Puutuoteteollisuuden toimialat ja tuotteet

Tässä osiossa esitellään puutuoteteollisuuteen kuuluvat pääasialliset toimialat. Tuotteet mainitaan lyhyesti. Tuotteiden esittely on tehty laajemmin Puuinfon tuote-sivuilla.

Sahaus ja höyläys

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 758 toimipaikkaa puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä. Tämä tilasto ei kata kaikkein pienimpiä yrityksiä.

Suomen havusahatavaratuotanto vuonna 2020 oli 10.9 miljoonaa kuutiometriä. Koivun sahaus Suomessa on hyvin pientä.

Sahateollisuus käyttää raaka-aineenaan sahatukkia. Yhden sahatavarakuution valmistamiseen tarvitaan noin 2,2 kuutiometriä tukkia. Syntyvät sivutuotteet myydään sellun tai puulevyjen valmistukseen sekä myydään tai käytetään omassa energiantuotannossa. Sahateollisuuden käyttämästä energiasta pääosa on itse tuotettua bioenergiaa.

Sahatavara, höylätavara (höylätty sahatavara)

Sahatavara on vähintään neljältä sivulta sahattu puutuote. Tuotannossa sen välituote on pelkka, joka on kahdelta syrjältä sahattu tukkiaihio.

Höylätavara on yleisnimitys vähintään kolmelta sivulta höylätylle puutavaralle. Höyläys antaa puutavaralle halutun profiilin, pinnan sileyden ja mittatarkkuuden. Keskeisiä höylättyjä tuotteita ovat ympäri- ja muotohöylätyt laudat sekä erilaiset pontatut tuotteet. Höylättyjä tuotteita käytetään pääasiassa näkyvissä kohteissa, kuten sisustuksessa ja julkisivuissa.

Sahatavaran laatuluokat ja käyttökohteet

Pohjoismaisissa lajitteluohjeissa on palattu ABC-lajittelusta takaisin vanhoihin laatuluokkien nimityksiin.  Laatuluokat ovat US (unsorted), V (kvintta), VI (seksta) ja VII sekä näiden osat ja yhdistelmät. US (unsorted) on paras laatu, joka voidaan jaotella vielä alalaatuihin 1–4. Kuusi voidaan lajitella myös US- ja V –luokat sisältävään ST (sahatuottoinen) –luokkaan. Päälaatujen lisäksi kullakin sahalla on omia asiakas- ja tuotekohtaisia lajitelmia. Yleisin laatuluokkaan vaikuttava tekijä on oksaisuus, hyvissä laatuluokissa oksia on vähän tai ne ovat terveitä. Muita tekijöitä ovat vajaasärmäisyys, halkeamat, pihkakolot, laho ja muotoviat. Luokka VII:lle ei ole numeerisia vaatimuksia.

Puuinfon sivulla Puutavaraoppaat löytyy erilliset kuvitetut oppaat. 

Liimapuuteollisuus

Liimapuu valmistetaan Suomessa havupuusta, yleisimmin kuusesta. Liimatut tuotteet ovat valtaosin liimapalkkeja, jotka valmistetaan liimaamalla sekä syrjistä että lappeilta yhteen syysuunnaltaan samansuuntaisesti vähintään neljä puista lamellia. Liimalevyjen valmistuksessa lamellit liimataan yhteen syrjistään.

Liimapalkkia käytetään yleisesti kantavana rakenteena lähinnä suurimittakaavaisessa rakentamisessa. Myös puusiltojen rakentaminen on yleistymässä. Useimmiten palkit valmistetaan tilaajan määrityksen mukaisesti ja niitä voidaan valmistaa myös kaarevina. Liimapuukannatteilla saavutetaan pitempiä jännevälejä kuin muilla materiaaleilla. Lisäksi liimapuukannatteilla on hyvä palonkestokyky. Ne eivät taivu kuumuuden vaikutuksesta, ja pinnan hiiltyminen tukahduttaa palon ennen kuin se ennättää vaikuttaa tuotteen lujuuteen. Liimapuuta voidaankin käyttää rakennuksissa teräsosien palosuojana.

