Perustietoa puusta

Puu syntyy hiilidioksidista ja vedestä

Yhteyttäminen eli fotosynteesi on prosessi, jossa kasvit ja eräät muut eliöt sieppaavat auringonvalon avulla ilmakehästä hiilidioksidia (CO2) kasvuun, elintoimintojen raaka-aineeksi ja energianlähteeksi. Pääosan hiilidioksidin hiilestä puut käyttävät kasvuun sekä ylläpito- ja kasvuhengitykseen.

Elävät puut sitovat siis kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia, joka säilyy puuaineksessa hiilenä (C) koko sen ajan, jonka puu tai siitä valmistettu tuote on olemassa. Elinkaaren lopussa osa puun hiilestä päätyy maaperään, osa vapautuu hiilidioksidina takaisin ilmakehään.

Puun käyttö tuotteena pidentää hiilen luonnollista kiertoa. Tuotteisiin varastoitunut hiili on tuotteen eliniän ajan sivussa kierrosta, se vapautuu hiilidioksidina ilmakehään vasta tuotteen hajotessa esim. polton tai maatumisen kautta. Erityisesti rakentamisessa puutuotteiden käyttöika on pitkä, joten näissä tuotteissa hiilivarasto kestää kymmeniä tai satoja vuosia. Tunnetaanpa jopa tuhansia vuosia vanhoja puuesineitä ja -rakennuksia.

Hiilivarasto ja -nielu

Metsässä olevat puut toimivat hiilivarastona ja metsän hiilivaraston kasvua kutsutaan hiilinieluksi. Myös puutuotteet toimivat hiilivarastona.

Koska hiilinielu viittaa prosessiin, toimintoon tai mekanismiin, joka poistaa hiilidioksidia tai hiilidioksidiekvivalentiksi muutettua kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehästä, puutuotteiden hiilivaraston kasvu ei tarkan määritelmän mukaan ole hiilinielu, vaikka sitäkin termiä joskus käytetään.

Puukuution sisältämän hiilidioksidin määrä vaihtelee tuotteittain

Puutuoteteollisuuden tuotteet valmistetaan kuivatusta puusta. Suomalainen toimituskuiva havusahatavara painaa noin 475 kg/m3. Yhteen sahatavaratonniin (1000 kg) menee siis noin kaksi kuutiometriä sahatavaraa.

Koska puuaineesta noin puolet on hiiltä, hiilen määrä yhdessä havusahatavarakuutiometrissä on yli 200 kiloa.

Euroopassa käytetään tavallisesti lukua, jonka mukaan yhteen kuutiometriin puuta on sitoutunut noin 900 kg (0,9 tn) hiilidioksidia (CO2). Tämä luku perustuu Hampurin yliopiston professori Arno Frühwaldin 1990-luvulla tekemiin laskelmiin. Tästä on on syntynyt yksinkertaistettu laskenta, jonka mukaan yksi kuutiometri puuta on sitonut yhden tonnin hiilidioksidia. Nämä luvut esiintyvät monissa monissa dokumenteissa ja oppikirjoissakin.

Myöhemmin Euroopan standardisointijärjestön CEN:n standardisointikomiteoissa laadittiin standardi puun hiilisisällön laskennalle. Puun biogeenisen (eloperäisen) hiilisisällön (ja siitä johdetun hiilidioksidin) laskenta ohjeistettu standardissa EN 16449, jolloin otetaan huomioon puun todellinen tiheys, tilavuus ja kosteus.

Rakennustuotteiden ympäristövaikutuksien määrittelyä ohjaavan EN 15804 -standardin mukaan lasketuissa ympäristöselosteissa biogeeninen hiilisisältö voidaan ilmoittaa teknisenä lisätietona. Suomalaisten puutuotteiden sitoman hiilidioksidin määrä on standardin mukaan laskettuna ollut tuotteesta riippuen 750 kg/m3 tai suurempi. Tuotekohtaiset tiedot on nähtävissä tuotteiden ympäristöselosteissa, joita on julkaistu Rakennustietosäätiön tietokannassa. 

Puutuotteet kasvihuonekaasupäästölaskennassa

Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat lasketaan ja raportoidaan ilmastosopimukselle yhteisesti sovittuja ohjeita, menetelmiä ja laatuvaatimuksia noudattaen. Suomessa kansallisen järjestelmän vastuuyksikkö on Tilastokeskus.

HWP-laskenta

Puu- ja paperituotteiden (HWP, harvested wood products) hiilivaraston muutoksen laskentakaava perustuu sahatavaran ja levyjen sekä paperin ja kartongin vuosituotantoon. Luku ei siis kerro tuotteiden käytöstä raportoivassa maassa, eikä siis esimerkiksi puurakentamisen mukana rakennuksiin varastoituvasta määrästä.

Tilastokeskus julkaisee laskelmat nimellä Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Linkki vuoden 2019 ennakkotietoihin on tässä. Puutuotteiden (HWP) hiilivaraston muutos tällä metodilla laskettuna on vuonna 2019 arvioitu Suomessa olleen 3,4 milj. tn CO2-ekv.

Rakennusten hiilivarasto

Kotimaan rakennuskannassa olevaksi hiilivarastoksi on laskettu 22,8 milj. tn. (VTT:n julkaisussa VTT-CR-04958/25.9.2017). Hiilidioksidina määrä on noin 88,1 milj.tn CO2-ekv.

Tampere on arvioinut kaupungin alueella sijaitsevien puurakennusten varastoiman hiilimäärän, jonka arvioidaan olevan 548 000 - 685 000 tonnia. Tampereen hankkeessa on luotu oma kaava hiilivaraston laskentaan.

Sivua päivitetty 20.1.2021

Alan tilastoja

Lue lisää

Puutuoteteollisuus ry

Tietoa meistä