UPM plywood teahouse puurakennetta

Asiantuntija-artikkelit

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1419 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-20 13:57:44 [post_date_gmt] => 2023-06-20 13:57:44 [post_content] =>

Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle

Olemme seuraavaan keränneet nostoja hallitusohjelman pääkohdista ja siitä, miten uusi hallitusohjelma käsittelee puutuoteteollisuutta ja sen tavoitteita.

Mittava neljän miljardin investointiohjelma ja Suomelle teollisuuspoliittinen strategia

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman. Ohjelma koostuu merkittävistä panostuksista väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Hallitus varautuu myös rahoittamaan MAL-sopimusten valtion osuuden.

Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.

Normitalkoot käyntiin

Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Hallitus käynnistää maankäytön ja rakentamisen sääntelyn keventämisen, joka koskee koko Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (lait, asetukset ja ohjeet).

T&K-suunnitelma yli vaalikauden – tavoitteena osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen

Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tutkimustoimijoita ja elinkeinoelämää laajasti osallistaen. Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Juuri hyväksyttyä rakentamislakia korjaillaan

Hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lakiin määritellään rakennuslupien käsittelyaikatakuu. Lisäksi hallitus lupaa keventää rakentamismääräyksiä, jotta rakentamisen ja asumisen kustannusten kasvua saadaan hillittyä.

Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen etusijalle - ARA:n roolia ja ARA-tuotannon tuotantokustannuksia selvitetään

Hallitus haluaa edistää laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolia, asemaa ja tehtäviä selvitetään. ARA-tuotannon kustannuksiin kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota ARA-vuokrien säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Hallituksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti. Yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille.

MAL-sopimukset halutaan hallitusohjelmassa jatkossa laatia pidempiaikaisiksi ja kumppanuudessa valtion ja kaupunkiseutujen välillä. MAL-sopimuskäytäntö kirjataan lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä. Samalla sopimusten yksityiskohtaisuutta halutaan vähentää.

Rakennusvalvonnan tulkintoja yhtenäistetään ja rakentamisen markkinoita halutaan tehostaa

Hallitus käynnistää rakennusvalvontauudistuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat.

Hallitus käynnistää myös hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden, kilpailun ja hintainformaation hyödyntämistä maankäytössä ja rakentamisessa. Lisäksi tuodaan näkyviin rakennusoikeuden rajoittamisesta ja muista suunnitteluratkaisuista syntyviä vaikutuksia kustannuksiin, tontinluovutustuloihin ja rakennusoikeuden myyntituloihin.

Energiatehokkuutta kansallisin ja kustannustehokkain keinoin

Hallitus haluaa vähentää edelleen rakentamisen energiankulutusta ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkain keinoin. Halutaan vaikuttaa siihen, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kirjaukset mahdollistavat mahdollisimman laajan kansallisen liikkumavaran.

Puurakentamisen sääntelyä halutaan uudistaa

Hallitusohjelmassa mainitaan edelleen puurakentaminen. Hallitus haluaa uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi ja parantaa alan vientimahdollisuuksia. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen. Hallitusohjelmassa mainitaan myös arvonlisän nostaminen. Hallitus haluaa edistää kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen.

Puun saanti teollisuudelle pitää turvata – metsien käyttöä ei rajoiteta

Hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. EU-sääntely tulee pitää minimitasolla. Suomen metsien hiilinielut eivät hallitusohjelman mukaan voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma toteaa, että uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen. Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta.

Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Metsänhoitosuosituksia päivitetään tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua sekä parannetaan niiden soveltamista. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin.

Metsähallituksen hakkuita ei leikata – tavoitteena nykytaso tai maltillinen kasvattaminen

Hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti. Tavoitteena on sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen.

Bioenergialla tärkeä rooli – polttoaine pääosin erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista

Hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergiaa tulee tuottaa ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Hallitus edistää toimia, joiden avulla Suomesta tulee johtava biopohjaisten ratkaisujen kehittäjä ja tuottaja.

Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään

Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Energia- ja ilmastostrategian yhdeksi painopisteeksi asetetaan, että Suomi hyödyntää mahdollisuudet teollisuuden ja energiantuotannon ennakoitua nopeampaan päästöjen vähenemiseen sekä Euroopan suurimpiin kuuluvan puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jatkokäytön potentiaalin käyttöön. Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään.

