Puutuoteteollisuus ry:n antamat lausunnot

2023

3.5.

Taxonomy Environmental Delegated Act

In our comments to the Taxonomy Environmental Delegated Act, the Federation of the Finnish Woodworking Industries (FFWI) focuses on technical screening criteria aimed at reaching the environmental objective “Substantial contribution to the transition to a circular economy” in relation to the economic activities “construction of new buildings” and “renovation of existing buildings.

We would ask this Act to recognise and reflect the sectorial particularities as well the regional preconditions.

FFWI supports the view that the calculation and the disclosure of life cycle GWP for new buildings and renovation of existing buildings should play a crucial role in all EU policies, including the Taxonomy. But we need to take into consideration our national reality in Finland: a scarcely populated but large country. Long transport distances and processing of small amounts of recyclable/reusable wood-based materials cause such an environmental load that the use of secondary materials may not be more beneficial when compared to the use of primary materials. On the other hand national legislation for limiting the carbon footprint of building will be introduced soon.

The draft Act poses that, when it comes to the construction of new buildings and respectively renovation of existing buildings, when using bio-based products there should be a 20 % and 10 % share of recycled or re-used products. At the moment there is no criteria and resource to verify the suitability of reused products to be used in construction. And there is only one factory that produces particle board in the whole country and it can’t process the volumes needed to be recycled. It is not economically feasible to invest in new capacity. The Construction Products Regulation sets high standards for the safety of construction works as well as health of the people.

The given target levels of reuse/recycling cannot be reached at a foreseeable future. This would limit wood-based products out of the scope of the Act which is in a conflict both national targets for using bio-based materials as well many EU initiatives (EPBD, The New European Bauhaus, certification of carbon removals etc.).

Finland has a big production of wood-based products but a small home market. 70 % of our sawn and planed timber is exported. Wood to be reused/recycled will be available in the countries where it will be used. Most of the sawn wood used domestically will be used in construction where it stays tens or hundreds of years storing carbon. The system for collecting, sorting and verifying the suitability of demolition wood is not available yet in Finland. Transition to circular economy takes time and resources to establish the necessary capacities.

According to the numerous studies the use of renewable wood leads to lower carbon footprint of a building. The Act should aim at the low GWP of the building and that can be achieved by using wood. Therefore the Act should acknowledge responsible-sourced bio-based renewable materials like wood as a means to lower the climate impact of buildings as a parallel means to recycled content or re-used components.

2022

11.11. 

VN/14758/2021 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä

Kannatamme ilmastoselvitystä koskevan asetuksen laatimista, mutta esitämme joitakin huomioita asetuksen sisältöön. Tällaisenaan asetusteksti ei ole selkeä, taustamuistio ei sovi ohjeistukseksi, vaan tulee laatia yksityiskohtainen ohje selvityksen laatimiselle.

Raakapuuta koskevat vaatimukset asetuksessa

Raakapuuta koskien perustelumuistiossa ja lainsäädännössä ei tule viitata mihinkään yksittäiseen sertifiointijärjestelmään, vaan yleisesti eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin, jotka tunnustetut laitokset ovat sertifioineet. Sertifiointijärjestelmät ovat markkinaehtoisia merkkejä, joita muutetaan silloin kun taustatahot niin haluavat.

Myöskään EU:n taksonomian delegoitu asetus ei sovellu tähän tarkoitukseen, koska EU-taksonomia on rakennettu vain rahoitusalan tarpeisiin. Rahoitusalan tarpeisiin laadittua kriteeristöä ei tule laajentaa koskemaan muunlaista lainsäädäntöä, koska se ei ole siihen tarkoitettu. Tästä syystä kyseinen viittaus ei saa esiintyä perustelumuistiossa tai ohjeissa.

Perustelumuistiossa mainituissa standardeissa ja PEF-säännöissä edellytetään kestävää metsänhoitoa, joita ei todenneta merkkejä/sertifikaatteja käyttäen. Merkit eivät perustu lainsäädäntöön, ilmastoselvityksen kohderyhmä (esim. rakentamisluvasta päättävät viranomaiset, joille esim. CE-merkki on yksiselitteisesti hyväksyttävä) ei kykene arvioimaan merkin luotettavuutta.

Metsän sertifikaatti ei ole tuotteen sertifikaatti. Raaka-aine voi olla sertifioitua puuta (yleensä onkin, Suomessa lähes kaikki puuraaka-aine on), mutta kaikilla valmistajilla ei välttämättä ole tuotesertifikaattia eli alkuperäketjun seurantaa. Vain puupohjaisen rakennustuotteen valmistaja on puutavara-asetuksen nojalla kykenevä jäljittämään tuotteen raaka-aineen lähteeseen eli metsään saakka, vastaavaa muilta materiaaleilta ei vaadita.

Kierrätyspuuta valmistetut tuotteet tulee vapauttaa kaikesta alkuperään liittyvästä varmentamisesta. Samoin valmistajat, joille vaatimus on kohtuuton tai ei-relevantti.

Koko asetus tarvitsee selkeän, rakennusalan viime vuosikymmeninä koulutettujen viranomaisten ymmärtämän ohjeistuksen. Myös ilmastoselvityksen laatijalle tarvitaan pätevyyskriteerit.

2 § Määritelmät

Eloperäisen hiilen ja eloperäisen hiilivaraston selitykset ovat tässä ymmärrettäviä, mutta niissä oleviin ongelmiin, eli "korjuulla ei pysyvästi ole heikennetty..." ei ole yksiselitteinen.  On myös muistettava, että Suomessa on valtavat metsävarat, mutta pieni väestö. Kotimaan rakentamiseen on parhaimmillaan käytetty 5 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, nyt luku on noin 3,5 milj. m3. Tämä on alle kolmasosa nykytuotannosta.

Eloperäisen hiilivaraston osalta 100 vuoden vaatimus on kohtuuton, koska varasto on rakennuksessa vuodesta 1 aina viimeiseen käyttövuoteen saakka. Jonkinlainen dynaamisen hiilivaraston malli kuvaisi todellisuutta paremmin, jos aikaperspektiivi halutaan ottaa huomioon. 100 vuoden jakso on keinotekoinen luku, kattaa koko Euroopan ja kaikki puulajit (jotkut lehtipuut kasvavatkin pitkään). Suomenkin olosuhteissa sekä puuston kasvu että maaperän hiilensidonta on kääntynyt laskuun jo ennen 100 vuoden ikää. Jokaista päätehakkuussa korjattua puuta vastaan istutetaan neljä puuta aloittamaan uutta kasvua.

