Puutuoteteollisuus ry:n antamat lausunnot

2021

2.9.

ECHA Consultation of potential candidates for substitution: Propiconazole

Nettilomakelausunnossamme korostimme, että tällä hetkellä ei ole olemassa vaatimukset täyttävää korvaajaa propikonatsolille. Sitä käytetään kyllästysaineissa, pinnoitteissa ja maaleissa.  Kemianteollisuus samoin kuin biokemikaalien kehittäjät etsivät uusia menetelmiä, joilla kosteuden aiheuttamat haitat puulle voidaan estää. Korvaavien tuotteiden markkinoilletulo vaatii vuosien kehitys- ja testausprosessin. Korvaavien tuotteiden ja niiden käytön tulee olla ympäristön, terveyden ja tehokkuuden kannalta nykyisiä menetelmiä parempi. 

27.8.

Lausuntopyyntö: ehdotus ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä

Osa 1. Asetusluonnoksen yleinen palaute

Asetuksen tarkoitus on erittäin hyvä ja kannatamme sen voimaansaattamista. On hyvä, että menettely noudattelee muiden Pohjoismaiden kanssa luotuja linjauksia. Näemme hyvänä, että asetus kattaa nyt myös korjattavat rakennukset ja niissä olevat rakenteet. 

On tärkeää, että Suomi/Pohjoismaat etenevät tässä nopeasti, jolloin pohjoismainen malli voisi yleistyä myös muualla Euroopassa. Tämä edistää rakennustuotteiden vientiä.

Osa 2. Kommentit asetusluonnoksen pykäliin

1 § Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi
Suunnittelijoille asetetaan tässä sellaisia vaatimuksia, joiden täyttymisestä hän ei rakentamisluvan hakuvaiheessa voi tarkkaan tietää.

19 § Hiilivarasto
Emme näe perusteltua syytä ottaa 100 vuoden vähimmäisaikaa mukaan asetukseen. 

100 vuoden aikajaksolle ei ole varmuutta, etteikö rakennusta esim. kaavoitussyistä tai käyttötarpeen hävittyä tulla purkamaan. Rakennustuotteen pitkän käyttöajan olennaiset tekijät ovat laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä rakennuksen huolto ja ylläpito. Näihin asioihin asetus ei voi vaikuttaa. 50 vuoden arviointiaika on perusteltua, mutta epävarmuus kasvaa ajan myötä. Tuotteen hiilivarasto voi säilyä, vaikka se ei olisikaan enää rakennuksessa, rakennuspaikalla tai rakennuslupaa vaativassa uudessa rakennuksessa.

Asetusluonnoksen perustelumuistio viittaa ISO 14067 sekä EN 16449 käyttöön eloperäisen hiilen laskennassa. Nämä standardit eivät ohjeista laskemaan uusiutuvien tuotteiden eloperäistä hiilivarastoa 100 vuoden käyttöiälle. Standardit eivät myöskään ota kantaa kestävän metsänhoidon kriteereihin, ISO 14067 ottaa kantaa metsänhoidon menetelmiin ja ne ovat huomioitu esimerkiksi metsälaissa Suomen osalta.

Hiilivaraston laskennassa viitataan standardiin ISO 14067, vaikka laskenta tulee tehdä EN 15804+A2:n periaatteiden mukaisesti. Laskennassa tulisi käyttää kansallista päästötietokantaa tai tuotteiden ympäristöselosteita, näistä tiedoista ei kuitenkaan löydy tietoa raaka-aineen alkuperästä tai kestävyydestä. Lisäksi 100 vuoden käyttöikä koskisi vain uusiutuvien materiaalien hiilivarastoa, mikä asettaa materiaalit eriarvoiseen asemaan.  Ilmastohyöty tulisi voida ilmoittaa kaikille tuotteille samoilla vaatimuksilla.

21 § Ilmastoselvitys
Rakentamislupaa hakiessa ei kaikki käytettävät tuotteet ole selvillä, vaikka materiaalit olisikin valittu. Hakija ei voi tietää onko ylipäänsä vaatimusten mukaisia tuotteita saatavilla toteutushetkellä. Puulle asetettujen erityisten vaatimusten vuoksi tämä epävarmuus saattaa jopa johtaa siihen, että puun käyttöä vältetään.

