Puutuoteteollisuus ry:n antamat lausunnot

29.11.2019

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun YM asetuksen muuttamisesta

Asetuksessa esitetyt muutosehdotukset korjaavat havaittuja epäkohtia ja virheitä, mutta siinä esitetyt kiristykset eivät ole perusteltuja. Koko lausuntomme on tässä. 

29.11.

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö: Avustus ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi

Avustus on tarpeellinen ja se tasoittaa kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välisiä eroja iäkkäiden asumisen laadussa.

Ehdotetuilla korjauksilla on merkittävä vaikutus iäkkäiden asumiseen. Ovien leventäminen ja samalla kynnysten muuttaminen esteettömyysvaatimusten mukaiseksi antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Myös lukitusten päivittäminen helppokäyttöiseksi tulee huomioida. Lisäksi tulisi huomioida ikkunoiden käyttöön liittyvät korjaukset: invasalvoilla varustetut ikkunat ja alhaalta säädettävät sälekaihtimet ovat käytettävissä vaikka pyörätuolista. Keittiökalusteiden madaltaminen antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Uusissa keittiökalusteissa on helposti liukuvat laatikot sekä kaapeissa pomppusalvat sekä automaattisia sulkimia. Keittiökalusteiden uusimisen yhteydessä voidaan parantaa myös keittiön valaistusta sekä asettaa pistorasiat helposti ulottuville. Korjausavustuksen tulee siis olla tarpeeksi laaja, että samalla korjataan esim. koko keittiön toimivuus ja turvallisuus.

Avustustaso on niin houkutteleva, että sillä tulee olemaan hankkeita käynnistävä voima.

Avustus tulee hyvään aikaan uudisrakentamisen hiipumisen kannalta, koska etenkin kasvukeskusten rakentamisen kysyntä on hiljenemässä. Näin ollen tuotevalmistajilla on kapasiteettia tuotteiden toimittamiseen.

21.11. 2019

Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022

Kommentoimme asetusluonnosta auinrakennuksille myönnettävistä energia-avustuksista. Lausuntotekstimme on tässä.

26.6.2019

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/2945/2018

Lausuntoteksti ohjeeseen:

Sivun 32 viimeisen kappaleen keskellä oleva lause: Tähän pyritään varsinkin puurakenteisten ryömintätilallisten alapohjien yhteydessä, on turha lause sillä kaikissa tapauksissa on pyrittävä siihen että ryömintätilan maanpinnan taso on samalla tasolla (tai korkeammalla) kuin maan taso rakennuksen ulkopuolella. Sama koskee s. 33 kuvatekstiä.

Sivun 33 ensimmäinen kappale, viimeinen lause alkaa: Erityisesti puurakenteisen ryömintätilallisen alapohja kosteusteknistä toimivuutta parannetaan...

Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisen, voi poistaa sillä asia koskee kaikkia alapohjia.

Sivun 33 toiseksi viimeinen kappale, toinen lause alkaa: Erityisesti puurakenteisissa alapohjissa suositellaan... . Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisissa, voi poistaa sillä asia koskee kaikkia alapohjia.

Sivun 38 toiseksi viimeinen kappale, toiseksi viimeinen lause alkaa: Erityisesti puurunkoisilla tiiliverhotuilla ulkoseinärakenteilla....

Tässä sanat, Erityisesti puurakenteisen, pitäisi korvata sanoilla: Erityisesti rankarunkoisilla....

Myös lauseen lopussa sanat: , puurungon pitkäaikaiskestävyyden parantamiseksi, tulisi poistaa.

Tämän ohjeen tulisi olla materiaalineutraali ja sama asia koskee mm. teräsrankarunkoja (ehkä vielä enemmänkin kylmäsiltavaikutuksen johdosta).

Kuva 17 on massiivirakenteiden osalta piirretty oudosti höyry- ja ilmansulkukerroksen osalta (sekä kevytbetoni että massiivipuu), sillä nämä sulkukerrokset ovat itse seinä koko paksuudeltaan.

25.2.2019 

Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi ympäristöministeriön asetuksen 796/2017 muuttamisesta

Puutuoteteollisuus kannattaa asetusluonnoksen mukaista ehdotusta ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen rajaamisesta koskemaan ainoastaan melualueita. Laskelmamme osoittavat kuitenkin, että melualueillakin 25 dB:n ääneneristys on riittävä varmistamaan, ettei Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukainen sallittu melutaso ylity. Näin ollen asetuksen 30 dB:n raja tulisi pudottaa 25 dB:in. 