Muutamissa maissa on omaksuttu dynaamisen LCA:n käsite: Kestävän metsätalouden piirissä metsät uudistuvat vaiheittain koko ajan, joten keskimääräinen hiilivarastovaikutus on yhtä tärkeä esimerkiksi 50 vuoden arviointijakson osalta kuin 100 vuodenkin osalta. 50 vuoden arviointijaksolla rakennuksessa oleva puutuote on samalla tavalla hiilivarasto kuin pitempiaikaisessakin tarkastelussa, 50 vuoden jaksoja on 100 vuoden tarkastelussa kaksi kappaletta.

Rakennustuotteessa olevan puun hiili/hiilidioksidi on poissa ilmakehästä koko sen käyttöajan.  Samaan aikaan metsät kasvavat ja sitovat uutta tilalle. Näin ollen lyhyemmällä ajalla tulisi voida hyväksyä hiilivarastohyöty. Rakentamisen päästöjen nopea leikkaaminen on välttämätöntä, puun käyttö lyhyemmänkin käyttöajan rakenteissa on merkittävä ja nopea toimi, ja antaa hiili-intensiivisemmille materiaaleille sekä teknisille nieluille aikaa kehittyä ja mahdollistua.

4 § Arviointijaksojen pituudet

Hyväksymme 50 vuoden arviointijakson, mm. pohjoismaisen harmonisoinnin vuoksi, mutta olisi loogista, että hiilivarastolle arviointijakso olisi sama.

Päästötietokantaa tulisi täydentää sellaisilla tuotteilla, joilta täyttä ympäristöselostetta ei kohtuudella voida vaatia. Esimerkki tästä on vaikkapa käsin veistetty hirsi. Niitä on käytetty etenkin korjaushankkeissa tai perinnerakentamista myötäilevissä hankkeissa. Tämä kommentti pätee myös pykäliin 7 ja 8.

14 § Hiilikädenjäljen arviointi

Hiilikädenjäljen ilmoitusvelvollisuus on kannatettava askel siihen suuntaan, että rakennuksiin kerrytettävä hiilipankki tulee näkyviin. 100 vuoden vaatimus osana rakennusta tai rakennuspaikkaa on pitkä aika, jonka loppupään olosuhteita emme kykene arvioimaan. Yleisissä kommenteissa ehdotammekin tähän 50 vuoden arviointijaksoa. Sen lisäksi voitaisiin antaa erityinen kädenjälkibonus 100 vuoden käyttöajalle suunnitelluille rakennuksille.

Samoin varautuminen siihen, että esimerkiksi lyhytikäisempi puutuote voisi käyttöikänsä jälkeen jäädä rakennukseen hiilipankiksi (esim. verhouslaudat voi jäädä uuden verhoilun alle), tulisi voida huomioida. Korjausrakentamisessa rakennustuotteen hiilivaraston huomioimiseen vaadittavaa aikaa tulisi lyhentää, koska korjausrakentaminen joka tapauksessa tähtää uudisrakentamista korvaavaksi ja siten päästöjä säästäväksi rakentamismuodoksi.

Lause " jotka pysyvät osana rakennusta tai rakennuspaikkaa vähintään 100 vuoden ajan" vaatii selkeän ohjeen mitä sillä tarkoitetaan.

21 § Istutettava puusto

Tämä tulisi linkittää siihen, ettei olemassa olevaa, elinkelpoista puustoa saa turhaan kaataa rakennushankkeen tieltä. Puusto on tässä tapauksessa hiilinielu ja varasto, mutta sillä on myös merkitystä esimerkiksi ylilämmön estämisessä.

15.8.

Rakennustietosäätiön RTS PCR menetelmäohjeluonnos

Ehdotamme tämän ohjeluonnoksen hylkäämistä ja uutta lausuntokierrosta korjatulle ohjeversiolle.

Menetelmäohjeluonnos on tässä muodossa keskeneräinen ja teksti on niin epätarkkaa, ettemme voi olla varmoja mitä tekstillä tarkoitetaan, joten kommentointi on tässä vaiheessa mahdotonta. Väärinymmärrysten välttämiseksi sekä löytämiemme merkittävien epätarkkuuksien vuoksi emme voi hyväksyä ehdotusta ennen kuin näemme parannetun version.  RTS:n tuleekin järjestää toinen lausuntokierros korjatulle versiolle.

Ohjeessa on hämmentävästi kopioitu tekstiä suoraan standardista EN 15804, mutta useassa kohtaa yllättäen poikkeaa standardin tekstistä. Tämä vie pohjan ohjeelta.

Luonnoksen ovat laatineet suurimpien rakennusmateriaalien edunvalvontajohtajat puheenjohtajanaan betonitekniikan professori. Tämä asettaa kyseenalaiseksi erityisesti RTS:n neutraalin roolin.

Anna listan yksityiskohtaisia huomioita epätarkkuuksista sekä suoranaisista virhetulkinnoista, jotka olemme valmis esittelemään myös yksityiskohtaisesti.

15.8.

Feedback to the public consultation on derogation to the exclusion criteria for Propiconazole / ECHA

Wood is regaining its position as one of the leading material in construction. Using more wood is a part of measures in mitigating climate change, wood stores carbon by nature and substitutes other construction materials with higher climate impact.

The use of chemicals prolongs the service life of wood based products and thus prolongs the time of captured carbon stays outside the atmosphere in biological carbon cycle.

Use of propiconazole

In Finland 33 out of a total of 42 registered biocidical products contain propiconazole. Wood as an organic material is by nature susceptible to wood-destroying and blue stain fungi. Therefore this chemical is at present essential to the use of wood in humid conditions and thus to economical sustainability of the companies.

The woodworking industry is rapidly evolving to bigger scale industry. More and more building parts and components are manufactured at industrial sites instead of making the at site. This is good for the quality of the products but also provides controlled production environment. Handling of sidestreams and waste is more professional and the protection of workers can be ensured by permanent devices. In the wood product industries painting, coating or other treatment is done in controlled factory conditions and without contact to outdoor environment.

Alternatives still not available

The manufacturers of paints are actively searching for alternative chemicals that could replace propiconazole. We have been told that alternatives are not yet available. Furthermore product development and testing take a long time and also need a lot of resources. And after all that development work it takes a long time to prove the efficacy of the products and to get the acceptance and registration. As soon as proven alternatives exist they will be introduced.

The prerequisite for introducing new product or coating process is that it will be better for the user and the environment than propiconazole. The companies can’t take a risk that possible less efficient alternatives do not reach the usual quality level.