Asetusluonnoksen perustelumuistiossa hiilijalanjäljen arviointi (6 §) rakennusluvan hakuvaiheessa vaadittavalle raaka-aineen alkuperävaatimuksen (esim. kestävä metsänhoito) todentamiselle ei ole olemassa järjestelmää. Toisaalta Suomessa ja EU:ssa on metsien kestävää käyttöä ja puu laillisuutta koskevaa yleistä lainsäädäntöä. Asetusluonnoksen perustelumuistion mukaan tuotevalmistajan on pystyttävä todentamaan tiedot, mutta rakennuslupavaiheessa tuotevalintoja ei yleensä ole tehty, joten tietoa puun alkuperästä tai kestävyydestä ei ole saatavilla. 

Lisäksi vaatimus poikkeaa perusteluna esitetystä EN 15804+A2 -standardista, koska standardissa ei ole erillisiä vaatimuksia raaka-aineiden alkuperälle tai kestävyyskriteereille. Kansallinen päästötietokanta ja/tai tuotteiden ympäristöselosteet eivät sisällä tietoa raaka-aineiden alkuperästä (esim. metsäsertifiointi).  Euroopan Unionin vaatimuksena puumateriaalille on sen jäljitettävyys (Chain of Custody), mikä todennetaan EU:n puutavara-asetuksen (EU Timber Regulation) mukaisesti. Suomessa metsälaki taas säätää metsien hoidosta ja kestävästä käytöstä.

Metsien sertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen ja sertifikaatit ovat markkinaehtoisia, eikä niiden kriteereitä ole lainsäädännössä määritelty.  Asetusluonnoksen perustelumuistio mainitsee esimerkkinä FSC-metsäsertifikaatin tai vastaavat kestävät ilmastokriteerit täyttävän todentamismenetelmän. Metsäsertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen ja markkinakysyntään. Suomen metsistä 19 miljoonaa hehtaaria on PEFC sertifioitua ja 2 miljoonaan hehtaaria FSC sertifioitua (lukemat pitävät sisällään myös metsien tuplasertifioinnin). Käytännössä sertifiointi on lakisääteisten vaatimusten ylittämistä. Asetus ei voi viitata metsäsertifiointiin eikä perustelumuistion tule niitä listata. Metsänomistaja voi hoitaa metsäänsä paremmin kuin mikään sertifikaatti vaatii, vaikka hän ei halua esim. kustannussyistä metsäänsä sertifioida. EU:lta on tulossa laaja lainsäädäntöpaketti, joka tullee sisältämään ohjeistusta myös kansallisten hiilinielujen vaalimiseen.

Luonnos ei myöskään esimerkiksi rajaa pois rakennukselle vapaaehtoisesti haettavia ”vihreän rakentamisen” sertifikaatteja/järjestelmiä, eikä aseta niille kriteereitä.  Asetusluonnoksessa otetaan kantaa vain uusiutuvien (käytännössä vain puu) raaka-aineiden alkuperä- tai kestävyysvaatimuksiin, kun taas uusiutumattomille raaka-aineille ei ole asetuttu minkäänlaisia alkuperä- tai kestävyysvaatimuksia. Tämä asettaa materiaalit/tuotteet eriarvoiseen asemaan rakennuksen ilmastoselvityksen kannalta.

Alkuperä- tai kestävyysvaatimukset eivät ylipäänsä liity tuotteen hiilijalanjälkilaskentaan, tai vaatimuksia tulisi esittää kaikille raaka-aineille/materiaaleille.  Asetusluonnoksen perustelumuistio viittaa EN 15804+A2 standardin sisältävän orgaanisen raaka-aineen eloperäiset kasvihuonekaasupäästöt ja hiilidioksidin poistumisen, sekä kestävän ilmastokriteerin ja alkuperätiedon. Standardissa ei kuitenkaan käsitellä orgaanisen raaka-aineen kestävyyskriteerejä, kuten metsäsertifiointia. Alkuperätiedon osalta standardi keskittyy vain metsätyyppeihin mistä raaka-aine on hankittu, muttei ota kantaa muuten raaka-aineen alkuperään tai laillisuuteen.