Suomesta hiilikädenjäljen mallimaa

Hallitus edistää yhdessä elinkeinoelämän kanssa ilmastokädenjäljen laskentamallin luomista. Hallitus haluaa kartoittaa laskentamallin potentiaalin sekä asettaa suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Lisäksi pyritään saamaan kädenjälkimalli myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.

Kierrätysmateriaaleille toimivat markkinat

Hallitus lisää kierrätysmateriaalien käyttöä markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Uusiutuvilla, biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan fossiilitalouden ratkaisuja, vähennetään syntyvän jätteen määrää sekä uusiutumattomien raaka- aineiden käyttöä, vahvistetaan kotimaisia arvoketjuja sekä tuotteiden jalostusastetta ja luodaan kasvumahdollisuuksia Suomeen.

Hallitus kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisää kierrätysmateriaalin käyttöosuutta. Hallitus kehittää sääntelyä siten, että jäte-, tuote- ja kemikaalisääntely muodostavat selkeät kokonaisuudet ja ympäristösääntely on selkeää. Kiertotalous otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja huolehditaan, että myös pk-yritykset voivat osallistua kiertotalouteen.

Ukraina on hallituskauden Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde

Suomi jatkaa Ukrainan tukemista muun muassa kehitysyhteistyön, puolustusmateriaaliavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Hallitus valmistelee yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman.

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Nostoja hallitusohjelmasta. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => nostoja-hallitusohjelmasta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-20 14:03:13 [post_modified_gmt] => 2023-06-20 11:03:13 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1419 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-20 13:57:44 [post_date_gmt] => 2023-06-20 13:57:44 [post_content] =>

Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle

Olemme seuraavaan keränneet nostoja hallitusohjelman pääkohdista ja siitä, miten uusi hallitusohjelma käsittelee puutuoteteollisuutta ja sen tavoitteita.

Mittava neljän miljardin investointiohjelma ja Suomelle teollisuuspoliittinen strategia

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman. Ohjelma koostuu merkittävistä panostuksista väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Hallitus varautuu myös rahoittamaan MAL-sopimusten valtion osuuden.

Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.

Normitalkoot käyntiin

Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Hallitus käynnistää maankäytön ja rakentamisen sääntelyn keventämisen, joka koskee koko Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (lait, asetukset ja ohjeet).

T&K-suunnitelma yli vaalikauden – tavoitteena osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen

Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tutkimustoimijoita ja elinkeinoelämää laajasti osallistaen. Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Juuri hyväksyttyä rakentamislakia korjaillaan

Hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lakiin määritellään rakennuslupien käsittelyaikatakuu. Lisäksi hallitus lupaa keventää rakentamismääräyksiä, jotta rakentamisen ja asumisen kustannusten kasvua saadaan hillittyä.

Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen etusijalle - ARA:n roolia ja ARA-tuotannon tuotantokustannuksia selvitetään

Hallitus haluaa edistää laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolia, asemaa ja tehtäviä selvitetään. ARA-tuotannon kustannuksiin kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota ARA-vuokrien säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Hallituksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti. Yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille.

MAL-sopimukset halutaan hallitusohjelmassa jatkossa laatia pidempiaikaisiksi ja kumppanuudessa valtion ja kaupunkiseutujen välillä. MAL-sopimuskäytäntö kirjataan lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä. Samalla sopimusten yksityiskohtaisuutta halutaan vähentää.

Rakennusvalvonnan tulkintoja yhtenäistetään ja rakentamisen markkinoita halutaan tehostaa

Hallitus käynnistää rakennusvalvontauudistuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat.

Hallitus käynnistää myös hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden, kilpailun ja hintainformaation hyödyntämistä maankäytössä ja rakentamisessa. Lisäksi tuodaan näkyviin rakennusoikeuden rajoittamisesta ja muista suunnitteluratkaisuista syntyviä vaikutuksia kustannuksiin, tontinluovutustuloihin ja rakennusoikeuden myyntituloihin.

Energiatehokkuutta kansallisin ja kustannustehokkain keinoin

Hallitus haluaa vähentää edelleen rakentamisen energiankulutusta ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkain keinoin. Halutaan vaikuttaa siihen, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kirjaukset mahdollistavat mahdollisimman laajan kansallisen liikkumavaran.

