Puurakentamisesta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein hiilijalanjälkeen, ilmastotavoitteisiin ja rakentamisen päästöihin. Vähemmälle huomiolle jää usein se kaikkein konkreettisin näkökulma: miltä rakennukset tuntuvat käyttäjien arjessa.
Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.
Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu Aula Researchin kysely osoittaa, että puupäiväkotien käyttäjäkokemus on erittäin myönteinen. Päiväkotien johtajat ja varajohtajat kuvaavat puupäiväkoteja erityisesti rauhallisiksi, viihtyisiksi ja kodikkaiksi ympäristöiksi niin lapsille kuin henkilöstöllekin.
Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 eri puupäiväkodista ympäri Suomen. Mukana oli yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista. Tulosten painoarvoa lisää se, että 77 prosentilla vastaajista oli kokemusta myös betoni- tai tiilirakenteisista päiväkodeista.
Lähes 80 prosenttia vastaajista koki, että puupäiväkoti eroaa muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai ainakin jonkin verran.
Viihtyisyyden rinnalla erityisesti akustiikka sai kiitosta
Kyselyn selkein havainto liittyi ääniympäristöön.
Puupäiväkotien vahvuuksina nousivat esiin:
miellyttävä ulkonäkö (86 %)
sisäilman laatu (75 %)
yleinen viihtyisyys (74 %)
akustiikka ja melun hallinta (65 %)
Erityisesti akustiikka toistui avoimissa vastauksissa poikkeuksellisen paljon.
Erityisesti huomaa miten akustiikka toimii ja vaimentaa äänet. Ei ole yhtä meluisaa kuin päiväkodeissa yleensä.
Akustiikka on toimiva, ei kaikua tai taustamelua. Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.
Ääniympäristö ei ole päiväkodeissa pieni asia. Päiväkoti on jatkuvasti kuormittava tila sekä lapsille että henkilökunnalle, joten melun hallinnalla ja akustiikalla on suuri merkitys arjen toimivuuteen.
Tuloksissa korostuu erityisesti arjen käyttökokemus. Päiväkotien johtajat puhuvat ennen kaikkea rauhallisemmasta äänimaailmasta, viihtyisyydestä ja kodin tuntuisesta ympäristöstä lapsille ja henkilökunnalle. Nämä ovat niitä asioita, jotka näkyvät päivittäin päiväkodin arjessa.
Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä
Kuvituskuva: Päiväkoti Omenapuisto, Helsinki. Kuva Puuinfo Oy / Jussi Tiainen.
Puurakentamisen hyödyt näkyvät käyttäjien kokemuksissa
Viime vuosina puupäiväkotien määrä on kasvanut eri puolilla Suomea. Taustalla ovat erityisesti kuntien ilmastotavoitteet ja rakentamisen päästöjen vähentäminen.
Kyselyn perusteella puurakentamisen hyödyt eivät kuitenkaan jää vain päästölaskelmiin.
Puupäiväkotien johtajat nostivat avoimissa vastauksissa toistuvasti esiin
rauhallisen tunnelman
kodikkuuden
lämpimän vaikutelman sekä
puhtaan sisäilman
Myös vanhemmilta tullut palaute oli erittäin positiivista. Yksikään vastaaja ei kertonut saaneensa negatiivista palautetta puupäiväkodista lapsilta tai vanhemmilta.
Noin neljännes vastaajista arvioi lisäksi lasten ja henkilöstön sairauspoissaolojen olevan puupäiväkodeissa vähäisempiä kuin muista materiaaleista rakennetuissa päiväkodeissa. Tulosta tulee kuitenkin pitää suuntaa-antavana arviona, sillä sairauspoissaoloihin liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia eikä päiväkodin johdolla välttämättä ole käytössään tarkkaa vertailutietoa.
Lämmin tunnelma ja kotoisuus näkyvät päivittäin lasten ja henkilökunnan arjessa.
Puutuoteteollisuus esittää 35 % tavoitetta puun käytölle julkisessa palvelurakentamisessa
Puutuoteteollisuus ry julkaisee ensimmäisen kolmesta hallitusohjelmatavoitteestaan, joilla järjestö haluaa vauhdittaa vähähiilistä rakentamista, teollista esivalmistusta ja kotimaisen puutuoteteollisuuden kasvua Suomessa.