24 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Kannatamme pikaista voimaantuloa heti kun asetus ja siihen liittyvä muu lainsäädäntö on selkeä ja tasaveroinen materiaalien suhteen.

26.3.

Consultation on derogation to the exclusion criteria
Creosote PT-08

The Federation of the Finnish Woodworking Industries contribution to the Consultation:

Carbon storing wood products with a long service life play a key role in the fight against climate change. Increasing the use of wood and replacing climate-negative materials (concrete, steel, composites) with wood will reduce carbon emissions and increase natural carbon sinks. Maintaining the conditions for effective industrial wood protection is essential to achieve European sustainability and climate goals, as well as to safeguard and increase the use of wood in all infrastructure construction. Our domestic wood species used in the infrastructure need to be treated for enhanced durability and prolonged service life.

Creosote impregnated wood products are used for rail transport, bridge structures and the distribution of electricity and telecommunications.

Safety and security of European electricity networks depend on existing industrial scale creosote installations to cope with climate change demands when for example, wood pole overhead lines are casualties of extreme wind damage.

Creosote is used in widely in railway infrastructure and bridge structures. Potential rot damage in the wood material used in traffic infrastructure causes a significant risk to the safety of road users.

There are thousands of wooden bridges in Finland, owned by The Finnish Transport Infrastructure Agency, municipalities and private road owners. More than 80% of the bridges supplied by the bridge manufacturing industry have been creosote-impregnated in recent years. The latest construction guidelines in Finland require the use of creosote-impregnated wood in safety-critical load-bearing bridge structures if the bridge structure is made of wood material. The service life demand in these structures is 60-80 years.

Creosote substitutes available on the market today do not offer the same product life expectancy. The transition to alternative substances will shorten the service life of the end products. As the life cycle costs of wood-based infrastructure increase, the competitiveness of wood products relative to substitute materials weakens. These alternative materials, such as steel, concrete and composite, carry a higher environmental impact than wood.

According to our interpretation the use of creosote-impregnated wood in critical bridge structures has been assessed as necessity to prevent human safety risk. At this point ban would be a threat to the use of wood in bridge structures in the absence of creosote-equivalent wood preservative alternatives so far.

We would like to stress that Finnish producers are very committed to the ongoing change with wood preservatives. Creosote replacement products have been tested for several years in field trials with industrial end users. Conducting reliable, long-term endurance tests under authentic conditions and obtaining results is a process that takes several years, at least.

Other substitutes/materials are not yet generally available in Finland for this purpose, and there is no user experience. There is also no certainty about the availability of replacement materials. This could have unforeseen effects on the progress of infrastructure projects. We also estimate that the alternative material would significantly increase the material and investment costs of the bridge

Our industry has not been informed of any situations in which creosote has been suspected or found to have caused emissions to water or soil in connection with the supply of wooden bridges.

 

In its final assessment, we ask the Authority to pay attention to the assessment of the manufacturing industry that there is currently insufficient information on the long-term performance of substitute products in different applications and in different soil and weather conditions in EU Member States. There are also no alternative preservatives available or built and licensed production capacity to enable the transition to take place without severe availability problems and market disruption.
 

Manufacturing industry and industrial end-users both estimate that the transition to new replacement solutions cannot be carried out safely in European conditions at this stage. We also emphasize, that forced, premature transition to substitute products might cause severe risks to human safety.

Transition will also lead to significant increase in the infrastructure costs of member countries. This will focus demand on materials with significantly higher environmental impacts than wood products have. More field testing and user experiences will be needed for the next 5-10 years to achieve end-user confidence. It is a necessity for maintaining the demand for wood-based solutions in a situation of change.


The Federation of the Finnish Woodworking Industries recommends that ECHA and competent authorities responsible for the evaluation of creosote as an active under BPR authorise creosote for a further 5 years and recommends that creosote as an active substance be approved under BPR article 5.2 (c) for a further 5 years with a further review after that time.

Helsinki, March 26, 2021

5.3. 2021

Puutuoteteollisuuden lausunto: Valtioneuvoston periaatepäätös Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta

Kiertotalouden kehittäminen ja pelisääntöjen luominen on olennaisen tärkeää ja tukee puutuoteteollisuuden tavoitteita.  Erityisesti seuraavat kohdat koemme olennaisiksi omalta kannaltamme.

