app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 6
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1397
[post_author] => 0
[post_date] => 2023-04-19 18:13:17
[post_date_gmt] => 2023-04-19 18:13:17
[post_content] =>
Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin: ”Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia” eli rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseksi. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. ”Ympäristöministeriön valtuuttama toimielin tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden, kun kysymyksessä on tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Pätevyysvaatimusten tulkinta yhtenäistyisi eikä paikallisella lupaviranomaisella olisi enää tarvetta arvioida todistuksilla osoitettua ja rekisteröityä pätevyyttä. Lupaviranomainen voisi kuitenkin edelleen ottaa huomioon yksittäisen hankkeen erityispiirteet arvioidessaan henkilön kelpoisuutta tehtävään.” Tätä toimielintä tai elimiä ei ole vielä määritetty, mutta on ilmeistä, että FISE on yksi mahdollinen nimettävä toimielin. On hyvä huomata, että rakennusvalvonnalla on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.
Uuden rakentamislain pätevyysrakennetta kuvataan: ”Suunnittelu- ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan viisiportainen luokittelu. Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. Tavanomaisessa ja vähäisessä suunnittelutehtävässä riittäisi todistus vaaditun koulutuksen suorittamisesta.” ja ”Vakiintunut ”väliluokka” ehdotetaan tässä yhteydessä lisättäväksi lakiin niin, että luokkia olisi jatkossa viisi: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen.” ja ”Säännös vastaisi pitkälti nykyisiä maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:n mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Käytännössä muodostunut väliluokka vaativa-plus kirjattaisiin lakiin. Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta vaativista työnjohtotehtävistä. Erittäin vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin vähintään kahden vuoden kokemusta vaativista johtotehtävistä toimimisesta niin, että on itse ollut vastuullinen eikä ainoastaan osallistunut tehtävään. Vaativassa johtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta työnjohtotehtävistä ja tästä kokemuksesta vähintään kaksi vuotta olisi oltava valmistumisen jälkeistä kokemusta. Vaativan erityisalan työnjohtotehtävän muutoin osoitetuilla tiedoilla tarkoitettaisiin talotekniikan erikoisammattitutkintoja taikka aiempia LVI-työteknikkoja vastaavia tutkintoja. Hallituksen esityksen HE 147/2013 vp sivun 31 mukaan vaativassa työnjohtotehtävässä kysymykseen voisi tulla pykälässä lueteltujen tutkintojen lisäksi myös aiempi teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu rakennusmestarin tutkinto. Tavanomaisessa työnjohtotehtävässä vastaavien tietojen osoitukseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi kyseiseen tehtävään soveltuvan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Vähäisessä työnjohtotehtävässä voisi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Nämä perustelut olisivat edelleen ajankohtaisia. Tulevaisuudessa olennaista olisi, että vastaavalla työnjohtajalla ja erityisalan työnjohtajalla olisi johtotehtävän edellyttämä koulutus. Pykälän mukaan käytännön kokemusta vaadittaisiin ainoastaan vaativissa, erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa työnjohtotehtävistä. Tavanomaisissa tehtävissä riittäisi esimerkiksi arkkitehdin, rakennusarkkitehdin, rakennuspuolen diplomi-insinöörin, rakennusinsinöörin tai rakennusmestarin tutkinto, mutta ei pintakäsittelyinsinöörin tai sisustusarkkitehdin tutkinto. Vastaavalta työnjohtajalta ja erityisalan työnjohtajalta ei edellytettäisi suunnittelutehtävän edellyttämää koulutusta ja kokemusta.”
Eli itse pätevyyden vaatimukset tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu. Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla näin edellä mainitut tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot. EAT tutkinnolla voisi tämän mukaan tehdä vain tavanomaisia kohteita. Eli ilman insinööri- tai rakennusmestaritutkintoa ei käytännössä ole asiaa kerrostalojen työnjohtoon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan nykyisestä. FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät ole pakollisia ennen mahdollista nimeämistä. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.
Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.
FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön. Tätä brändillistä ja myös toiminnallista puolta ei voi olla ottamatta huomioon.