Rakentamisen päästöjen vähentäminen on yksi Suomen keskeisistä ilmastotavoitteista, ja erityisesti julkisella rakentamisella on tässä suuri merkitys. Päiväkodit, koulut ja hoivarakennukset muodostavat merkittävän osan kuntien uudisrakentamisesta, minkä vuoksi niiden materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa nopeasti rakentamisen päästöihin ja hiilivarastoihin.
Puutuoteteollisuus ry esittääkin, että seuraavaan hallitusohjelmaan asetetaan tavoitteeksi lisätä puun käyttöä julkisissa palvelurakennuksissa siten, että vuoteen 2031 mennessä vähintään 35 prosenttia uusista julkisista palvelurakennuksista toteutetaan puurunkoisina.
Samalla järjestö kannustaa myös hybridirakentamisen edistämiseen, sillä puun hyödyntäminen hybridikohteissa tarjoaa tehokkaan keinon vähentää rakentamisen päästöjä, lisätä hiilivarastoja sekä edistää materiaalitehokasta rakentamista.
Puurakentamisen suurimmat hyödyt liitetään usein hiilijalanjälkeen ja ilmastotavoitteisiin. Tuore puupäiväkoteja koskeva selvitys osoittaa kuitenkin, että niiden lisäksi puupäiväkodit koetaan myös terveellisinä, turvallisina ja viihtyisinä arkiympäristöinä lapsille ja henkilöstölle.
Rakentamisen murros ei ole vain ilmastokysymys
Puurakentamisen lisääminen nähdään usein ilmastopoliittisena tavoitteena, mutta samalla kyse on myös suomalaisen rakentamisen uudistamisesta.
Puutuoteteollisuus ry:n mukaan puun käytön lisääminen voisi
vauhdittaa teollista esivalmistusta
lisätä rakentamisen tuottavuutta
kasvattaa kotimaista jalostusarvoa
tukea työpaikkojen syntymistä eri puolilla Suomea
Järjestö esittää lisäksi, että julkisissa hankinnoissa huomioitaisiin nykyistä vahvemmin rakennusten elinkaaren aikainen hiilijalanjälki, pitkäaikainen hiilivarasto sekä materiaalitehokkuus. Samalla kuntia tulisi tukea vähähiilisen rakentamisen hankintaosaamisen ja kilpailutusmallien kehittämisessä.
Puurakentamisen keskustelu ei siis enää koske vain materiaaleja. Kyse on myös siitä, millaisia ympäristöjä rakennamme lapsille, henkilöstölle ja tuleville sukupolville.
Puurakentamisesta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein hiilijalanjälkeen, ilmastotavoitteisiin ja rakentamisen päästöihin. Vähemmälle huomiolle jää usein se kaikkein konkreettisin näkökulma: miltä rakennukset tuntuvat käyttäjien arjessa.
Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.
Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu Aula Researchin kysely osoittaa, että puupäiväkotien käyttäjäkokemus on erittäin myönteinen. Päiväkotien johtajat ja varajohtajat kuvaavat puupäiväkoteja erityisesti rauhallisiksi, viihtyisiksi ja kodikkaiksi ympäristöiksi niin lapsille kuin henkilöstöllekin.
Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 eri puupäiväkodista ympäri Suomen. Mukana oli yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista. Tulosten painoarvoa lisää se, että 77 prosentilla vastaajista oli kokemusta myös betoni- tai tiilirakenteisista päiväkodeista.
Lähes 80 prosenttia vastaajista koki, että puupäiväkoti eroaa muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai ainakin jonkin verran.
Viihtyisyyden rinnalla erityisesti akustiikka sai kiitosta
Kyselyn selkein havainto liittyi ääniympäristöön.
Puupäiväkotien vahvuuksina nousivat esiin:
miellyttävä ulkonäkö (86 %)
sisäilman laatu (75 %)
yleinen viihtyisyys (74 %)
akustiikka ja melun hallinta (65 %)
Erityisesti akustiikka toistui avoimissa vastauksissa poikkeuksellisen paljon.