Kiertotalous osana ilmastopolitiikkaa

Puupohjaisten materiaalien käyttö esim. rakentamisessa korvaa tuotteita, joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat. Lisäksi puumateriaaliin liittyy metsänhoidon periaatteiden mukaan velvoite kasvattaa uutta puustoa, jolloin puun käytön aikana se ”kasvaa uudelleen”. Tämä onkin otettu huomioon esimerkiksi YM:n rakentamisen hiilijalanjäljen laskentamenetelmässä, jossa kierrätystuote ja uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva tuote rinnastetaan. Tämä periaate tulisi huomioida laajemminkin esimerkiksi julkisten hankintojen ohjauksessa.

Markkinoiden puuttuminen

Suurin este puutuotteiden kierrätykselle ja uudelleenkäytölle on markkinoiden puuttuminen. Valtaosa puutuotteista käytetään rakennuksissa. Pientalorakentaminen Suomessa on laskenut viimeiset vuosikymmenet ja puun käyttö kasvaa nyt erityisesti asuinkerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Pientalot rakennetaan nykyisin lähinnä tehdasvalmisteisista talopaketeista. Rakentamisen energia- ja muut määräykset ovat jatkuvasti tiukentuneet, jolloin purkukohteista irrotettavat tuotteet pääsääntöisesti eivät täytä enää nykyisiä rakentamisen vaatimuksia. Lisäksi rakennustuoteasetuksen mukaan suuri osa rakenteista on CE-merkittävä, joka ei mahdollista käytetylle tuotteelle. Purettu CE-merkittykään tuote ei välttämättä täytä niitä teknisiä ominaisuuksia, joita sillä on valmistushetkellä ollut.

Purkutuotteiden ja -materiaalien kelpoistaminen uuteen käyttöön vaatisi erityistä työtä, esimerkiksi rakennuspaikkakohtaisia hyväksyntöjä, jotka eivät tällä hetkellä ole mahdollisia.

Markkinoilla myös ostajan ja myyjän kohtaaminen on hankalaa eikä sille ole olemassa laajamittaisesti toteuttamiskelpoista alustaa. Mahdollinen kierrätysmateriaaliin perustuva liiketoiminta vaatii varmuuden tasaisesta materiaalivirrasta, jota tällä hetkellä ei voida taata.

Rakennusten käyttöajan pidentäminen ja korjaaminen

Rakentamisen materiaalitehokkuutta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä voidaan kannustaa toimenpiteillä, joilla rakennusten käyttötarkoituksen muutosta ja korjaamista tuetaan.

End of waste

Käytettyä puumateriaalia on mahdollista käyttää moneen kehittyvään tuotteeseen, joilla on oma vaikutuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. End-of-waste -kriteereillä voitaisiin saada puumateriaalia käytettäväksi esimerkiksi uusien polttoaineiden valmistukseen.

Innovaatiot ja design

Kannatamme lämpimästi kiertotalous-designin luomiseen. Kierrätettyjen tuotteiden (pl. rakentamisen CE-merkittävät tuotteet) hyväksyttävyyttä kuluttajien silmissä voidaan kehittää.

2020

12.6. 

Porrasvalmistajien lausunnot Rakennustietosäätiön Puuportaat - sekä Kaiteet ja käsijohteet -ohjekortteihin.

2019

29.11.2019

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun YM asetuksen muuttamisesta

Asetuksessa esitetyt muutosehdotukset korjaavat havaittuja epäkohtia ja virheitä, mutta siinä esitetyt kiristykset eivät ole perusteltuja. Koko lausuntomme on tässä. 

29.11.

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö: Avustus ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi

Avustus on tarpeellinen ja se tasoittaa kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välisiä eroja iäkkäiden asumisen laadussa.