Necessity for prolongation

The wood products used in outdoor/humid conditions are numerous including cladding, beams (solid wood or laminated veneer lumber, CLT), plywood, facade elements, windows and doors.  A special area is impregnated wood. It is only produced by highly professional plants and under strict environmental control. Impregnated wood is safe solution for structures that need to be safe. In all the end uses the alternatives have higher CO2-emissions and are of non renewable sources.

Softwoods are the only commercial species we have here in the Nordic countries available. Therefore it is important that there are efficient alternative substances available before the use of propiconazole comes to end.

27.7.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, Ympäristöministeriö VN/4165/2022

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän luominen on erinomainen ja kannatettava kehityssuunta. Tietojärjestelmä vakioi käytäntöjä, lisää tehokkuutta kaikkien osapuolten toiminnassa ja mahdollistaa uusien liiketoimintojen kehittämisen.

Tietojärjestelmän kehittämisessä tulisi huomioida kansallisen järjestelmän päivitettävyys ajan saatossa. Tulevaisuudessa voi ilmetä tarpeita uusille rekisteröitäville tiedoille tai rajapintapalveluille. Järjestelmän tulee olla kohtuullisin kustannuksin laajennettavissa ja päivitettävissä.

Lain ja annettavien asetuksien tulee mahdollistaa massa-ajojen ja muiden tietojen analysoinnin kannalta oleellisten toimien teko myös yksityisille toimijoille tietoturvallisuus huomioituna. Lähtökohtainen periaate myös yksityisten toimijoiden osalta tulisi olla ilmainen palvelu tai toissijaisesti maltillisten ylläpidon kustannusten kattaminen käyttömaksuin.

Järjestelmää perustettaessa tulisi harkita voitaisiinko rakennettavista kohteista koota esitettyä laajemmin tietoja tilastointia varten. Esimerkiksi hankkeiden osapuolten tiedot olisi tehokasta koota järjestelmään. Se kenelle tiedot olisivat käytettävissä jää pohdittavaksi osana jatkovalmistelua.

27.7.

Lausunto Helsingin Hermanninrannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12760) ja sen asettamisesta nähtäville

Määrätty katon harjan muoto, ylimmän kerroksen kattolyhdyt ja ullakonkäyttö ovat tyylikkäitä kaupunkikuvallisia elementtejä ja perusteltuja kaavassa. Tämä suunnitteluratkaisu poissulkee tiettyjä rakentamisen menetelmiä, kuten valmiiden kattolohkojen käytön sääsuojauksessa.

Kahdeksankerroksisten talojen tapauksessa tulee tarkastella rakennuksen kokonaiskorkeus ja mahdollisuus toteuttaa kohteet P2-paloluokkaan. Suurin sallittu korkeus P2- luokan kerrostalolla on 28 metriä. Tietyillä menetelmillä toteutus voi vaatia korkeamman kerroskorkeuden ja tämä yhdistettynä korkeampaan alimpaan kerrokseen voi muodostua rajatapaukseksi.

Eri julkisivumateriaalien mahdollistaminen kaavassa on erinomainen seikka. Tiili- tai rapatut julkisivut eivät ole asennettavissa teollisessa valmistamisessa tehtaalla, joten myös puujulkisivujen mahdollistaminen edesauttaa teollisesti tehokasta, mutta arkkitehtonisesti laadukasta kohteiden toteuttamista.

Kokonaisuutena kaava on hyvin valmisteltu ja teollista kapasiteettia kaavan toteuttamiseen löytyy jo nykyisellään.

30.6.

Statement of the Federation of the Finnish woodworking industries on
the new revised CPR proposal

The Commission is taking large responsibilities and tasks on the development of the construction products standardization/specifications which has till now been in the domain of CEN. There are doubts whether enough resources and know-how will be allocated to the tasks.

A system with both mandatory and voluntary standards might end up in a very confusing environment for the national administrations, the industry, and the consumers. Therefore, we emphasize that it would be most beneficial to concentrate on the basic requirements and environmental characteristic given in Annex 1 part A only.

For the industry developing their structural products, the main problem is that updates of harmonized standards are not being cited in the official journal of EU. The development of standardized products has come to a halt. It is a wish that the CPR revision will remedy this situation. However, the timeline is too long, and faster solutions are needed. Citation of published harmonised standards in the OJEU is also needed during the transition period.

Article 2

The scope of the CPR has widened.

Is the inclusion of 3D printed products that important as this reflects mainly on the production method of the product?

Single family houses of less than 180 m2 are now proposed to be included. At present, the building kit EAD serves the purpose for the ETA route to CE marking and this is quite widely used. Whether to include small house as building products raises up new questions as buildings are composed of many different building products and to draw a line of what is in the scope is not clear. Buildings are mostly unique (although the details can be uniform) also there are different national building regulations and building cultures in Europe, which need to be considered.

The inclusion of re-used construction products is in general a positive direction. However, this will bring many difficult questions and standards/specifications are at present only dealing with new products. For re-used products, FPC and such quality control schemes should be developed first and only after this, standardization could happen. In the CPR draft, whether the used products belong to CPR or not is not that clear. We propose to leave the standardization of re-used products to the member states domain at present. Perhaps at a later stage of development, the CPR could cover them also.

The CPR does not recognize that some products are renewable, and others are not. Wood products are the main renewable building products available. Renewability should be recognized as an inherent recycled material on the basis of biogenic carbon.

Article 3

At least the following term needs to be defined:
- Decorative use, what does this mean and what material properties could be assigned to this use category.

Article 4

In annex 1 part A, the basic requirements are listed, reworded but basically as before, in connection with a list of environmental indicators. This is a good basis.

The only point to emphasis is that the environmental properties must be assessed in a common manner throughout Europe. The use of the standard EN 15804 should be mandatory here and the building industry has widely used it already in the drafting of EPD’s.

Article 5

Annex 1 parts B, C, D contain a long list of requirements related to the use of the construction products. This covers aspects like safety in use, assembly methods, repairability etc. To cover such areas for basic building products, like sawn timber or wood-based panel, which could be used in a wide range of different structures and applications, is tedious and not worth the efforts. Also, the building culture in Europe in these aspects is not similar. To cover these topics would end up in large textbooks.

The service life estimate for building products is not a simple to come up with. as this depends on the conditions, detailing and workmanship to a large extent. For re-used products this is even more difficult as the disassembly method will also have an impact on this. Probably some estimates on service life can be drafted, but whether this is accurate enough or useful, is a question.