Erityisesti huomaa miten akustiikka toimii ja vaimentaa äänet. Ei ole yhtä meluisaa kuin päiväkodeissa yleensä.
Akustiikka on toimiva, ei kaikua tai taustamelua. Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.
Ääniympäristö ei ole päiväkodeissa pieni asia. Päiväkoti on jatkuvasti kuormittava tila sekä lapsille että henkilökunnalle, joten melun hallinnalla ja akustiikalla on suuri merkitys arjen toimivuuteen.
Tuloksissa korostuu erityisesti arjen käyttökokemus. Päiväkotien johtajat puhuvat ennen kaikkea rauhallisemmasta äänimaailmasta, viihtyisyydestä ja kodin tuntuisesta ympäristöstä lapsille ja henkilökunnalle. Nämä ovat niitä asioita, jotka näkyvät päivittäin päiväkodin arjessa.
Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä
Kuvituskuva: Päiväkoti Omenapuisto, Helsinki. Kuva Puuinfo Oy / Jussi Tiainen.
Puurakentamisen hyödyt näkyvät käyttäjien kokemuksissa
Viime vuosina puupäiväkotien määrä on kasvanut eri puolilla Suomea. Taustalla ovat erityisesti kuntien ilmastotavoitteet ja rakentamisen päästöjen vähentäminen.
Kyselyn perusteella puurakentamisen hyödyt eivät kuitenkaan jää vain päästölaskelmiin.
Puupäiväkotien johtajat nostivat avoimissa vastauksissa toistuvasti esiin
rauhallisen tunnelman
kodikkuuden
lämpimän vaikutelman sekä
puhtaan sisäilman
Myös vanhemmilta tullut palaute oli erittäin positiivista. Yksikään vastaaja ei kertonut saaneensa negatiivista palautetta puupäiväkodista lapsilta tai vanhemmilta.
Noin neljännes vastaajista arvioi lisäksi lasten ja henkilöstön sairauspoissaolojen olevan puupäiväkodeissa vähäisempiä kuin muista materiaaleista rakennetuissa päiväkodeissa. Tulosta tulee kuitenkin pitää suuntaa-antavana arviona, sillä sairauspoissaoloihin liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia eikä päiväkodin johdolla välttämättä ole käytössään tarkkaa vertailutietoa.
Lämmin tunnelma ja kotoisuus näkyvät päivittäin lasten ja henkilökunnan arjessa.
Puutuoteteollisuus esittää 35 % tavoitetta puun käytölle julkisessa palvelurakentamisessa
Puutuoteteollisuus ry julkaisee ensimmäisen kolmesta hallitusohjelmatavoitteestaan, joilla järjestö haluaa vauhdittaa vähähiilistä rakentamista, teollista esivalmistusta ja kotimaisen puutuoteteollisuuden kasvua Suomessa.
Rakentamisen päästöjen vähentäminen on yksi Suomen keskeisistä ilmastotavoitteista, ja erityisesti julkisella rakentamisella on tässä suuri merkitys. Päiväkodit, koulut ja hoivarakennukset muodostavat merkittävän osan kuntien uudisrakentamisesta, minkä vuoksi niiden materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa nopeasti rakentamisen päästöihin ja hiilivarastoihin.
Puutuoteteollisuus ry esittääkin, että seuraavaan hallitusohjelmaan asetetaan tavoitteeksi lisätä puun käyttöä julkisissa palvelurakennuksissa siten, että vuoteen 2031 mennessä vähintään 35 prosenttia uusista julkisista palvelurakennuksista toteutetaan puurunkoisina.
Samalla järjestö kannustaa myös hybridirakentamisen edistämiseen, sillä puun hyödyntäminen hybridikohteissa tarjoaa tehokkaan keinon vähentää rakentamisen päästöjä, lisätä hiilivarastoja sekä edistää materiaalitehokasta rakentamista.
Puurakentamisen suurimmat hyödyt liitetään usein hiilijalanjälkeen ja ilmastotavoitteisiin. Tuore puupäiväkoteja koskeva selvitys osoittaa kuitenkin, että niiden lisäksi puupäiväkodit koetaan myös terveellisinä, turvallisina ja viihtyisinä arkiympäristöinä lapsille ja henkilöstölle.
