Puurakentamisessa tavoiteltava vientimarkkinoita

Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Luhtaniemi näkee puurakentamisen viennissä suuria mahdollisuuksia. ”Tavoitteena tulee olla puurakentamisen volyymirakentaminen. Kun teemme kymmenen tuhatta puukerrostaloasuntoa Suomeen, se avaa moninkertaiselle asuntomäärälle vientimahdollisuuksia maailmalle”, muistuttaa Luhtaniemi.

Luhtaniemen mukaan uuden puualan teollisuuden tukijalkaa pitää rakentaa ensin kotimaassa rakentamalla ensin itselle ja sitten vientiin. ”Puurakentamisen markkinassa on myönteiset näkymät, kun ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon myös rakentamisessa. Energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden vaatimukset tulevat lisäämään puun käyttöä rakentamisessa”, arvioi Luhtaniemi.

Puheenjohtaja Luhtaniemen mielestä puutuoteteollisuuden iso missio on lisätä puun käyttöä kaikessa rakentamisessa. ”Onhan se pöyristyttävää, jopa rikos isänmaata kohtaan, kun suomalaiset eivät rakenna enemmän puusta. En väheksy betonia tai kiveä materiaaleina, mutta varsinkin kerrostalorakentamisessa olisi puun käytön lisäämiselle suuret perusteet”, sanoo Luhtaniemi.

Luhtaniemi sanoo, että Suomessa kasvaa enemmän metsää vuosittain kuin mitä jalostetaan. ”Suomen viennin ja työllisyyden kannalta puuta tulisi käyttää paljon fiksummin kuin myydä sitä raakapuuna Eurooppaan, jossa sitä jatkojalostetaan rakentamisen ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Puuta tulisi ehdottomasti pyrkiä jalostamaan pidemmälle ja myymään valmiita tuotteita maailmalle. Puulla on hyviä ominaisuuksia ja sen viennin lisäämisen puolesta on helppo argumentoida.”

Luhtaniemi muistuttaa, että puun hiilijalanjälki on ylivoimainen, koska se sitoo hiiltä verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin, jotka tuottavat päästöjä. ”Maanjäristysalueilla puurakentaminen on todettu turvalliseksi ja Suomen tulisikin aktiivisesti tarjota tuotteitaan näille alueille, joilla on potentiaalista markkinaa paljon. Teolliset rakentamisen järjestelmät mahdollistavat nyt rakennusosien sarjatuotannon ja nopeamman rakentamisen. Puurakentamisen kehittämisen tärkein tavoite on oltava viennissä”, painottaa Luhtaniemi. ”Esimerkiksi Aasiassa muuttaa joka vuosi kymmeniä miljoonia ihmisiä kaupunkeihin ja siellä tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja. Tässä on käsittämätön mahdollisuus rakennustuotteiden viennille.”

Rakennusteollisuudessa turhaa materiaalien välistä vastakkainasettelua

Luhtaniemi katsoo, että meneillään olevan puurakentamisen vahva kasvu perustuu suurten yhtiöiden StoraEnson, MetsäWoodin, Koskisen ja Verswoodin lähtemisellä mukaan järjestelmärakentamisen kehittämiseen ja teollisen rakentamisen puuosien tuottamiseen. Rakennustuoteteollisuuden RTT:n johtokunnassa istuva Luhtaniemi katsoo, että ”etujärjestössä on turhaa materiaalien välistä vastakkainasettelua ja vastakkaisia intressejä. Betonirakentamista ei voida ajatellakaan viedä Pietaria kauemmaksi, koska sitä materiaalia ja osaamista on kaikkialla. Uuden teollisuuden tukijalkaa pitää rakentaa ensin kotimaassa rakentamalla ensin itselle ja sitten vientiin. Tavoitteena tulee olla puurakentamisen volyymirakentaminen. Kun teemme kymmenen tuhatta puukerrostaloasuntoa Suomeen, se avaa kymmenille tuhansille asunnoille vientimahdollisuuksia maailmalle. “

Luhtaniemi sanoo, että kun rakentamisen markkina kasvaa, puurakentaminen ei ole betonilta pois. ”Puurakentamisen markkinassa on myönteiset näkymät, kun ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon myös rakentamisessa. Energiatehokkuus- ja materiaalikestävyysvaatimukset tulevat lisäämän puun käyttöä rakentamisessa. Uusien ympäristöperusteiden normien tulo hyödyttää puurakentamista suoraan.”