Article 22

Article 22 part 2. h) mentions that mixed or blended materials should be avoided because of recycling purposes. We think this goes too much into detail and in any case is not an appropriate statement to propose. Recycling can be done at a higher material scale also.

Article 92

The current CPR is to be repealed in 2045.

This probably means that we are in a period of two CPR’s for a substantially long period and product groups will enter the new CPR in steps.

Does this mean that the current harmonised standards, which are widely used by the industry for CE marking today and applied in the European internal market, cannot be updated, or developed for the next 20 years or so?

In our view the current CPR also need to be maintained during this transition period and updated harmonised standards need to be cited in the official journal of EU. Instructions for standard writers on how to correct the standards is necessary and this is much more urgent than going for a wide scoped new CPR.

Vastauksemme Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto ja energiastrategia 18.5.2022

Yleinen kommentti: Kotimaisesta puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää paitsi taloudelle ja työllisyydelle, mutta myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Puu on kotimainen rakennusaine, jonka saanti on riippumaton geopoliittisista konflikteista.

Hiilinielut ja -varastot

Lisääntyvän puurakentamisen mukana rakennuksiin varastoituvan hiilen kasvava määrä tulee huomioida ja laskea mukaan. Nykyinen HWP-nielun laskenta perustuu tuotantomääriin, mikä ei riittävässä määrin ota huomioon kotimaan varaston kasvua. Tämän lisäksi olisi syytä pitää esillä puusta valmistettujen tuotteiden ilmastohyödyt niiden korvatessa fossiilipäästöintensiivisiä tuotteita (ns. substituutiovaikutus).

Hiilikädenjäljen käsitteen tulisi tässä noudattaa YM:n Ilmastoselvitysasetuksessa otettua tulkintalinjaa, jossa rakennukseen varastoituva (tai käytön aikana sitoutuva) hiili lasketaan kädenjäljeksi.

Energiankulutuksen alentamista tukevat toimet

Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kannustavat tuet tällä hetkellä sidottu niin suuriin korjaushankkeisiin, että käytännössä tuki on paljolti suuntautunut lämmitysenergian lähteen vaihtamiseen. Korkotason noustessa esimerkiksi taloyhtiöiden päätökset vaikeutuvat. Tuen kynnystä tulisi madaltaa niin, että sen saanti olisi mahdollista myös pienemmille hankkeille, esimerkiksi lisälämmöneristys ja ikkunoiden ja ovien vaihtaminen.

Puurakentamisen vienti

Puurakentamiseen liittyvien tuotteiden ja osaamisen vienti on myös vähähiiliratkaisujen vientiä ja tulisi näin tulla esim. Business Finlandin tai muiden vähähiilisten ratkaisujen tukien piiriin.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat ovat merkittävä muutostekijä ja esimerkki yksityiselle sektorille, myös rakentamisen vähähiilisyyden osalta. Puun käytön lisääminen rakentamisessa tulisi olla osa maakuntien ja kuntien vähähiilisyyttä tukevia ilmastotoimia.  Julkisen rahoituksen instrumenttien avulla tulee voida kehittää vähähiilistä rakentamista ja nimenomaan puun käytön lisäämistä kotimaassa.

2021

3.12.

Kaavoitus- ja rakentamislaki

Rakentamislain osalta näemme lakiehdotuksen myönteisenä. Näemme, että sen avulla voidaan parantaa rakentamisen ja rakennusten laatua. Näitä edesauttaa erityisesti panostaminen käyttö- ja huolto-ohjeistukseen sekä yleisörakennusten säännöllisiin katsastuksiin.

Olemme erikseen antaneet lausuntomme ilmastoselvityksestä. On tärkeää, että menetelmät perustuvat rakentamisen eurooppalaisiin standardeihin, joiden laatimiseen koko rakennusala on panostanut. Odotamme mahdollisuutta vaikuttaa myös vielä auki oleviin asetuksiin, esim. hiilijalanjäljen raja-arvoista sekä rakennuksen purettavuudesta. Suomen tavoitteena on korkea uusiutuvan energian käyttö, sen vuoksi luotamme siihen, että myös energiahyödyntäminen on perusteltavissa yhtenä purkumateriaalin hyödyntämistapana. Tämähän on loogista myös sen suhteen, että rakennusten odotetaan käyttävän uusiutuvaa energiaa. Kansallisessa päästötietokannassa haluaisimme nostaa esiin sen, että meidän tuotteiden (esim. sahatavara) valmistusprosessissa ei ole eroja eikä eri "reseptejä", joten yksittäisen valmistajan ympäristövaikutusten ero keskimääräiseen on pieni. Näin ollen toivoisimme, ettei geneerisessä tietokannassa automaattisesti käytettäisi 20 % korotuskerrointa, vaan päästötietokannan asiantuntijat arvioisivat arvon tuotekohtaisesti.

Ilmastoselvitys ei kata esimerkiksi piharakentamista ja muuta infrarakentamista. Odotamme, että luvattu informaatio-ohjaus tähtää samoilla keinoilla vähähiilisiin ratkaisuihin kuin varsinaiset ilmastoselvityksen alaiset rakennuksetkin.

18.11. 

Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2027 

Sijoittumisperiaatteissa on huomioitava alueelliset erot jätteiden synnyssä: Jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen tulee tapahtua järkevän matkan päässä jätteen syntyalueesta. Tämän tulisi heijastua myös kierrätys- ja hyödyntämisvaatimuksiin. Esim. puupohjaisen purkujätteen kuljettaminen pitkien matkojen päähän ei ole ympäristön ja talouden kannalta järkevää (osoitettu YM raportissa 29/2015). 

Energiahyödyntäminen auttaa uusiutuvan energian käyttötavoitteiden saavuttamisessa, ja puupohjaiseen energiantuotantoon sopivia laitoksia on ympäri Suomen. Lisäksi kierrätyksen ja hyödyntämisen tulee olla kannattavaa liiketoimintaa.

  4. Pakkausjätteet

Ehdotukset muiden toimijoiden toimenpiteiksi ovat sinänsä osuvia, mutta selvitys pakkausten uudelleenkäytön esteistä ja mahdollisuuksista on luonteeltaan sellainen, että se tulisi toteuttaa julkisella rahoituksella. Useat esteet tulevat säädöksistä.

Myös uudelleenkäytettävien pakkausten kehittämisessä olennainen tekijä on niiden markkinat: Pakkausten valmistaja voi tuoda markkinoille vain sellaisen tuotteen, jolla on kysyntää ja jonka tuotteen vastaanottaja on valmis hyväksymään ja käyttämään.  Julkisen tahon tuki on tässäkin tarpeen. Innovaatioiden luominen vie aikaa ja rahaa eikä aina ole etenkään pk-valmistajalle taloudellisesti mahdollista. 