Puurakentamisen sääntelyä halutaan uudistaa

Hallitusohjelmassa mainitaan edelleen puurakentaminen. Hallitus haluaa uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi ja parantaa alan vientimahdollisuuksia. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen. Hallitusohjelmassa mainitaan myös arvonlisän nostaminen. Hallitus haluaa edistää kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen.

Puun saanti teollisuudelle pitää turvata – metsien käyttöä ei rajoiteta

Hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. EU-sääntely tulee pitää minimitasolla. Suomen metsien hiilinielut eivät hallitusohjelman mukaan voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma toteaa, että uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen. Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta.

Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Metsänhoitosuosituksia päivitetään tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua sekä parannetaan niiden soveltamista. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin.

Metsähallituksen hakkuita ei leikata – tavoitteena nykytaso tai maltillinen kasvattaminen

Hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti. Tavoitteena on sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen.

Bioenergialla tärkeä rooli – polttoaine pääosin erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista

Hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergiaa tulee tuottaa ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Hallitus edistää toimia, joiden avulla Suomesta tulee johtava biopohjaisten ratkaisujen kehittäjä ja tuottaja.

Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään

Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Energia- ja ilmastostrategian yhdeksi painopisteeksi asetetaan, että Suomi hyödyntää mahdollisuudet teollisuuden ja energiantuotannon ennakoitua nopeampaan päästöjen vähenemiseen sekä Euroopan suurimpiin kuuluvan puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jatkokäytön potentiaalin käyttöön. Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään.

Suomesta hiilikädenjäljen mallimaa

Hallitus edistää yhdessä elinkeinoelämän kanssa ilmastokädenjäljen laskentamallin luomista. Hallitus haluaa kartoittaa laskentamallin potentiaalin sekä asettaa suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Lisäksi pyritään saamaan kädenjälkimalli myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.

Kierrätysmateriaaleille toimivat markkinat

Hallitus lisää kierrätysmateriaalien käyttöä markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Uusiutuvilla, biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan fossiilitalouden ratkaisuja, vähennetään syntyvän jätteen määrää sekä uusiutumattomien raaka- aineiden käyttöä, vahvistetaan kotimaisia arvoketjuja sekä tuotteiden jalostusastetta ja luodaan kasvumahdollisuuksia Suomeen.

Hallitus kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisää kierrätysmateriaalin käyttöosuutta. Hallitus kehittää sääntelyä siten, että jäte-, tuote- ja kemikaalisääntely muodostavat selkeät kokonaisuudet ja ympäristösääntely on selkeää. Kiertotalous otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja huolehditaan, että myös pk-yritykset voivat osallistua kiertotalouteen.

Ukraina on hallituskauden Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde

Suomi jatkaa Ukrainan tukemista muun muassa kehitysyhteistyön, puolustusmateriaaliavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Hallitus valmistelee yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman.

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Nostoja hallitusohjelmasta. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => nostoja-hallitusohjelmasta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-20 14:03:13 [post_modified_gmt] => 2023-06-20 11:03:13 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
20.06.2023

Nostoja hallitusohjelmasta.

Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle

Olemme seuraavaan keränneet nostoja hallitusohjelman pääkohdista ja siitä, miten uusi hallitusohjelma käsittelee puutuoteteollisuutta ja sen tavoitteita.

Mittava neljän miljardin investointiohjelma ja Suomelle teollisuuspoliittinen strategia

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman. Ohjelma koostuu merkittävistä panostuksista väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Hallitus varautuu myös rahoittamaan MAL-sopimusten valtion osuuden.

Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.

Normitalkoot käyntiin

Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Hallitus käynnistää maankäytön ja rakentamisen sääntelyn keventämisen, joka koskee koko Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (lait, asetukset ja ohjeet).

T&K-suunnitelma yli vaalikauden – tavoitteena osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen

Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tutkimustoimijoita ja elinkeinoelämää laajasti osallistaen. Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Juuri hyväksyttyä rakentamislakia korjaillaan

Hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lakiin määritellään rakennuslupien käsittelyaikatakuu. Lisäksi hallitus lupaa keventää rakentamismääräyksiä, jotta rakentamisen ja asumisen kustannusten kasvua saadaan hillittyä.

Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen etusijalle - ARA:n roolia ja ARA-tuotannon tuotantokustannuksia selvitetään

Hallitus haluaa edistää laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolia, asemaa ja tehtäviä selvitetään. ARA-tuotannon kustannuksiin kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota ARA-vuokrien säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Hallituksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti. Yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille.

MAL-sopimukset halutaan hallitusohjelmassa jatkossa laatia pidempiaikaisiksi ja kumppanuudessa valtion ja kaupunkiseutujen välillä. MAL-sopimuskäytäntö kirjataan lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä. Samalla sopimusten yksityiskohtaisuutta halutaan vähentää.

Rakennusvalvonnan tulkintoja yhtenäistetään ja rakentamisen markkinoita halutaan tehostaa

Hallitus käynnistää rakennusvalvontauudistuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat.

Hallitus käynnistää myös hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden, kilpailun ja hintainformaation hyödyntämistä maankäytössä ja rakentamisessa. Lisäksi tuodaan näkyviin rakennusoikeuden rajoittamisesta ja muista suunnitteluratkaisuista syntyviä vaikutuksia kustannuksiin, tontinluovutustuloihin ja rakennusoikeuden myyntituloihin.

Energiatehokkuutta kansallisin ja kustannustehokkain keinoin

Hallitus haluaa vähentää edelleen rakentamisen energiankulutusta ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkain keinoin. Halutaan vaikuttaa siihen, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kirjaukset mahdollistavat mahdollisimman laajan kansallisen liikkumavaran.

Puurakentamisen sääntelyä halutaan uudistaa

Hallitusohjelmassa mainitaan edelleen puurakentaminen. Hallitus haluaa uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi ja parantaa alan vientimahdollisuuksia. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen. Hallitusohjelmassa mainitaan myös arvonlisän nostaminen. Hallitus haluaa edistää kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen.

Puun saanti teollisuudelle pitää turvata – metsien käyttöä ei rajoiteta

Hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. EU-sääntely tulee pitää minimitasolla. Suomen metsien hiilinielut eivät hallitusohjelman mukaan voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma toteaa, että uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen. Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta.

Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Metsänhoitosuosituksia päivitetään tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua sekä parannetaan niiden soveltamista. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin.

Metsähallituksen hakkuita ei leikata – tavoitteena nykytaso tai maltillinen kasvattaminen

Hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti. Tavoitteena on sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen.

Bioenergialla tärkeä rooli – polttoaine pääosin erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista

Hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergiaa tulee tuottaa ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Hallitus edistää toimia, joiden avulla Suomesta tulee johtava biopohjaisten ratkaisujen kehittäjä ja tuottaja.

Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään

Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Energia- ja ilmastostrategian yhdeksi painopisteeksi asetetaan, että Suomi hyödyntää mahdollisuudet teollisuuden ja energiantuotannon ennakoitua nopeampaan päästöjen vähenemiseen sekä Euroopan suurimpiin kuuluvan puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jatkokäytön potentiaalin käyttöön. Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään.

Suomesta hiilikädenjäljen mallimaa

Hallitus edistää yhdessä elinkeinoelämän kanssa ilmastokädenjäljen laskentamallin luomista. Hallitus haluaa kartoittaa laskentamallin potentiaalin sekä asettaa suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Lisäksi pyritään saamaan kädenjälkimalli myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.

Kierrätysmateriaaleille toimivat markkinat

Hallitus lisää kierrätysmateriaalien käyttöä markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Uusiutuvilla, biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan fossiilitalouden ratkaisuja, vähennetään syntyvän jätteen määrää sekä uusiutumattomien raaka- aineiden käyttöä, vahvistetaan kotimaisia arvoketjuja sekä tuotteiden jalostusastetta ja luodaan kasvumahdollisuuksia Suomeen.

Hallitus kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisää kierrätysmateriaalin käyttöosuutta. Hallitus kehittää sääntelyä siten, että jäte-, tuote- ja kemikaalisääntely muodostavat selkeät kokonaisuudet ja ympäristösääntely on selkeää. Kiertotalous otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja huolehditaan, että myös pk-yritykset voivat osallistua kiertotalouteen.

Ukraina on hallituskauden Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde

Suomi jatkaa Ukrainan tukemista muun muassa kehitysyhteistyön, puolustusmateriaaliavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Hallitus valmistelee yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman.

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.