Ehdotetuilla korjauksilla on merkittävä vaikutus iäkkäiden asumiseen. Ovien leventäminen ja samalla kynnysten muuttaminen esteettömyysvaatimusten mukaiseksi antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Myös lukitusten päivittäminen helppokäyttöiseksi tulee huomioida. Lisäksi tulisi huomioida ikkunoiden käyttöön liittyvät korjaukset: invasalvoilla varustetut ikkunat ja alhaalta säädettävät sälekaihtimet ovat käytettävissä vaikka pyörätuolista. Keittiökalusteiden madaltaminen antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Uusissa keittiökalusteissa on helposti liukuvat laatikot sekä kaapeissa pomppusalvat sekä automaattisia sulkimia. Keittiökalusteiden uusimisen yhteydessä voidaan parantaa myös keittiön valaistusta sekä asettaa pistorasiat helposti ulottuville. Korjausavustuksen tulee siis olla tarpeeksi laaja, että samalla korjataan esim. koko keittiön toimivuus ja turvallisuus.

Avustustaso on niin houkutteleva, että sillä tulee olemaan hankkeita käynnistävä voima.

Avustus tulee hyvään aikaan uudisrakentamisen hiipumisen kannalta, koska etenkin kasvukeskusten rakentamisen kysyntä on hiljenemässä. Näin ollen tuotevalmistajilla on kapasiteettia tuotteiden toimittamiseen.

21.11. 2019

Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022

Kommentoimme asetusluonnosta auinrakennuksille myönnettävistä energia-avustuksista. Lausuntotekstimme on tässä.

26.6.2019

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/2945/2018

Lausuntoteksti ohjeeseen:

Sivun 32 viimeisen kappaleen keskellä oleva lause: Tähän pyritään varsinkin puurakenteisten ryömintätilallisten alapohjien yhteydessä, on turha lause sillä kaikissa tapauksissa on pyrittävä siihen että ryömintätilan maanpinnan taso on samalla tasolla (tai korkeammalla) kuin maan taso rakennuksen ulkopuolella. Sama koskee s. 33 kuvatekstiä.

Sivun 33 ensimmäinen kappale, viimeinen lause alkaa: Erityisesti puurakenteisen ryömintätilallisen alapohja kosteusteknistä toimivuutta parannetaan...

Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisen, voi poistaa sillä asia koskee kaikkia alapohjia.

Sivun 33 toiseksi viimeinen kappale, toinen lause alkaa: Erityisesti puurakenteisissa alapohjissa suositellaan... . Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisissa, voi poistaa sillä asia koskee kaikkia alapohjia.

Sivun 38 toiseksi viimeinen kappale, toiseksi viimeinen lause alkaa: Erityisesti puurunkoisilla tiiliverhotuilla ulkoseinärakenteilla....

Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisen, pitäisi korvata sanoilla: Erityisesti rankarunkoisilla....

Myös lauseen lopussa sanat: , puurungon pitkäaikaiskestävyyden parantamiseksi, tulisi poistaa.

Tämän ohjeen tulisi olla materiaalineutraali ja sama asia koskee mm. teräsrankarunkoja (ehkä vielä enemmänkin kylmäsiltavaikutuksen johdosta).

Kuva 17 on massiivirakenteiden osalta piirretty oudosti höyry- ja ilmansulkukerroksen osalta (sekä kevytbetoni että massiivipuu), sillä nämä sulkukerrokset ovat itse seinä koko paksuudeltaan.

25.2.2019 

Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi ympäristöministeriön asetuksen 796/2017 muuttamisesta

Puutuoteteollisuus kannattaa asetusluonnoksen mukaista ehdotusta ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen rajaamisesta koskemaan ainoastaan melualueita. Laskelmamme osoittavat kuitenkin, että melualueillakin 25 dB:n ääneneristys on riittävä varmistamaan, ettei Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukainen sallittu melutaso ylity. Näin ollen asetuksen 30 dB:n raja tulisi pudottaa 25 dB:in. 

Perusteluna toteamme, että ikkunoiden ja ovien osalta 30 dB:n vaimennusvaatimus johtaisi siihen, että  jouduttaisiin käyttämään raskaita erikoistuotteita, joita osa valmistajista ei kykene tarjoamaan. Tämä vähentäisi kilpailua, nostaisi rakentamisen kustannuksia sekä lisäisi rakennustuotteiden painoa. Painon kasvu aiheuttaa suuremmat päästöt kuljetuksissa sekä johtaisi etenkin pientalotyömailla nostolaitteiden tarpeeseen. 