8. Rakentamisen jäte

Julkisen sektorin osalta rakennustuotteiden kelpoisuudenosoittamiskäytäntöjen kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä ko. materiaalin valmistajien edustajien kanssa.

Kohdan 8.7. tekstissä on virhe (puuttuu ehkä sanoja tai kokonainen rivi), joten tarkoitus ei välity. Purettujen ikkunoiden ja ovien käyttäminen on tällä hetkellä mahdotonta rakennuslupaa vaativiin rakennuksiin. Purettavat ikkunat (tällä hetkellä 60-70-80-luvuilta) eivät vastaa nykyasetusten vaatimuksia, lisäksi niiden kunnossa voi olla kappalekohtaisia eroja. Tuotteen ominaisuuksia koskevat tarkat tiedot eivät välttämättä ole tallessa (esim. g- tai U-arvo, puhumattakaan ääneneristyksestä tms.). Näiden tuotteiden testaus tapahtuu normaalisti laboratorio-olosuhteissa tuotetyypeittäin.

Kohta 8.10 Ehdotus jätelajikohtaisista suunnitelmista on erittäin hyvä ja niiden laadintaan tulee osallistaa myös k.o. materiaalin toimialan edustajat.

2.9.

ECHA Consultation of potential candidates for substitution: Propiconazole

Nettilomakelausunnossamme korostimme, että tällä hetkellä ei ole olemassa vaatimukset täyttävää korvaajaa propikonatsolille. Sitä käytetään kyllästysaineissa, pinnoitteissa ja maaleissa.  Kemianteollisuus samoin kuin biokemikaalien kehittäjät etsivät uusia menetelmiä, joilla kosteuden aiheuttamat haitat puulle voidaan estää. Korvaavien tuotteiden markkinoilletulo vaatii vuosien kehitys- ja testausprosessin. Korvaavien tuotteiden ja niiden käytön tulee olla ympäristön, terveyden ja tehokkuuden kannalta nykyisiä menetelmiä parempi. 

27.8.

Lausuntopyyntö: ehdotus ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä

Osa 1. Asetusluonnoksen yleinen palaute

Asetuksen tarkoitus on erittäin hyvä ja kannatamme sen voimaansaattamista. On hyvä, että menettely noudattelee muiden Pohjoismaiden kanssa luotuja linjauksia. Näemme hyvänä, että asetus kattaa nyt myös korjattavat rakennukset ja niissä olevat rakenteet. 

On tärkeää, että Suomi/Pohjoismaat etenevät tässä nopeasti, jolloin pohjoismainen malli voisi yleistyä myös muualla Euroopassa. Tämä edistää rakennustuotteiden vientiä.

Osa 2. Kommentit asetusluonnoksen pykäliin

1 § Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi
Suunnittelijoille asetetaan tässä sellaisia vaatimuksia, joiden täyttymisestä hän ei rakentamisluvan hakuvaiheessa voi tarkkaan tietää.

19 § Hiilivarasto
Emme näe perusteltua syytä ottaa 100 vuoden vähimmäisaikaa mukaan asetukseen. 

100 vuoden aikajaksolle ei ole varmuutta, etteikö rakennusta esim. kaavoitussyistä tai käyttötarpeen hävittyä tulla purkamaan. Rakennustuotteen pitkän käyttöajan olennaiset tekijät ovat laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä rakennuksen huolto ja ylläpito. Näihin asioihin asetus ei voi vaikuttaa. 50 vuoden arviointiaika on perusteltua, mutta epävarmuus kasvaa ajan myötä. Tuotteen hiilivarasto voi säilyä, vaikka se ei olisikaan enää rakennuksessa, rakennuspaikalla tai rakennuslupaa vaativassa uudessa rakennuksessa.

Asetusluonnoksen perustelumuistio viittaa ISO 14067 sekä EN 16449 käyttöön eloperäisen hiilen laskennassa. Nämä standardit eivät ohjeista laskemaan uusiutuvien tuotteiden eloperäistä hiilivarastoa 100 vuoden käyttöiälle. Standardit eivät myöskään ota kantaa kestävän metsänhoidon kriteereihin, ISO 14067 ottaa kantaa metsänhoidon menetelmiin ja ne ovat huomioitu esimerkiksi metsälaissa Suomen osalta.

Hiilivaraston laskennassa viitataan standardiin ISO 14067, vaikka laskenta tulee tehdä EN 15804+A2:n periaatteiden mukaisesti. Laskennassa tulisi käyttää kansallista päästötietokantaa tai tuotteiden ympäristöselosteita, näistä tiedoista ei kuitenkaan löydy tietoa raaka-aineen alkuperästä tai kestävyydestä. Lisäksi 100 vuoden käyttöikä koskisi vain uusiutuvien materiaalien hiilivarastoa, mikä asettaa materiaalit eriarvoiseen asemaan.  Ilmastohyöty tulisi voida ilmoittaa kaikille tuotteille samoilla vaatimuksilla.

21 § Ilmastoselvitys
Rakentamislupaa hakiessa ei kaikki käytettävät tuotteet ole selvillä, vaikka materiaalit olisikin valittu. Hakija ei voi tietää onko ylipäänsä vaatimusten mukaisia tuotteita saatavilla toteutushetkellä. Puulle asetettujen erityisten vaatimusten vuoksi tämä epävarmuus saattaa jopa johtaa siihen, että puun käyttöä vältetään.

Asetusluonnoksen perustelumuistiossa hiilijalanjäljen arviointi (6 §) rakennusluvan hakuvaiheessa vaadittavalle raaka-aineen alkuperävaatimuksen (esim. kestävä metsänhoito) todentamiselle ei ole olemassa järjestelmää. Toisaalta Suomessa ja EU:ssa on metsien kestävää käyttöä ja puu laillisuutta koskevaa yleistä lainsäädäntöä. Asetusluonnoksen perustelumuistion mukaan tuotevalmistajan on pystyttävä todentamaan tiedot, mutta rakennuslupavaiheessa tuotevalintoja ei yleensä ole tehty, joten tietoa puun alkuperästä tai kestävyydestä ei ole saatavilla. 