Rakentamisen murros ei ole vain ilmastokysymys
Puurakentamisen lisääminen nähdään usein ilmastopoliittisena tavoitteena, mutta samalla kyse on myös suomalaisen rakentamisen uudistamisesta.
Puutuoteteollisuus ry:n mukaan puun käytön lisääminen voisi
vauhdittaa teollista esivalmistusta
lisätä rakentamisen tuottavuutta
kasvattaa kotimaista jalostusarvoa
tukea työpaikkojen syntymistä eri puolilla Suomea
Järjestö esittää lisäksi, että julkisissa hankinnoissa huomioitaisiin nykyistä vahvemmin rakennusten elinkaaren aikainen hiilijalanjälki, pitkäaikainen hiilivarasto sekä materiaalitehokkuus. Samalla kuntia tulisi tukea vähähiilisen rakentamisen hankintaosaamisen ja kilpailutusmallien kehittämisessä.
Puurakentamisen keskustelu ei siis enää koske vain materiaaleja. Kyse on myös siitä, millaisia ympäristöjä rakennamme lapsille, henkilöstölle ja tuleville sukupolville.
Puupäiväkodit eivät ole vain ilmastoteko – käyttäjät kokevat ne rauhallisiksi, viihtyisiksi ja turvallisiksi
Puurakentamisesta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein hiilijalanjälkeen, ilmastotavoitteisiin ja rakentamisen päästöihin. Vähemmälle huomiolle jää usein se kaikkein konkreettisin näkökulma: miltä rakennukset tuntuvat käyttäjien arjessa.
Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.
Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu Aula Researchin kysely osoittaa, että puupäiväkotien käyttäjäkokemus on erittäin myönteinen. Päiväkotien johtajat ja varajohtajat kuvaavat puupäiväkoteja erityisesti rauhallisiksi, viihtyisiksi ja kodikkaiksi ympäristöiksi niin lapsille kuin henkilöstöllekin.
Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 eri puupäiväkodista ympäri Suomen. Mukana oli yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista. Tulosten painoarvoa lisää se, että 77 prosentilla vastaajista oli kokemusta myös betoni- tai tiilirakenteisista päiväkodeista.
Lähes 80 prosenttia vastaajista koki, että puupäiväkoti eroaa muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai ainakin jonkin verran.
Viihtyisyyden rinnalla erityisesti akustiikka sai kiitosta
Kyselyn selkein havainto liittyi ääniympäristöön.
Puupäiväkotien vahvuuksina nousivat esiin:
miellyttävä ulkonäkö (86 %)
sisäilman laatu (75 %)
yleinen viihtyisyys (74 %)
akustiikka ja melun hallinta (65 %)
Erityisesti akustiikka toistui avoimissa vastauksissa poikkeuksellisen paljon.
Erityisesti huomaa miten akustiikka toimii ja vaimentaa äänet. Ei ole yhtä meluisaa kuin päiväkodeissa yleensä.
Akustiikka on toimiva, ei kaikua tai taustamelua. Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.
Ääniympäristö ei ole päiväkodeissa pieni asia. Päiväkoti on jatkuvasti kuormittava tila sekä lapsille että henkilökunnalle, joten melun hallinnalla ja akustiikalla on suuri merkitys arjen toimivuuteen.
Tuloksissa korostuu erityisesti arjen käyttökokemus. Päiväkotien johtajat puhuvat ennen kaikkea rauhallisemmasta äänimaailmasta, viihtyisyydestä ja kodin tuntuisesta ympäristöstä lapsille ja henkilökunnalle. Nämä ovat niitä asioita, jotka näkyvät päivittäin päiväkodin arjessa.
Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä
Kuvituskuva: Päiväkoti Omenapuisto, Helsinki. Kuva Puuinfo Oy / Jussi Tiainen.
Puurakentamisen hyödyt näkyvät käyttäjien kokemuksissa
Viime vuosina puupäiväkotien määrä on kasvanut eri puolilla Suomea. Taustalla ovat erityisesti kuntien ilmastotavoitteet ja rakentamisen päästöjen vähentäminen.