Lisätietoja: johtava asiantuntija Sauli Ylinen, Puutuoteteollisuus ry
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puurakentamisen pätevyydet muuttumassa uuden rakentamislain mukana
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => puurakentamisen-patevyydet-muuttumassa-uuden-rakentamislain-mukana
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2023-04-20 08:42:32
[post_modified_gmt] => 2023-04-20 05:42:32
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1397
[post_author] => 0
[post_date] => 2023-04-19 18:13:17
[post_date_gmt] => 2023-04-19 18:13:17
[post_content] =>
Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin: ”Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia” eli rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseksi. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. ”Ympäristöministeriön valtuuttama toimielin tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden, kun kysymyksessä on tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Pätevyysvaatimusten tulkinta yhtenäistyisi eikä paikallisella lupaviranomaisella olisi enää tarvetta arvioida todistuksilla osoitettua ja rekisteröityä pätevyyttä. Lupaviranomainen voisi kuitenkin edelleen ottaa huomioon yksittäisen hankkeen erityispiirteet arvioidessaan henkilön kelpoisuutta tehtävään.” Tätä toimielintä tai elimiä ei ole vielä määritetty, mutta on ilmeistä, että FISE on yksi mahdollinen nimettävä toimielin. On hyvä huomata, että rakennusvalvonnalla on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.
Uuden rakentamislain pätevyysrakennetta kuvataan: ”Suunnittelu- ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan viisiportainen luokittelu. Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. Tavanomaisessa ja vähäisessä suunnittelutehtävässä riittäisi todistus vaaditun koulutuksen suorittamisesta.” ja ”Vakiintunut ”väliluokka” ehdotetaan tässä yhteydessä lisättäväksi lakiin niin, että luokkia olisi jatkossa viisi: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen.” ja ”Säännös vastaisi pitkälti nykyisiä maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:n mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Käytännössä muodostunut väliluokka vaativa-plus kirjattaisiin lakiin. Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta vaativista työnjohtotehtävistä. Erittäin vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin vähintään kahden vuoden kokemusta vaativista johtotehtävistä toimimisesta niin, että on itse ollut vastuullinen eikä ainoastaan osallistunut tehtävään. Vaativassa johtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta työnjohtotehtävistä ja tästä kokemuksesta vähintään kaksi vuotta olisi oltava valmistumisen jälkeistä kokemusta. Vaativan erityisalan työnjohtotehtävän muutoin osoitetuilla tiedoilla tarkoitettaisiin talotekniikan erikoisammattitutkintoja taikka aiempia LVI-työteknikkoja vastaavia tutkintoja. Hallituksen esityksen HE 147/2013 vp sivun 31 mukaan vaativassa työnjohtotehtävässä kysymykseen voisi tulla pykälässä lueteltujen tutkintojen lisäksi myös aiempi teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu rakennusmestarin tutkinto. Tavanomaisessa työnjohtotehtävässä vastaavien tietojen osoitukseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi kyseiseen tehtävään soveltuvan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Vähäisessä työnjohtotehtävässä voisi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Nämä perustelut olisivat edelleen ajankohtaisia. Tulevaisuudessa olennaista olisi, että vastaavalla työnjohtajalla ja erityisalan työnjohtajalla olisi johtotehtävän edellyttämä koulutus. Pykälän mukaan käytännön kokemusta vaadittaisiin ainoastaan vaativissa, erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa työnjohtotehtävistä. Tavanomaisissa tehtävissä riittäisi esimerkiksi arkkitehdin, rakennusarkkitehdin, rakennuspuolen diplomi-insinöörin, rakennusinsinöörin tai rakennusmestarin tutkinto, mutta ei pintakäsittelyinsinöörin tai sisustusarkkitehdin tutkinto. Vastaavalta työnjohtajalta ja erityisalan työnjohtajalta ei edellytettäisi suunnittelutehtävän edellyttämää koulutusta ja kokemusta.”
Eli itse pätevyyden vaatimukset tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu. Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla näin edellä mainitut tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot. EAT tutkinnolla voisi tämän mukaan tehdä vain tavanomaisia kohteita. Eli ilman insinööri- tai rakennusmestaritutkintoa ei käytännössä ole asiaa kerrostalojen työnjohtoon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan nykyisestä. FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät ole pakollisia ennen mahdollista nimeämistä. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.
Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.
FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön. Tätä brändillistä ja myös toiminnallista puolta ei voi olla ottamatta huomioon.
Lisätietoja: johtava asiantuntija Sauli Ylinen, Puutuoteteollisuus ry
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puurakentamisen pätevyydet muuttumassa uuden rakentamislain mukana
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => puurakentamisen-patevyydet-muuttumassa-uuden-rakentamislain-mukana
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2023-04-20 08:42:32
[post_modified_gmt] => 2023-04-20 05:42:32
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)