Lisäksi vaatimus poikkeaa perusteluna esitetystä EN 15804+A2 -standardista, koska standardissa ei ole erillisiä vaatimuksia raaka-aineiden alkuperälle tai kestävyyskriteereille. Kansallinen päästötietokanta ja/tai tuotteiden ympäristöselosteet eivät sisällä tietoa raaka-aineiden alkuperästä (esim. metsäsertifiointi).  Euroopan Unionin vaatimuksena puumateriaalille on sen jäljitettävyys (Chain of Custody), mikä todennetaan EU:n puutavara-asetuksen (EU Timber Regulation) mukaisesti. Suomessa metsälaki taas säätää metsien hoidosta ja kestävästä käytöstä.

Metsien sertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen ja sertifikaatit ovat markkinaehtoisia, eikä niiden kriteereitä ole lainsäädännössä määritelty.  Asetusluonnoksen perustelumuistio mainitsee esimerkkinä FSC-metsäsertifikaatin tai vastaavat kestävät ilmastokriteerit täyttävän todentamismenetelmän. Metsäsertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen ja markkinakysyntään. Suomen metsistä 19 miljoonaa hehtaaria on PEFC sertifioitua ja 2 miljoonaan hehtaaria FSC sertifioitua (lukemat pitävät sisällään myös metsien tuplasertifioinnin). Käytännössä sertifiointi on lakisääteisten vaatimusten ylittämistä. Asetus ei voi viitata metsäsertifiointiin eikä perustelumuistion tule niitä listata. Metsänomistaja voi hoitaa metsäänsä paremmin kuin mikään sertifikaatti vaatii, vaikka hän ei halua esim. kustannussyistä metsäänsä sertifioida. EU:lta on tulossa laaja lainsäädäntöpaketti, joka tullee sisältämään ohjeistusta myös kansallisten hiilinielujen vaalimiseen.

Luonnos ei myöskään esimerkiksi rajaa pois rakennukselle vapaaehtoisesti haettavia ”vihreän rakentamisen” sertifikaatteja/järjestelmiä, eikä aseta niille kriteereitä.  Asetusluonnoksessa otetaan kantaa vain uusiutuvien (käytännössä vain puu) raaka-aineiden alkuperä- tai kestävyysvaatimuksiin, kun taas uusiutumattomille raaka-aineille ei ole asetuttu minkäänlaisia alkuperä- tai kestävyysvaatimuksia. Tämä asettaa materiaalit/tuotteet eriarvoiseen asemaan rakennuksen ilmastoselvityksen kannalta.

Alkuperä- tai kestävyysvaatimukset eivät ylipäänsä liity tuotteen hiilijalanjälkilaskentaan, tai vaatimuksia tulisi esittää kaikille raaka-aineille/materiaaleille.  Asetusluonnoksen perustelumuistio viittaa EN 15804+A2 standardin sisältävän orgaanisen raaka-aineen eloperäiset kasvihuonekaasupäästöt ja hiilidioksidin poistumisen, sekä kestävän ilmastokriteerin ja alkuperätiedon. Standardissa ei kuitenkaan käsitellä orgaanisen raaka-aineen kestävyyskriteerejä, kuten metsäsertifiointia. Alkuperätiedon osalta standardi keskittyy vain metsätyyppeihin mistä raaka-aine on hankittu, muttei ota kantaa muuten raaka-aineen alkuperään tai laillisuuteen.

24 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Kannatamme pikaista voimaantuloa heti kun asetus ja siihen liittyvä muu lainsäädäntö on selkeä ja tasaveroinen materiaalien suhteen.

26.3.

Consultation on derogation to the exclusion criteria
Creosote PT-08

The Federation of the Finnish Woodworking Industries contribution to the Consultation:

Carbon storing wood products with a long service life play a key role in the fight against climate change. Increasing the use of wood and replacing climate-negative materials (concrete, steel, composites) with wood will reduce carbon emissions and increase natural carbon sinks. Maintaining the conditions for effective industrial wood protection is essential to achieve European sustainability and climate goals, as well as to safeguard and increase the use of wood in all infrastructure construction. Our domestic wood species used in the infrastructure need to be treated for enhanced durability and prolonged service life.

Creosote impregnated wood products are used for rail transport, bridge structures and the distribution of electricity and telecommunications.

Safety and security of European electricity networks depend on existing industrial scale creosote installations to cope with climate change demands when for example, wood pole overhead lines are casualties of extreme wind damage.

Creosote is used in widely in railway infrastructure and bridge structures. Potential rot damage in the wood material used in traffic infrastructure causes a significant risk to the safety of road users.

There are thousands of wooden bridges in Finland, owned by The Finnish Transport Infrastructure Agency, municipalities and private road owners. More than 80% of the bridges supplied by the bridge manufacturing industry have been creosote-impregnated in recent years. The latest construction guidelines in Finland require the use of creosote-impregnated wood in safety-critical load-bearing bridge structures if the bridge structure is made of wood material. The service life demand in these structures is 60-80 years.

Creosote substitutes available on the market today do not offer the same product life expectancy. The transition to alternative substances will shorten the service life of the end products. As the life cycle costs of wood-based infrastructure increase, the competitiveness of wood products relative to substitute materials weakens. These alternative materials, such as steel, concrete and composite, carry a higher environmental impact than wood.

According to our interpretation the use of creosote-impregnated wood in critical bridge structures has been assessed as necessity to prevent human safety risk. At this point ban would be a threat to the use of wood in bridge structures in the absence of creosote-equivalent wood preservative alternatives so far.

We would like to stress that Finnish producers are very committed to the ongoing change with wood preservatives. Creosote replacement products have been tested for several years in field trials with industrial end users. Conducting reliable, long-term endurance tests under authentic conditions and obtaining results is a process that takes several years, at least.

Other substitutes/materials are not yet generally available in Finland for this purpose, and there is no user experience. There is also no certainty about the availability of replacement materials. This could have unforeseen effects on the progress of infrastructure projects. We also estimate that the alternative material would significantly increase the material and investment costs of the bridge

Our industry has not been informed of any situations in which creosote has been suspected or found to have caused emissions to water or soil in connection with the supply of wooden bridges.

In its final assessment, we ask the Authority to pay attention to the assessment of the manufacturing industry that there is currently insufficient information on the long-term performance of substitute products in different applications and in different soil and weather conditions in EU Member States. There are also no alternative preservatives available or built and licensed production capacity to enable the transition to take place without severe availability problems and market disruption.
 

Manufacturing industry and industrial end-users both estimate that the transition to new replacement solutions cannot be carried out safely in European conditions at this stage. We also emphasize, that forced, premature transition to substitute products might cause severe risks to human safety.

Transition will also lead to significant increase in the infrastructure costs of member countries. This will focus demand on materials with significantly higher environmental impacts than wood products have. More field testing and user experiences will be needed for the next 5-10 years to achieve end-user confidence. It is a necessity for maintaining the demand for wood-based solutions in a situation of change.

