Puutuoteteollisuus on suomalaisen raaka-aineen jalostaja ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaaja. Samalla se on merkittävä teollisuudenala Suomessa. Sen tuotannon bruttoarvo vuonna 2021 oli 10,1 miljardia euroa ja osuus teollisuuden tuottamasta bruttokansantuotteesta yli 7 %. Puutuoteteollisuuden tuotanto ja vaikutus levittäytyy koko Suomeen. Vuonna 2021 toimiala maksoi yhteisö- ja ansiotuloveroja 308 miljoonaa euroa, joista 67 % maksettiin kunnille.
Puutuote- ja huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2021 välittömästi 28 000 henkilöä, yli 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välittömiä palkkatuloja toimiala tuotti noin miljardi euroa. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä.
Puusta valmistettujen tuotteiden kirjo on laaja. Mukana on hyvinkin erikoistuneita tuotteita, kuten lämpöpuu, kestopuu tai koivusta valmistettu kuljetusvälinevaneri, josta rakennetut säiliöt kestävät nesteytetyn maakaasun kuljettamisen kovassa paineessa ja kylmyydessä. Rakennuspuusepänteollisuudessa valmistetaan Suomen olosuhteisiin sopivia ikkunoita ja ovia. Puusepän- ja huonekaluteollisuuden tuotteet kehittyivät nopeasti täyttämään pandemioiden tai etätyön asettamia uusia vaateita. Valtaosa Suomessa rakennettavista omakoti- ja rivitaloista sekä vapaa-ajan asunnoista on kotimaisesta sahatavarasta ja insinööripuutuotteista valmistettuja puutaloja. Teollisesti esivalmistettujen puuelementtien osuus laajarunkoisten rakennusten katoissa, kerrosrakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa kasvaa koko ajan.
Puutuoteteollisuus ja puutuotteet tukevat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Puutuoteteollisuus on hyvin energiaomavaraista ja samalla vähäpäästöistä – erityisesti muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Energiakriisi nosti jälleen kerran voimakkaasti esille puutuoteteollisuuden omavaraisen energiatuotannon merkityksen. Omavaraisuus perustuu pitkälti kahteen seikkaan:
-
Puutuotteiden teollinen prosessi ei vaadi merkittävästi energiaa. Puutuotteiden kustannusrakenteessa energian osuus on keskimäärin vain kolme prosenttia, kun vastaavasti esimerkiksi sementissä osuus on 13 % ja terästuotteissa 20 % (tilanne ennen energiakriisiä).
-
Teollisuuden toiminta perustuu pääosin omavaraiseen lämmöntuotantoon. Tuotannon sivutuotteita hyödynnetään kattavasti prosessin, erityisesti kuivauksen ja teollisuustilojen vaatiman lämmön tuotannossa. Myös lukuisat suomalaiset kodit lämpiävät puutuoteteollisuuden avulla.
Ehdoton edellytys onkin, että puutuoteteollisuuden tuotannon yhteydessä tapahtuva sivuvirtojen energiahyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Suomen pitää, yhdessä eurooppalaisten kumppanimaiden kanssa, voimakkaasti korostaa EU:ssa bioenergian merkitystä ja liittää se käynnissä olevaan energiakeskusteluun niin kansallisessa kuin eurooppalaisessakin kontekstissa. On syytä jälleen kerran korostaa, että puutuoteteollisuuden bioenergiatuotanto ei perustu ainespuun polttoon, ei lisää hakkuita ja vaikuttaa positiivisesti Suomen hiilitaseeseen.
Metsävarojen hyödyntäminen on jatkossakin Suomen talouden ytimessä. Puu korvaa uusiutumattomia materiaaleja useissa käyttökohteissaan, erityisesti rakentamisessa. Metsiä pitää voida jatkossakin käyttää ylläpitäen samalla metsien hiilinieluja ja tukien luonnon monimuotoisuutta.
Puutuoteteollisuus on merkittävä tukkipuun käyttäjä, joka maksaa yli kaksi kolmasosaa (69 %) metsänomistajien bruttokantorahatuloista. Puutuoteteollisuus käytti vuonna 2021 noin 30 miljoonaa kuutiota puuta, joka oli 36 % koko metsä- ja energiateollisuuden puunkäytöstä. Toimialan puunkäytöstä 99 % oli kotimaista puuta, joten kantorahatulot kertyivät suomalaisten metsänomistajien kukkaroon.
Puutuoteteollisuus vaikuttaa positiivisesti metsiemme hiilinielun ylläpitoon kannustaen metsänomistajia tuottamaan teollisuuden tarvitsemaa arvokasta järeää tukkipuuta, jota syntyy ainoastaan pitkän kiertoajan kuluessa. Valmiissa puutuotteissa puun sisältämä hiili säilyy yhtä kauan kuin tuotekin, rakentamisessa jopa satoja vuosia. Puurakentamisen merkittäväkään lisääminen ei edellytä metsien käytön lisäämistä. Puuta pystytään ohjaamaan kotimaan rakentamiseen suuntaamalla uudelleen viennin tuotevirtoja, nostamalla jalostusarvoa ja lisäämällä puutuotteiden kiertoaikaa.
Tavoite 1
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava. Suomen metsät eivät saa joutua muiden sektoreiden ja maiden tuottamien päästöjen kompensoijaksi. Erityisesti Metsähallituksen puun toimitusten merkitys puutuoteteollisuudelle on huomioitava metsien käyttöä koskevissa päätöksissä.