Jotta paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioitua, ehdotamme, että ääneneristyksen ensisijainen ohjeistus otetaan asemakaavamääräyksestä. Tätä voidaan tarvittaessa täsmentää akustikon selvityksellä tai noudattamalla 25 dB:n ääneneristysvaatimusta. Näillä keinoin saadaan huolehdittua, että Valtioneuvoston päätöksen mukainen melutaso ei ylity. Ehdotamme, että Ympäristöministeriön Ääniympäristöohjeessa täsmennetään sallitun melutason varmistaminen tämän menettelyn mukaisena.

Muuta asetukseen liittyvää
Ääniteknisiä ominaisuuksia ohjeistettaessa on käytettävä alan standardisuureita: Ikkunoiden ja ovien harmonisoitu tuotestandardi vaatii ääniteknisten ominaisuuksien testaamisen ja ilmoittamisen suureilla Rw, Rw+C, Rw+Ctr, (dB).

10.1.2019

Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Puutuoteteollisuus ry:n lausunto Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida arviointihanketta. Hanke konkretisoi hyvin Suomen valtion ja eduskuntapuolueiden sitoutumista hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja auttaa kohdentamaan toimenpiteet rakentamisen sektorille. Hiilidioksidirajojen asettaminen lopulta kertoo minkä kokoinen haaste rakennussektorille tullaan osoittamaan.

Tuotevalmistajille tämä antaa selkeän viestin. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että tavoitteena on rakennustason päästöjen ohjaus, ei tuotteiden keskinäinen vertailu. Samoin huomiota tulee kiinnittää päästötietojen keskiarvotietojen (taulukko) ja todennettujen arvojen käyttöön ja siihen mahdollisesti liittyvään väärinkäytöksen mahdollisuuteen. 

Pidämme hyvänä, että laskennassa tukeudutaan olemassa oleviin standardeihin. Laskennan ohjeistuksen tulisi noudattaa standardeissa käytettyä termistöä. Esimerkiksi hiilijalanjälki esiintyy standardissa käsitteessä ’vaikutus ilmakehän lämpenemiseen (GWP)’. 

Ohjeessa ei mainita ISO-standardin mukaan laskettuja hiilijalanjälkiä. Jossakin tapauksessa sellainen voi tulla vastaan.

Hiilikädenjälki on tässä määritelty eri lailla kuin muualla on suositeltu. Tämä voi jatkossa aiheuttaa sekaannusta, ellei sitten tässä tarkoitettua hiilikädenjälkitermiä ilmaista jotenkin eri tavalla.

Hanke osaltaan kannustaa myös kiertotalouteen. Kierrätykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä sekä vakiintumattomia käytäntöjä. Tämä näkyy myös tässä esityksessä. Esimerkiksi hiilivaraston käsittely jää epäselväksi.  Lisäksi puretun muuten käyttökelpoisen rakennustuotteen käyttö ei usein edes onnistu uudisrakentamiselle asetettujen teknisten vaatimusten suhteen. Toivomme kierrätystuotteiden käytön ja ohjeistuksen tarkkaa pohdintaa ennen laskennan käyttöönottoa.

Yksityiskohtaisia kommentteja:
2.1.3 Ehdotettujen 50 ja 75 vuoden tarkastelujaksojen lisäksi tulisi voida ilmoittaa myös rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen suunnitteluiän mukaisen hiilijalanjäljen arvio.
3. Hiilijalanjäljen laskennan lähtökohtana on mainittu vain materiaalin paino. Käytännössä se voi laskentatavasta tai tuotteen laadusta riippuen olla muukin suure.
3.4 Taulukko X: Korjaustoimien vaiheille käytetään samoja symboleja kuin uudisrakentamiselle – voisiko korjauksen vaiheet selvyyden vuoksi erottaa jollain lisämerkinnöillä (esim. A5k)?
4.3 Hiilikädenjälki: Kaikkien biopohjaisten tuotteiden hiilivarastot huomioitava.
5.2 Laskentatulosten erottaminen: Vaiheet tulisi ryhmitellä loogisemmin A1-A3 (tuotevalmistajan vaiheet) ja A4-A5 (muut toiminnot).

 

Alan tilastoja

Lue lisää

Puutuoteteollisuus ry

Tietoa meistä