The Federation of the Finnish Woodworking Industries recommends that ECHA and competent authorities responsible for the evaluation of creosote as an active under BPR authorise creosote for a further 5 years and recommends that creosote as an active substance be approved under BPR article 5.2 (c) for a further 5 years with a further review after that time.

Helsinki, March 26, 2021

5.3. 2021

Puutuoteteollisuuden lausunto: Valtioneuvoston periaatepäätös Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta

Kiertotalouden kehittäminen ja pelisääntöjen luominen on olennaisen tärkeää ja tukee puutuoteteollisuuden tavoitteita.  Erityisesti seuraavat kohdat koemme olennaisiksi omalta kannaltamme.

Kiertotalous osana ilmastopolitiikkaa

Puupohjaisten materiaalien käyttö esim. rakentamisessa korvaa tuotteita, joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat. Lisäksi puumateriaaliin liittyy metsänhoidon periaatteiden mukaan velvoite kasvattaa uutta puustoa, jolloin puun käytön aikana se ”kasvaa uudelleen”. Tämä onkin otettu huomioon esimerkiksi YM:n rakentamisen hiilijalanjäljen laskentamenetelmässä, jossa kierrätystuote ja uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva tuote rinnastetaan. Tämä periaate tulisi huomioida laajemminkin esimerkiksi julkisten hankintojen ohjauksessa.

Markkinoiden puuttuminen

Suurin este puutuotteiden kierrätykselle ja uudelleenkäytölle on markkinoiden puuttuminen. Valtaosa puutuotteista käytetään rakennuksissa. Pientalorakentaminen Suomessa on laskenut viimeiset vuosikymmenet ja puun käyttö kasvaa nyt erityisesti asuinkerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Pientalot rakennetaan nykyisin lähinnä tehdasvalmisteisista talopaketeista. Rakentamisen energia- ja muut määräykset ovat jatkuvasti tiukentuneet, jolloin purkukohteista irrotettavat tuotteet pääsääntöisesti eivät täytä enää nykyisiä rakentamisen vaatimuksia. Lisäksi rakennustuoteasetuksen mukaan suuri osa rakenteista on CE-merkittävä, joka ei mahdollista käytetylle tuotteelle. Purettu CE-merkittykään tuote ei välttämättä täytä niitä teknisiä ominaisuuksia, joita sillä on valmistushetkellä ollut.

Purkutuotteiden ja -materiaalien kelpoistaminen uuteen käyttöön vaatisi erityistä työtä, esimerkiksi rakennuspaikkakohtaisia hyväksyntöjä, jotka eivät tällä hetkellä ole mahdollisia.

Markkinoilla myös ostajan ja myyjän kohtaaminen on hankalaa eikä sille ole olemassa laajamittaisesti toteuttamiskelpoista alustaa. Mahdollinen kierrätysmateriaaliin perustuva liiketoiminta vaatii varmuuden tasaisesta materiaalivirrasta, jota tällä hetkellä ei voida taata.

Rakennusten käyttöajan pidentäminen ja korjaaminen

Rakentamisen materiaalitehokkuutta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä voidaan kannustaa toimenpiteillä, joilla rakennusten käyttötarkoituksen muutosta ja korjaamista tuetaan.

End of waste

Käytettyä puumateriaalia on mahdollista käyttää moneen kehittyvään tuotteeseen, joilla on oma vaikutuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. End-of-waste -kriteereillä voitaisiin saada puumateriaalia käytettäväksi esimerkiksi uusien polttoaineiden valmistukseen.

Innovaatiot ja design

Kannatamme lämpimästi kiertotalous-designin luomiseen. Kierrätettyjen tuotteiden (pl. rakentamisen CE-merkittävät tuotteet) hyväksyttävyyttä kuluttajien silmissä voidaan kehittää.

2020

12.6. 

Porrasvalmistajien lausunnot Rakennustietosäätiön Puuportaat - sekä Kaiteet ja käsijohteet -ohjekortteihin.

2019

29.11.2019

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun YM asetuksen muuttamisesta

Asetuksessa esitetyt muutosehdotukset korjaavat havaittuja epäkohtia ja virheitä, mutta siinä esitetyt kiristykset eivät ole perusteltuja. Koko lausuntomme on tässä. 

29.11.

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö: Avustus ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi

Avustus on tarpeellinen ja se tasoittaa kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välisiä eroja iäkkäiden asumisen laadussa.

Ehdotetuilla korjauksilla on merkittävä vaikutus iäkkäiden asumiseen. Ovien leventäminen ja samalla kynnysten muuttaminen esteettömyysvaatimusten mukaiseksi antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Myös lukitusten päivittäminen helppokäyttöiseksi tulee huomioida. Lisäksi tulisi huomioida ikkunoiden käyttöön liittyvät korjaukset: invasalvoilla varustetut ikkunat ja alhaalta säädettävät sälekaihtimet ovat käytettävissä vaikka pyörätuolista. Keittiökalusteiden madaltaminen antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Uusissa keittiökalusteissa on helposti liukuvat laatikot sekä kaapeissa pomppusalvat sekä automaattisia sulkimia. Keittiökalusteiden uusimisen yhteydessä voidaan parantaa myös keittiön valaistusta sekä asettaa pistorasiat helposti ulottuville. Korjausavustuksen tulee siis olla tarpeeksi laaja, että samalla korjataan esim. koko keittiön toimivuus ja turvallisuus.

Avustustaso on niin houkutteleva, että sillä tulee olemaan hankkeita käynnistävä voima.

Avustus tulee hyvään aikaan uudisrakentamisen hiipumisen kannalta, koska etenkin kasvukeskusten rakentamisen kysyntä on hiljenemässä. Näin ollen tuotevalmistajilla on kapasiteettia tuotteiden toimittamiseen.

21.11. 2019

Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022

Kommentoimme asetusluonnosta auinrakennuksille myönnettävistä energia-avustuksista. Lausuntotekstimme on tässä.

26.6.2019

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/2945/2018

Lausuntoteksti ohjeeseen:

Sivun 32 viimeisen kappaleen keskellä oleva lause: Tähän pyritään varsinkin puurakenteisten ryömintätilallisten alapohjien yhteydessä, on turha lause sillä kaikissa tapauksissa on pyrittävä siihen että ryömintätilan maanpinnan taso on samalla tasolla (tai korkeammalla) kuin maan taso rakennuksen ulkopuolella. Sama koskee s. 33 kuvatekstiä.

