18.5.2016

Näkökulma: hirsirakentaminen on osa kansallista biotalousstrategiaa – vai onko?

Suomessa laaditaan parhaillaan uusia rakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä ympäristöministeriön johdolla. Määräysten lähtökohtana ovat EU-direktiivit, joiden taustalta taas löytyvät kansainväliset ilmastosopimukset. Niiden tavoitteena on hillitä ja rajoittaa hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Meillä hiilijalanjäljen pienentäminen on nähty suurena mahdollisuutena. Kuuden eri ministeriön voimin (työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö) ja yhdessä VTT:n sekä Sitran kanssa on laadittu vuonna 2014 Suomen kansallinen biotalousstrategia. Tähän strategiaan on kirjoitettu auki se, miten siirtyminen ”hiilitaloudesta” biotalouteen voi synnyttää Suomeen uutta osaamista ja taloudellista aktiviteettia. Itse asiassa tämä taloudellinen mahdollisuus on niin suuri, että se on nostettu keskeiseksi ohjelmakokonaisuudeksi nykyiseen hallitusohjelmaan.

Rakentaminen ja rakentamisessa käytettyjen materiaalien kierrätys ja valmistus ovat keskeinen osa biotaloutta. Kansallisen biotalousstrategian keskeisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien materiaalien ja raaka-aineiden käyttöä uusiutumattomien sijaan.

Kuten eurooppalaisessa €CO2-tutkimushankkeen tuloksissa todetaan: ”mitä enemmän puuta rakennuksessa käytetään, sitä pienemmäksi talon koko elinkaarenhiilijalanjälki jää ja sitä vähemmän energiaa tarvitaan rakennuksen koko elinkaaren aikana.”

Suomen suurimpien hirsitalovalmistajien yhteinen yhdistys Hirsitaloteollisuus ry on viime vuosina omilla resursseillaan teetättänyt useita tutkimuksia (mm. VTT) hirsitalorakentamisen elinkaarivaikutuksista hiilijalanjälkeen. Näiden tutkimusten tulokset ovat täysin yhteneväiset €CO2-tutkimushankkeen tulosten kanssa.

Nyt kun uusia määräyksiä laaditaan, niin kysymys kuuluu: onko Suomen hallitusohjelma ja biotaloustrategia pelkkää sananhelinää ja juhlapuhetta vai siirrymmekö käytännön tekoihin kohti biotaloutta? Unohtuvatko nyt rakennuksen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ja Suomen biotaloustavoitteet pelkkää rakennusten käytön aikaista energiankulutusta minimoitaessa?

Kaikessa tässä energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkikeskustelussa unohtuu helposti se tärkein asia – rakennusten on oltava terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen. Nykyaikaiset hirsirakennukset täyttävät hyvin voimassa olevat tiiviys- ja energiatehokkuusvaatimukset ja ovat lukuisten tutkimusten mukaan sisäilmaltaan ihanteellisia. Hygroskooppisena materiaalina puu tasaa itseohjautuvasti sisäilman suhteellista kosteutta hengitysilman kannalta suotuisaan suuntaan.  Itävaltalaistutkimusten mukaan lapset ovat puisessa sisätilassa rauhallisempia. Suomessa viime aikoina ”homepäiväkotien” tilalle rakennetuista hirsipäiväkodeista käyttäjät ovat antaneet pelkästään myönteistä palautetta ilman laadusta, akustiikasta ja viihtyisästä työskentely-ympäristöstä.

Suomi on maailman johtava hirsirakennusten viejämaa. Ala työllistää meillä tuhansia ihmisiä. Mikäli Suomessa ei osata tulkita tehtyjä tutkimuksia ja soveltaa niitä uuteen lainsäädäntöön, suomalaisten hirsirakentajien vienniltä putoaa pohja pois. Hirsirakennusten viennin uskottavuus on koetuksella, mikäli kotimaassa sitä ei enää voi toteuttaa. Mikäli ensimmäisen lausuntokierroksen e-lukuvaatimukset toteutuvat, päiväkotien ja koulujen ja muiden julkisten rakennusten osalta massiivinen hirsi on suljettu rakentamisvaihtoehdoista pois. Tämä ei ainakaan edistä kilpailua rakennusalalla. Hallitusohjelman tavoite on tässäkin suhteessa juuri päinvastainen.

Haluan tuoda myös esille sen, että Suomessa ympäristöministeriön virkamiehet ovat valmiita suoraan ja rakentavaan keskusteluun. Ymmärrämme hyvin ne paineet, joita eri sidosryhmät ovat tuoneet ja vielä tuovat tähän keskusteluun.

On selvää, että hyvään rakentamiseen tarvitaan hyvin monenlaisia materiaaleja ja ratkaisuja. Hirsitaloteollisuus ry toivoo, että eri toimijat eivät sorru tässä energiatehokkuuskeskustelussa toistensa tuotteiden vähättelyyn. Me emme itse pidä hirttä minään nostalgiatuotteena, vaan vakavasti otettavana vaihtoehtona moneen eri rakentamistarpeeseen. Olemme merkittävä osa suomalaista rakennustuoteteollisuuden vientiä. Olemme osa suomalaista biotaloutta. Toivottavasti tämä tarina saa jatkua.

Hirsitaloteollisuus ry

Seppo Romppainen
asiamies

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

* pakollinen kenttä

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.