vaikuttavalla tavalla osaksi rakennusmääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Kun suosituksia julkisten rakennushankkeiden ympäristöarviointiin laaditaan, olennaista on Kuittisen mielestä asettaa sellaiset kriteerit, joita voidaan selkeästi mitata ja jotka perustuvat yleisesti käytössä oleviin arviointimenetelmiin.

– Koska Suomessa ei vielä ole kansallista rakennushankintojen ympäristöarvioinnin työkalua tai sen edellyttämää kansallista tietokantaa, voi vertailun tehdä monella eri tavalla. Menetelmistä laadukkain on elinkaariarviointi, jota voidaan toteuttaa erilaisten työkalujen avulla, muistuttaa Kuittinen.

Kuittinen muistuttaa, että rakennus- ja kiinteistöalalla on laaja joukko vapaaehtoisia kaupallisia sertifiointimenetelmiä, joilla rakennusten ympäristövaikutuksia voidaan arvioida ja pisteyttää.

– Sertifikaateilla pyritään kuvaamaan rakennuksen ympäristövaikutuksia monipuolisesti. Eri arviointimenetelmät painottavat eri ympäristövaikutuksia, eikä sertifikaatteja sen vuoksi voi täysin verrata keskenään.

Puun käytön ympäristövaikutukset rakentamisessa

Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu rakennuksen energiatehokkuudesta, tuotetun energian hiilijalanjäljestä ja rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Rakennusten koko elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat kuitenkin myös rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, korjaukset sekä lopulta purkaminen ja kierrätys. Ne muodostavat noin 20-45 prosenttia uuden suomalaisen kerrostalon hiilijalanjäljestä.

– Puu on uusiutuva rakennusmateriaali. Puuta käyttäen uusiutumattomien materiaalien käyttöä voidaan vähentää. Tällä on merkitystä erityisesti rakentamisessa, jossa käytetyt materiaalimäärät ovat suuria ja jossa muiden materiaalien korvaaminen puulla on verrattain helppoa, sanoo Kuittinen.

Puun myönteiset ympäristöominaisuudet rakennusmateriaalina perustuvat muun muassa siihen, että puu toimii pitkäikäisissä puurakennuksissa hiilivarastona.

– Tutkimuksin on voitu osoittaa, että puutuotteiden valmistuksen aiheuttamat energian ja luonnonvarojen kulutus sekä hiilidioksidipäästöt ovat vähäiset. Saha- ja höylätavaraa valmistettaessa jopa syntyy enemmän energiaa kuin kuluu, muistuttaa Kuittinen.

Kuittinen huomauttaa, että puulla on tärkeä osa resurssitehokkaassa rakentamisessa.

– Lisäksi puutuotteet voidaan käyttää elinkaarensa päätteeksi uusiutuvan energian tuottamiseen ja korvata siten fossiilisia polttoaineita. Puusta on mahdollista tehdä energiatehokkuusvaatimusten mukaisia ja jopa energiaa tuottavia rakennuksia kustannustehokkaasti.

”Terve kunta rakentuu puulle” on Puutuoteteollisuus ry.n hanke, jolla edistetään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa sekä nostetaan esiin puutuoteteollisuuden merkitystä Suomessa. Hankkeen osana järjestetään eri puolilla Suomea 12 seminaaria, joissa keskeisenä sisältönä ovat uuden hankintalain sisältö, kunnan keinot puurakentamisen toteuttamiseksi ja sen aluetaloudelliset vaikutukset. Metsäsäätiön rahoittama hanke on tuottanut kuntapäättäjille tarkoitetun hankintaoppaan, jota jaetaan seminaarien yhteydessä osallistujille.

”Terve kunta- kiertueen” ohjelma: http://puutuoteteollisuus.fi/kuntavaalit-2017/

0

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

* pakollinen kenttä

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.