Sivun 33 ensimmäinen kappale, viimeinen lause alkaa: Erityisesti puurakenteisen ryömintätilallisen alapohja kosteusteknistä toimivuutta parannetaan...

Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisen, voi poistaa sillä asia koskee kaikkia alapohjia.

Sivun 33 toiseksi viimeinen kappale, toinen lause alkaa: Erityisesti puurakenteisissa alapohjissa suositellaan... . Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisissa, voi poistaa sillä asia koskee kaikkia alapohjia.

Sivun 38 toiseksi viimeinen kappale, toiseksi viimeinen lause alkaa: Erityisesti puurunkoisilla tiiliverhotuilla ulkoseinärakenteilla....

Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisen, pitäisi korvata sanoilla: Erityisesti rankarunkoisilla....

Myös lauseen lopussa sanat: , puurungon pitkäaikaiskestävyyden parantamiseksi, tulisi poistaa.

Tämän ohjeen tulisi olla materiaalineutraali ja sama asia koskee mm. teräsrankarunkoja (ehkä vielä enemmänkin kylmäsiltavaikutuksen johdosta).

Kuva 17 on massiivirakenteiden osalta piirretty oudosti höyry- ja ilmansulkukerroksen osalta (sekä kevytbetoni että massiivipuu), sillä nämä sulkukerrokset ovat itse seinä koko paksuudeltaan.

25.2.2019 

Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi ympäristöministeriön asetuksen 796/2017 muuttamisesta

Puutuoteteollisuus kannattaa asetusluonnoksen mukaista ehdotusta ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen rajaamisesta koskemaan ainoastaan melualueita. Laskelmamme osoittavat kuitenkin, että melualueillakin 25 dB:n ääneneristys on riittävä varmistamaan, ettei Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukainen sallittu melutaso ylity. Näin ollen asetuksen 30 dB:n raja tulisi pudottaa 25 dB:in. 

Perusteluna toteamme, että ikkunoiden ja ovien osalta 30 dB:n vaimennusvaatimus johtaisi siihen, että  jouduttaisiin käyttämään raskaita erikoistuotteita, joita osa valmistajista ei kykene tarjoamaan. Tämä vähentäisi kilpailua, nostaisi rakentamisen kustannuksia sekä lisäisi rakennustuotteiden painoa. Painon kasvu aiheuttaa suuremmat päästöt kuljetuksissa sekä johtaisi etenkin pientalotyömailla nostolaitteiden tarpeeseen. 

Jotta paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioitua, ehdotamme, että ääneneristyksen ensisijainen ohjeistus otetaan asemakaavamääräyksestä. Tätä voidaan tarvittaessa täsmentää akustikon selvityksellä tai noudattamalla 25 dB:n ääneneristysvaatimusta. Näillä keinoin saadaan huolehdittua, että Valtioneuvoston päätöksen mukainen melutaso ei ylity. Ehdotamme, että Ympäristöministeriön Ääniympäristöohjeessa täsmennetään sallitun melutason varmistaminen tämän menettelyn mukaisena.

Muuta asetukseen liittyvää
Ääniteknisiä ominaisuuksia ohjeistettaessa on käytettävä alan standardisuureita: Ikkunoiden ja ovien harmonisoitu tuotestandardi vaatii ääniteknisten ominaisuuksien testaamisen ja ilmoittamisen suureilla Rw, Rw+C, Rw+Ctr, (dB).

10.1.2019

Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Puutuoteteollisuus ry:n lausunto Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida arviointihanketta. Hanke konkretisoi hyvin Suomen valtion ja eduskuntapuolueiden sitoutumista hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja auttaa kohdentamaan toimenpiteet rakentamisen sektorille. Hiilidioksidirajojen asettaminen lopulta kertoo minkä kokoinen haaste rakennussektorille tullaan osoittamaan.

Tuotevalmistajille tämä antaa selkeän viestin. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että tavoitteena on rakennustason päästöjen ohjaus, ei tuotteiden keskinäinen vertailu. Samoin huomiota tulee kiinnittää päästötietojen keskiarvotietojen (taulukko) ja todennettujen arvojen käyttöön ja siihen mahdollisesti liittyvään väärinkäytöksen mahdollisuuteen. 

Pidämme hyvänä, että laskennassa tukeudutaan olemassa oleviin standardeihin. Laskennan ohjeistuksen tulisi noudattaa standardeissa käytettyä termistöä. Esimerkiksi hiilijalanjälki esiintyy standardissa käsitteessä ’vaikutus ilmakehän lämpenemiseen (GWP)’. 

Ohjeessa ei mainita ISO-standardin mukaan laskettuja hiilijalanjälkiä. Jossakin tapauksessa sellainen voi tulla vastaan.

Hiilikädenjälki on tässä määritelty eri lailla kuin muualla on suositeltu. Tämä voi jatkossa aiheuttaa sekaannusta, ellei sitten tässä tarkoitettua hiilikädenjälkitermiä ilmaista jotenkin eri tavalla.

Hanke osaltaan kannustaa myös kiertotalouteen. Kierrätykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä sekä vakiintumattomia käytäntöjä. Tämä näkyy myös tässä esityksessä. Esimerkiksi hiilivaraston käsittely jää epäselväksi.  Lisäksi puretun muuten käyttökelpoisen rakennustuotteen käyttö ei usein edes onnistu uudisrakentamiselle asetettujen teknisten vaatimusten suhteen. Toivomme kierrätystuotteiden käytön ja ohjeistuksen tarkkaa pohdintaa ennen laskennan käyttöönottoa.

Yksityiskohtaisia kommentteja:
2.1.3 Ehdotettujen 50 ja 75 vuoden tarkastelujaksojen lisäksi tulisi voida ilmoittaa myös rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen suunnitteluiän mukaisen hiilijalanjäljen arvio.
3. Hiilijalanjäljen laskennan lähtökohtana on mainittu vain materiaalin paino. Käytännössä se voi laskentatavasta tai tuotteen laadusta riippuen olla muukin suure.
3.4 Taulukko X: Korjaustoimien vaiheille käytetään samoja symboleja kuin uudisrakentamiselle – voisiko korjauksen vaiheet selvyyden vuoksi erottaa jollain lisämerkinnöillä (esim. A5k)?
4.3 Hiilikädenjälki: Kaikkien biopohjaisten tuotteiden hiilivarastot huomioitava.
5.2 Laskentatulosten erottaminen: Vaiheet tulisi ryhmitellä loogisemmin A1-A3 (tuotevalmistajan vaiheet) ja A4-A5 (muut toiminnot).