Kyselyn perusteella puurakentamisen hyödyt eivät kuitenkaan jää vain päästölaskelmiin.
Puupäiväkotien johtajat nostivat avoimissa vastauksissa toistuvasti esiin
rauhallisen tunnelman
kodikkuuden
lämpimän vaikutelman sekä
puhtaan sisäilman
Myös vanhemmilta tullut palaute oli erittäin positiivista. Yksikään vastaaja ei kertonut saaneensa negatiivista palautetta puupäiväkodista lapsilta tai vanhemmilta.
Noin neljännes vastaajista arvioi lisäksi lasten ja henkilöstön sairauspoissaolojen olevan puupäiväkodeissa vähäisempiä kuin muista materiaaleista rakennetuissa päiväkodeissa. Tulosta tulee kuitenkin pitää suuntaa-antavana arviona, sillä sairauspoissaoloihin liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia eikä päiväkodin johdolla välttämättä ole käytössään tarkkaa vertailutietoa.
Lämmin tunnelma ja kotoisuus näkyvät päivittäin lasten ja henkilökunnan arjessa.
Puutuoteteollisuus esittää 35 % tavoitetta puun käytölle julkisessa palvelurakentamisessa
Puutuoteteollisuus ry julkaisee ensimmäisen kolmesta hallitusohjelmatavoitteestaan, joilla järjestö haluaa vauhdittaa vähähiilistä rakentamista, teollista esivalmistusta ja kotimaisen puutuoteteollisuuden kasvua Suomessa.
Rakentamisen päästöjen vähentäminen on yksi Suomen keskeisistä ilmastotavoitteista, ja erityisesti julkisella rakentamisella on tässä suuri merkitys. Päiväkodit, koulut ja hoivarakennukset muodostavat merkittävän osan kuntien uudisrakentamisesta, minkä vuoksi niiden materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa nopeasti rakentamisen päästöihin ja hiilivarastoihin.
Puutuoteteollisuus ry esittääkin, että seuraavaan hallitusohjelmaan asetetaan tavoitteeksi lisätä puun käyttöä julkisissa palvelurakennuksissa siten, että vuoteen 2031 mennessä vähintään 35 prosenttia uusista julkisista palvelurakennuksista toteutetaan puurunkoisina.
Samalla järjestö kannustaa myös hybridirakentamisen edistämiseen, sillä puun hyödyntäminen hybridikohteissa tarjoaa tehokkaan keinon vähentää rakentamisen päästöjä, lisätä hiilivarastoja sekä edistää materiaalitehokasta rakentamista.
Puurakentamisen suurimmat hyödyt liitetään usein hiilijalanjälkeen ja ilmastotavoitteisiin. Tuore puupäiväkoteja koskeva selvitys osoittaa kuitenkin, että niiden lisäksi puupäiväkodit koetaan myös terveellisinä, turvallisina ja viihtyisinä arkiympäristöinä lapsille ja henkilöstölle.
Rakentamisen murros ei ole vain ilmastokysymys
Puurakentamisen lisääminen nähdään usein ilmastopoliittisena tavoitteena, mutta samalla kyse on myös suomalaisen rakentamisen uudistamisesta.
Puutuoteteollisuus ry:n mukaan puun käytön lisääminen voisi
vauhdittaa teollista esivalmistusta
lisätä rakentamisen tuottavuutta
kasvattaa kotimaista jalostusarvoa
tukea työpaikkojen syntymistä eri puolilla Suomea
Järjestö esittää lisäksi, että julkisissa hankinnoissa huomioitaisiin nykyistä vahvemmin rakennusten elinkaaren aikainen hiilijalanjälki, pitkäaikainen hiilivarasto sekä materiaalitehokkuus. Samalla kuntia tulisi tukea vähähiilisen rakentamisen hankintaosaamisen ja kilpailutusmallien kehittämisessä.
Puurakentamisen keskustelu ei siis enää koske vain materiaaleja. Kyse on myös siitä, millaisia ympäristöjä rakennamme lapsille, henkilöstölle ja tuleville sukupolville.