Puun käyttöä lisäämällä voidaan leikata rakentamisen hiilidioksidipäästöjä 

Tutustu myös sivumme Puurakentaminen.

Rakentamisen osuus yhteiskunnan hiilijalanjäljestä on merkittävä; puolet EU:ssa kulutetuista materiaaleista ja energiasta sekä kolmasosa veden käytöstä ja jätteestä johtuu rakentamisesta ja rakennuksista.

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeen lasketaan rakennusmateriaalien valmistus, kuljetukset, työmaatoiminnot, kunnossapito ja korjaukset, materiaalien vaihdot, energian ja veden käyttö sekä rakennuksen purkaminen ja materiaalien loppukäsittely. Rakennuksen koko elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy jo rakennusvaiheessa rakennusmateriaaleista.

Ympäristöministeriön laatima Vähähiilisen rakentamisen tiekartta julkaistiin julkaistiin vuonna 2017 ja se tähtää rakennusten hiilijalanjälkeä säätelevän lain käyttöönottoon viimeistään vuonna 2025. Lisää aiheesta Ympäristöministeriön vähähiilinen rakentaminen -sivustolla.

Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035

Rinteen/Marinin hallitus aikoo toimia tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Hallitusohjelman mukaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa on laadittu toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyden saavuttamiseksi.

Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartan lisäksi rakennussektorin päästöjen vähentämisen kannalta olennainen tekijä on Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartta. Energiantuotannon päästöt ovat nopeasti laskemassa jo aiemmin tehtyjen päätösten nojalla, mm. kivihiilen polton loppuessa viimeistään 2029. Tällöin rakennusten merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde, käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt, laskevat nopeasti.

Rakentamisen ja materiaalien merkitys kasvaa

​Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin 1,5-2 % vuodessa, riippuen rakennustyypistä. Rakentamisella ja valituilla rakennustyypeillä ja -materiaaleilla on pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöön rakennusten koko elinkaaren ajan. Vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta ovat tiukentuneet, ja Ympäristöministeriön asetuksen mukaan uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. 

Kun rakennuksen elinkaaren aikainen energiankäyttö ja lämmitys muuttuu vähähiilisemmäksi, rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen päästöjen merkitys kasvaa. Tällöin myös puun käytön edut rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaajana kasvavat entisestään.

Puun mahdollisuudet rakentamisen päästöjen leikkaajana

Puutuoteteollisuus ry teetti Granlund Consultingilla selvityksen puurakentamisen kasvattamisen potentiaalista rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaajana vuoteen 2035 mennessä.

Jos Suomessa toteutetaan puurakentamisen kaikkien kunnianhimoisimmatkin tavoitteet, se tarkoittaisi 0,7 miljoonan kuutiometrin sahatavaran käytön lisäystä. Suomessa sahatavaran tuotanto oli 11,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2019 ja vienti 8,7 miljoonaa kuutiometriä. 

Puun käyttö lisää rakennuskantaan varastoituneen hiilen määrää

Suomessa sahatavaraa käytetään valtaosin rakentamiseen, sahatavaran on sellaisenaan tai jalosteena puurakentamisen päämateriaali. Puun kasvaessa sitoutunut hiilidioksidi varastoituu puutuotteeseen koko sen käyttöiäksi. Puuta käytetään paljon runkomateriaalina, jonka käyttöikä on sama kuin rakennuksen, vuosikymmeniä tai -satoja. Tuotteen kierrätyksessä tuotteena, esim. hirsien uudelleenkäytössä, varasto siirtyy kohteesta toiseen.

Alla oleva kuva näyttää kotimaan näennäiskulutuksen kehityksen 2000-luvulla. Käytetty sahatavaramäärä on muutettu puun kasvun aikana sidotuksi hiilidioksidiksi. Sahatavaran kotimaan kulutus on laskenut omakotitalo- ja maatalousrakentamisen vähenemisen myötä. Sen mukaisesti rakennuskantaan vuosittain varastoituvan uuden hiilidioksidin määrä on vähentynyt. 

Tilastokeskuksen vuosittain tekemässä kasvihuonekaasuinventaariossa lasketaan YK:n ilmastosopimuksen raportointiohjeiden mukaisesti myös ns. HWP-nielu (harvested wood products), jota kutsutaan puutuotteiden nieluksi (kasvihuonekaasujen poistumaksi). Tämä laskenta perustuu paperin, kartongin, sahatavaran ja puulevyjen vuosittaisista tuotantomääristä laskettuihin määriin, lisäksi eri tuotteille on laskettu globaalit puoliintumiskertoimet, joiden mukaisesti tuotteiden arvioidaan poistuvan käytöstä. Tämä laskenta ei palvele rakennuskantaan varastoituvan hiilen määrän arviointia. 

Kiertotalouden mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä

Sitran raportissa käsitellään rakentamistapojen muutoksen ja kiertotalouden toimintatapojen käyttöönoton vaikutuksia ympäristöön. https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf

25.2.2021

 

Alan tilastoja

Lue lisää

Puutuoteteollisuus ry

Tietoa meistä