Perusteluna toteamme, että ikkunoiden ja ovien osalta 30 dB:n vaimennusvaatimus johtaisi siihen, että  jouduttaisiin käyttämään raskaita erikoistuotteita, joita osa valmistajista ei kykene tarjoamaan. Tämä vähentäisi kilpailua, nostaisi rakentamisen kustannuksia sekä lisäisi rakennustuotteiden painoa. Painon kasvu aiheuttaa suuremmat päästöt kuljetuksissa sekä johtaisi etenkin pientalotyömailla nostolaitteiden tarpeeseen. 

Jotta paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioitua, ehdotamme, että ääneneristyksen ensisijainen ohjeistus otetaan asemakaavamääräyksestä. Tätä voidaan tarvittaessa täsmentää akustikon selvityksellä tai noudattamalla 25 dB:n ääneneristysvaatimusta. Näillä keinoin saadaan huolehdittua, että Valtioneuvoston päätöksen mukainen melutaso ei ylity. Ehdotamme, että Ympäristöministeriön Ääniympäristöohjeessa täsmennetään sallitun melutason varmistaminen tämän menettelyn mukaisena.

Muuta asetukseen liittyvää
Ääniteknisiä ominaisuuksia ohjeistettaessa on käytettävä alan standardisuureita: Ikkunoiden ja ovien harmonisoitu tuotestandardi vaatii ääniteknisten ominaisuuksien testaamisen ja ilmoittamisen suureilla Rw, Rw+C, Rw+Ctr, (dB).

10.1.2019

Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Puutuoteteollisuus ry:n lausunto Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida arviointihanketta. Hanke konkretisoi hyvin Suomen valtion ja eduskuntapuolueiden sitoutumista hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja auttaa kohdentamaan toimenpiteet rakentamisen sektorille. Hiilidioksidirajojen asettaminen lopulta kertoo minkä kokoinen haaste rakennussektorille tullaan osoittamaan.

Tuotevalmistajille tämä antaa selkeän viestin. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että tavoitteena on rakennustason päästöjen ohjaus, ei tuotteiden keskinäinen vertailu. Samoin huomiota tulee kiinnittää päästötietojen keskiarvotietojen (taulukko) ja todennettujen arvojen käyttöön ja siihen mahdollisesti liittyvään väärinkäytöksen mahdollisuuteen. 

Pidämme hyvänä, että laskennassa tukeudutaan olemassa oleviin standardeihin. Laskennan ohjeistuksen tulisi noudattaa standardeissa käytettyä termistöä. Esimerkiksi hiilijalanjälki esiintyy standardissa käsitteessä ’vaikutus ilmakehän lämpenemiseen (GWP)’. 

Ohjeessa ei mainita ISO-standardin mukaan laskettuja hiilijalanjälkiä. Jossakin tapauksessa sellainen voi tulla vastaan.

Hiilikädenjälki on tässä määritelty eri lailla kuin muualla on suositeltu. Tämä voi jatkossa aiheuttaa sekaannusta, ellei sitten tässä tarkoitettua hiilikädenjälkitermiä ilmaista jotenkin eri tavalla.

Hanke osaltaan kannustaa myös kiertotalouteen. Kierrätykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä sekä vakiintumattomia käytäntöjä. Tämä näkyy myös tässä esityksessä. Esimerkiksi hiilivaraston käsittely jää epäselväksi.  Lisäksi puretun muuten käyttökelpoisen rakennustuotteen käyttö ei usein edes onnistu uudisrakentamiselle asetettujen teknisten vaatimusten suhteen. Toivomme kierrätystuotteiden käytön ja ohjeistuksen tarkkaa pohdintaa ennen laskennan käyttöönottoa.

Yksityiskohtaisia kommentteja:
2.1.3 Ehdotettujen 50 ja 75 vuoden tarkastelujaksojen lisäksi tulisi voida ilmoittaa myös rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen suunnitteluiän mukaisen hiilijalanjäljen arvio.
3. Hiilijalanjäljen laskennan lähtökohtana on mainittu vain materiaalin paino. Käytännössä se voi laskentatavasta tai tuotteen laadusta riippuen olla muukin suure.
3.4 Taulukko X: Korjaustoimien vaiheille käytetään samoja symboleja kuin uudisrakentamiselle – voisiko korjauksen vaiheet selvyyden vuoksi erottaa jollain lisämerkinnöillä (esim. A5k)?
4.3 Hiilikädenjälki: Kaikkien biopohjaisten tuotteiden hiilivarastot huomioitava.
5.2 Laskentatulosten erottaminen: Vaiheet tulisi ryhmitellä loogisemmin A1-A3 (tuotevalmistajan vaiheet) ja A4-A5 (muut toiminnot).

 

Alan tilastoja

Lue lisää

Puutuoteteollisuus ry

Tietoa järjestöstä