UPM plywood teahouse puurakennetta

Asiantuntija-artikkelit

04.07.2019

Millainen haaste on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa? Markku Riihimäki, Forecon Oy

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kaksinkertaistaa puun käyttömäärä rakentamisessa seuraavan neljän vuoden aikana. Tarkastelen tässä kirjoituksessa millaisia muutoksia markkinoilla tulisi tapahtua, että tavoite saavutettaisiin.

Puun käytön mittaaminen on laaja-alainen kokonaisuus

Puun käytön helpoiten saatavilla oleva tieto on puurunkoisten rakennusten osuus uusien talojen rakentamisessa. Mutta kuten rakentamisessa, myös puun käytössä merkittävä osa on muuta kuin uudisrakentamista. Korjaus- ja infrarakentaminen ovat merkittäviä sektoreita ja myös niissä käytetään runsaasti puuta. Euroissa laskettuna tätä muuta kuin talojen uudisrakentamista on yli 55 prosenttia.

Forecon tarkastelee rakentamisen ja sen sektoreiden eri materiaalien markkinoita, käyttökohteita, käyttömääriä sekä markkinaosuuksia lopputuotteissa ja rakenteissa, joiden perusteella voidaan tarkastella sekä rakentamisen että puun käytön nykytilannetta ja kasvua.

Tavoitetta arvioitaessa tulee olla käsitys sekä rakentamisen määrän että puun käytön kehityksestä hallituskauden aikana. Puun käyttö eri tuotteissa voidaan ilmoittaa sahatavarakuutiometreinä sekä puulevyjen kuutiometrimääränä.

Rakentamisessa ollaan tämän hetkisessä tilanteessa varsin korkeissa volyymeissä. Rakentamisen määrän ennakoidaankin vähenevän tulevina vuosina. Koska rakentamisen suhdanteen merkittävä muutos veisi tarkastelulta pohjan, tavoitetta käsitellään ennakoimatta mahdollisen suhdannelaskun vaikutusta rakentamisen volyymeihin.

Puun käyttö kasvaisi kuuteen miljoonaan kuutiometriin

Sahatavaraksi muutettuna tavoite tarkoittaa noin 6 milj. m³ sahatavarakuution vuosittaista käyttöä rakentamisessa hallituskauden lopussa. Lisäksi erilaisten puulevyjen käyttö tulisi olla noin puoli miljoona kuutiota. Suomessa on käytetty rakentamisen huippusuhdanteessa noin 5,5 milj. m³ sahatavaraa vuonna 2007. Pientalojen määrä ja osuus asuinrakentamisesta oli tuolloin nykyisen verrattuna noin kaksinkertainen. Rakentamisen rakenne on sen jälkeen muuttunut muiltakin osin, esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen ei silloin ollut nykyisessä mittakaavassa vielä käynnistynyt.

Puulla on suuri markkinaosuus pienten rakennusten rakentamisessa ja pieni osuus suurten rakennusten rakentamisessa

Puuta käytetään edelleen eniten uudistalonrakentamisessa, lähes 40 prosenttia sahatavarakuutioista.

Kuva. Puurunkoisten rakennusten osuus uudisrakentamisessa vuodesta 2005. Lähde:Tilastokeskus ja Forecon.

Uusista omakoti- ja rivitaloista puurunkoisia rakennuksia on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia sekä vapaa-ajan rakennuksista 95 ja talousrakennuksista noin 85 prosenttia. Puurunkoisten osuuden nosto näissä rakennuksissa ei ole enää juurikaan mahdollista. Puun käytön mahdollinen lisäys on mahdollista lähinnä muissa rakenteissa tai tuotteissa kuin rungossa.

Julkisten palvelurakennusten runkomateriaalina puun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Viime vuonna aloitetuissa opetusrakennuksissa puurunkoisten osuus oli jo yli 30 %. Asuinkerrostaloissa puurunkoisten rakennusten osuus on tällä hetkellä 4–5 prosenttia. Liikerakennuksissa, julkisissa palvelurakennuksissa sekä teollisuus- ja maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus on keskimäärin noin 20–25 prosenttia.

Kuva: Puurunkojen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa vuoden 2019 alussa.

Puurunkoisten rakennusten markkinaosuuden pitäisi moninkertaistua asuinkerrostaloissa ja toimitiloissa, jotta puun käyttö kasvaisi merkittävästi uudisrakentamisessa. Tavoite vaatisi puunrunkoisten osuuden nousemisen 40 prosenttiin uusissa kerrostaloissa ja 60 prosenttiin uusien toimitilojen rakentamisessa, vaikka valtaosa asuinkerrostaloista olisi massiivipuurunkoisia. Pientalorakentamisessa puun osuuden tulisi vielä hivenen nousta. Samalla muiden puutuotteiden kuten puulevyjen ja vanerin käytön pitäisi lisääntyä merkittävästi rakennusten muissa rakenteissa ja pintamateriaaleina.

Kasvumahdollisuuksia korjaus- ja infrarakentamisessa

Korjausrakentamisessa puun käyttö on suurta ja osuus kaikista korjaamisessa käytetyistä tuotteista ja tarvikkeista on merkittävä. Talotekniikan korjausten jälkeen muita suuria korjaustoimenpiteitä ovat rakenteiden korjaukset, julkisivukorjaukset (julkisivupinnat ja ikkunat) sekä sisätilojen pinta- ja muut remontit. Näissä korjaustoimenpiteissä puun rooli on vahva.

Korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan hallituskaudella noin 1,5–2 prosenttia vuodessa. Puutuotteiden käyttö voi olla korjausrakentamisen kasvua selvästi suurempaa. Puun käytön lisäämiseksi tarvittaisiin uusia puutuotteita ja puurakentamisen tapoja sekä uusia puisia sisustustuotteita.

Maa- ja vesirakentamisessa puuta käytetään paljon rakentamisen aikaisessa toiminnassa, vaikkakin itse rakenteisiin puuta jää vähän. Erilaisissa piharakenteissa puun käyttö on suurta ja puulla on merkittävä osuus käytettävistä materiaaleista.

Miten puun käyttö on kaksinkertaistettavissa?

Sopivien omakotitalotonttien tarjontaa on lisättävä

Omakotitalojen määrän ja osuuden kasvaminen lisäisi helpoiten puun käyttöä. Suuntaus on kuitenkin ollut pientaloista kerrostaloihin ja pientalorakentamisen osuus on vähentynyt reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taustalla on mm. suurten ikäluokkien siirtyminen omakotitaloista kerrostaloihin. Pientalojen rakentamisen kasvu vaatisi tonttitarjonnan laajentamista.

Julkisivujen rakennusmateriaalina puu on markkinajohtaja sekä uusissa että korjattavissa rakennuksissa. Uusissa julkisivuissa puun osuus on kolmannes julkisivujen pinta-alasta.  Puun käyttö on suurta julkisivujen uusimisessa, reilusti yli puolet. Sekä uusien puisten julkisivujen että julkisivujen korjausrakentamisessa käytettävän puun määrän kaksinkertaistaminen on haastava tavoite.

Muidenkin puutuotteiden käytön pitäisi kasvaa merkittävästi niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Tämä tarkoittaisi nykyistä enemmän puisia ja puupohjaisia pintamateriaaleja; vaneria, parkettia ja kantavan rungon lisäksi muita puisia rakenteita.

Huomio kasvukeskusten, erityisesti pääkaupunkiseudun puurakentamiseen

Uudistalonrakentamisessa puun määrän lisäämisen potentiaali on kasvukeskuksissa. Uudenmaan osuus kaikesta uudistalonrakentamisesta oli 38 prosenttia vuonna 2018. Pääkaupunkiseutu onkin avainasemassa puun roolin kasvattamisessa uudistalonrakentamisessa.

Korjaamisessa tulee yleistymään purkava uudisrakentaminen, täydennysrakentaminen ja entisten tehdas-, toimisto- ja sairaalatilojen muuttaminen asunnoiksi. Puulla voi olla näissä kasvava rooli. Kerrostalojen lisäkerrokset tehdään jo nyt tyypillisesti puurunkoisina.

Liikenne- ja viestintäministeriön puuinfrarakentamisen ohjelma oikeasti käyntiin

Puuta käytetään vähän infrarakentamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön puurakentamisohjelma tähtää merkittävään kasvuun tällä sektorilla.

Jalostusasteen nosto tukemaan puurakentamisen tavoitteita

Puun käytön kaksinkertaistamista voi ajatella myös euromääräisenä. Se vaatisi tavoitteita jalostusasteen lisäämiseen ja aiempaa pidemmälle jalostettujen tuotteiden tekemiseen. Pitkälle jalostetut tuotteet eivät lisää merkittävästi puun käyttöä, mutta niiden kasvattaminen tavoittelisi puun käytön euromääräistä kaksinkertaistamista. Suomen kasvutavoitteet edesauttavat myös puutuotteiden viennin kasvattamista ja auttavat myös muiden maiden mahdollisia puurakentamisen tavoitteita.

Puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Tavoitteiden konkretisoinnissa tulee tunnistaa ja kiinnittää huomio niihin ratkaisuihin, jossa puun osuuden lisääminen on mahdollista. Puun käytön kaksinkertaistaminen tai sitä merkittävämpikin lisääminen tietyillä osa-alueilla on hyvin mahdollista. Tonttitarjonnalla on merkittävä rooli puun käytön kasvattamisessa.

Osaamiseen ja resursseihin satsattava

Rakentamisen toimintatavat rakennuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat perinteisiä ja kilpailu on kovaa. Tavoitteen saavuttamiseksi puurakentamisen kilpailukyvyn tulee merkittävästi parantua. Puurakentamisen osaaminen ja resurssit ovat myös saatettava kuntoon koulutuksen kautta.

Jatkuva seuranta

Asetetun tavoitteen seuranta ja lopputuloksen arviointi edellyttää jatkuvaa seurantaa. Se tarkoittaa riittävän syvällistä tietoa puun käyttökohteista ja -määristä ja niiden kehittymisestä. Siihen Forecon voi tarjota osaamistaan.

Lisätietoja:

Markku Riihimäki, toimitusjohtaja, Forecon Oy

markku.riihimaki@forecon.fi, puh. 040 704 1187, Twitter @MarkkuRiihimaki