Yhteiskunta voi luoda puurakentamiselle kysyntää

Luhtaniemi harmittelee, ettei rakennusteollisuuden sisälläkään nähdä täysimääräisesti vielä puun käytön kaikkia kansantaloudellisia hyötyjä. ”RT:n sisälläkin helposti argumentoidaan ja sanotaan, että eihän puun käytön lisääminen rakentamisessa mitään ratkaise. Kyllä se kuitenkin ratkaisee”, painottaa Luhtaniemi.  ”Kun me opitaan tekemään itsellemme kotimarkkinoilla, syntyy uusia Nokia-efektejä ja uutta liiketoimintaa.  Valtio ryhtyi rakentamaan matkapuhelinverkkoja ja avaamaan alussa markkinaa Nokialle. On hyvä että julkinen hallinto tukee puurakentamista, mutta se tapahtuu parhaiten samalla tavoin markkinoiden avaamisen ja kysynnän luomisen kautta. Yhteiskunta voisi olla tilaajana sekä puutaloissa että saneerauskohteissa.”

Luhtaniemi pitää hyvänä, että valtio on mukana puurakentamisen tutkimus- ja kehityshankkeissa. ”Parhaiten valtiovalta voi tukea alaa luomalla kysynnän kautta markkinaa eikä niinkään tukemalla yksittäisiä yrityksiä tai hankkeita. Jos valtio ja kunnat alkavat tilata enemmän puurakennuksia, hankkeet syntyvät markkinaehtoisesti ja alan on pärjättävä siinä kilpailussa. Valtion ei tule luoda hankkeita, jotka lepäävät tukien varassa, koska ne eivät ole oikeaa markkinaehtoista liiketoimintaa.”

Hyvänä esimerkkinä siitä, miten esimerkiksi kunnat voisivat edistää puurakentamisen markkinaa, Luhtaniemi mainitsee valtion ja kuntien omistaman mittavan rakennuskannan, jossa on homeongelmia ja julkisivut korjauksen tarpeessa. ”Nyt olisi aika käynnistää mittava kuntien omistamien betonikerrostalojen energiatehokkuus- ja julkisivujen korjaushanke. Kysynnällä luodaan kotimaista markkinaa ja yritykset joutuvat kehittämään ja kaupallistamaan omia tuotteitaan.”

Timo Luhtaniemi näkee puukomponenttien ja puisten rakennusosien viennissä paljon potentiaalisia mahdollisuuksia, kun esimerkiksi ikkunat ja ovet integroidaan muihin rakennuselementteihin asentamalla ne tehtaalla osaksi seinärakennetta. ”Tässä tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä elementtivalmistajien kanssa. Myös betonielementtien korjauksiin sopisivat valmiit puuelementit, joihin on asennettu ikkunat valmiiksi. Tämä konsepti tulee nähdä osana laajempaa puurakentamisen konseptia, jossa elementteihin integroidaan ovet, ikkunat ja keittiökalusteet valmiiksi. Tämäkin konsepti tulee toteuttaa ensin kotimaassa, koska pelkillä ikkuna- ja ovituotteilla on vaikea mennä toiseen markkinaan, jossa mitoitukset ovat erilaisia”, arvioi Luhtaniemi.

Ikkunateollisuudessa puun asema vahva Suomessa

Inwido Finland Oy:n toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi nousi Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen johtoon vuonna 2009 ikkunavalmistukseen erikoistuneiden Tiivin ja Eskopuun mandaatilla. Luhtaniemi on myös Rakennustuoteteollisuus RTT:n johtokunnassa.

Rakentamisen pariin Luhtaniemi tuli it-alalta, ohjelmistoyrityksestä, jossa jatkaa edelleen omistajana ja hallituksen jäsenenä. Inwido-konserniin kuuluvat Suomessa sen ostamat ikkunavalmistajat Pihlavan Ikkuna Oy, Eskopuu Oy ja Tiivituote Oy, jotka jatkavat itsenäisinä keskenään kilpailevina tytäryhtiöinä. Yhtiöiden liiketoiminta on korjausrakentamisessa ja kuluttajamarkkinassa. Eskopuu toimii rakennusliikemarkkinassa kun Tiivi ja Pihla toimittavat ikkunoita pientaloteollisuudelle valmiiksi asennettaviksi. Kukin tytäryhtiö toimii itsenäisesti omilla tuotemerkeillään, vaikka hankinnoissa tehdään yhteistyötä ja haetaan synergiaa.

”Suomessa ikkunateollisuuden näkökulmasta puun asema on erittäin vahva”, sanoo Luhtaniemi. ”Meillä pääosin kaikki ikkunat tehdään puusta, päinvastoin kuin Saksassa, missä PWC valmisteet on vahva kilpailija ikkunamateriaaleissa.”

Lisätietoja:

Timo LuhtaniemiTimo Luhtaniemi
Toimitusjohtaja, Inwido Oy
Puh. 0400 447 464
timo.luhtaniemi@inwido.fi

Teksti: Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Tilaa uutiskirje

* pakollinen kenttä

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.