Puutuotteet ja teollinen puurakentaminen pienentävät rakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kasvattavat rakennusten hiilivarastoa
Rakennussektori on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa yli kolmasosan päästöistä, minkä lisäksi rakennusteollisuus käyttää noin puolet neitseellisistä raaka-aineista ja tuottaa kolmasosan jätteistä. Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen, sillä valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Muutoksella on siis kiire.
Puu tarjoaa keinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoshaaste ratkaistaan vain päästöjä vähentämällä. Puurakentaminen leikkaa merkittävästi rakentamisen välittömiä päästöjä tarjoten näin nopean osaratkaisun ja keinon pysyä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa. Rakentamisen hiilijalanjäljen alentaminen kompensaatioilla ei ole ratkaisu, koska kompensaatiot eivät vähennä päästöjä. Kompensaatiomenettelyjä onkin tarkennettava.
Pitkäikäiset puutuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita keinoja varastoida hiiltä pitkäksi aikaa kestävästi. Rakennusten käyttöikää voidaan huolellisella hoidolla ja ylläpidolla pidentää asuinrakennusten nykyisestä 58 vuodesta ja muun rakentamisen 43 vuodesta jopa satoihin vuosiin. Puurakentaminen pidentää hiilen kiertoaikaa eli aikaa, jonka hiili on varastoituneena tuotteeseen ja siten vastaava hiilidioksidimäärä poissa ilmakehästä. Lisääntyvä puurakentaminen kasvattaa rakennussektorin hiilivarastoa.
Tavoite 2
Rakentamisen päästöjä on nopeasti leikattava ja pienennettävä rakentamisen hiilijalanjälkeä 25 % tulevan hallituskauden aikana. Rakentamisen hiilipiikin pienentämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi tulee siirtyä käytäntöön, jossa asetuksen mukaisten päästöjen tavoitetason alittamisesta palkitaan. Lisäksi rakennuksen ilmastoselvityksen vaikuttavuutta tulee nopeuttaa.
Teollinen puurakentaminen nostaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja
Rakentamisen työn tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen leikkaamiseen. Teollinen puurakentaminen toimiikin koko rakennusalan kirittäjänä. Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen koko arvoketjua ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä.
Rakentamisessa tarvitaan osaamista ja resursseja läpi hankkeen arvoketjun. Tämä pitää sisällään tekijöiden lisäksi suunnittelijat, viranomaiset, toimihenkilöt ja johtamisen. Teollistaminen vaatii rakentamisen osaamista tehtaisiin ja vastaavasti teollisuuden osaamista rakentamiseen. Puurakentamisen työpaikat ovat kaksinkertaistuneet aikavälillä 2016–2020. Teollisen puurakentamisen työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti merkittäviä, sillä sen avulla voidaan luoda uusia pysyviä työpaikkoja vaikeasti työllistyville alueille ja osaltaan helpottaa pahimpia työvoimakapeikkoja kasvukeskuksissa.
Yksittäisiä hopealuoteja rakentamisen tuottavuuden parantamiseen ei ole. Kehitys vaatii koko prosessin kehittämistä osaoptimoinnin sijaan. Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka saavutetaan kaikkien sidosryhmien, rakennuttajien, suunnittelijoiden, teollisten esivalmistajien ja työmaatoimijoiden yhteistyöllä. Yhteistyön avulla puualalla kehitetään koko ajan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka toimivat niin suunnittelussa, esivalmistuksessa, työmaalla ja tärkeimpänä kaikista asunnon käyttäjällä.
Tavoite 3
Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi tulee perustaa teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on merkittävä tuottavuusloikka. Rahoitustasotavoitteena 300 miljoonan euron ohjelma hallituskaudelle.
Puurakentamisen kasvu nostaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja kasvattaa viennin arvoa
Yli 70 % puutuoteteollisuuden tuotteista ohjautuu rakentamiseen. Puurakentamisen kehittyminen tarjoaa Suomelle merkittävän jalostusarvon nostamisen ja valmistuksen teollistamisen potentiaalin. Tähän mahdollisuuteen tulee tarttua ja luoda Suomeen toimiva alusta uusien innovaatioiden kokeilemiselle ja ennen kaikkea toimivien markkinoiden luomiselle. Pienenä kotimarkkinana, jossa julkiset tilaajat ovat merkittävä ostaja, vaatii tämä strategista päätöstä tuotteiden käyttöönotossa. Jos uusia innovaatioita odotetaan puhtaasti markkinassa kehittyviksi, kehitetään ne muualla kuin Suomessa. On tärkeä huomata, että rohkea ote uusien ratkaisujen käyttöönotossa ja ensimmäisissä asiakkuuksissa on ollut lähihistoriassa puurakentamiselle merkittävästi tärkeämpää kuin suorien tukien antaminen yrityksille.
Suomi on kansainvälisesti puutuotteiden viejä. Puutuotteita viedään Suomesta yli sataan maahan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli lähes 4 miljardia euroa. Jalostamalla puumateriaali pidemmälle kotimaassa saavutetaan useita merkittäviä etuja, kuten lisätään työtä, osaamista ja investointeja Suomeen. Samalla kehitetään toimialan kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja pidennetään puutuotteeseen varastoituneen hiilen kiertoaikaa.
Tavoite 4
Tuottavuutta ja vähähiilistä hankekehitystä tulee edistää investointituin. Selkeästi rakentamisen tuottavuutta ja vähähiilisyyttä parantaville investoinneille myönnetään korotettu investointituki (50 %). Lisäksi julkisiin puurakennushankkeisiin luodaan vähähiilisen puurakennuksen hankekehityksen ja suunnittelun avustus (25 % suunnittelu- ja kehityskustannustuki).
Matti Mikkola
toimitusjohtaja
Puutuoteteollisuus ry