Liimapuun käyttökohteita ovat teollisuus- ja urheiluhallit, suurmyymälät, näyttelyhallit ja koulut, mutta myös pientalot ja maatalousrakennukset. Liimalevyä käytetään pöytien ja muiden tasojen pintalevynä sekä muissa huonekaluissa, kuten kirjahyllyissä ja kaapeissa. Yli 80 % Suomen liimapalkkituotannosta menee vientiin, tärkein viennin kohdemaa on Japani. Liimalevyn tuotanto on vähäistä.

Lämpöpuuteollisuus

Lämpöpuun valmistus aloitettiin Suomessa 1990-luvun loppupuolella. Lämpökäsittelyssä puun ominaisuuksia muutetaan korkeissa lämpötiloissa (noin 160–215 °C). Puun ominaisuudet paranevat mm. mitta- ja muotopysyvyyden, lämmöneristyskyvyn, lahonkeston ja muotoiltavuuden suhteen. Lämpökäsittely soveltuu lähes kaikille puulajeille.

Puulevyjen valmistus

Vaneri

Vaneriteollisuuden perinteinen tuote on koivuvaneri, jota Suomessa kuitenkin valmistetaan enää hyvin vähän. Lähes puolet kokonaistuotantomäärästä on nykyään koivupintaisia sekavanereita, joissa käytetään havuviiluja koivuviilujen välissä. Hieman erityyppinen tuote on paksuviiluinen havuvaneri, jonka valmistus alkoi Suomessa 1990-luvun puolivälissä.

Suuri osa vanerista jalostetaan. Tavallisin jalostustapa on pinnoitus, jolla vanerin pinnan ominaisuuksia saadaan muutettua. Vanerin tärkein ominaisuus on sen suuri lujuus suhteessa sen painoon. Pääasiallinen käyttökohde on rakentaminen, jossa vaneria käytetään lattioihin, kattoihin ja seiniin sekä muotteihin. Myös kuljetusvälineteollisuudessa vaneria käytetään paljon; sitä voidaan käyttää henkilö- ja kuorma-autoihin, trailereihin, juniin sekä laivanrakennukseen. Vanerilla on myös lukuisia käyttökohteita huonekaluteollisuudessa, liikennemerkeissä ja monissa muissa erikoiskäyttökohteissa.

Havuvanerin rinnalle on kehitetty viilupuu eli LVL (laminated veneer lumber), joka Suomessa on kauan tunnettu ensimmäisen valmistajan rekisteröimällä nimellä Kertopuu. LVL valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamalla ne jatkuvaksi laataksi. Se leikataan käyttökohteen mukaan levyiksi, palkeiksi ja tolpiksi tai suoraan valmiiksi rakennuselementeiksi.

Lastulevy

Lastulevyn pääraaka-aine Suomessa on sahanpuru, mutta myös pyöreää puuta voitaisiin käyttää. Lastulevy voidaan valmistaa myös kosteudenkestävänä, se voidaan pinnoittaa tai pontata tai siitä voidaan valmistaa valmiita komponentteja esimerkiksi huonekalutehtaalle. Lastulevyä käytetään rakentamisessa lattia- ja seinälevynä sekä kiintokalusteissa ja huonekaluissa.

Muut levyt

OSB-levy on suurlastulevy, jossa sirotteluvaiheessa lastut suunnataan levyn keskiosassa eri suuntaan kuin levyn pintaosassa. Levytyyppi on peräisin Pohjois-Amerikasta, mutta sen tuotanto on kasvanut myös Euroopassa. Suomessa sitä ei valmisteta.

Suomessa valmistettava kuitulevy on tuotettu märkämenetelmällä. Puukuitulevyt valmistetaan puukuiduista, jotka liitetään toisiinsa lämmön ja paineen avulla. Kuitulevyjen pääasiallinen raaka-aine on puukuitu, ja lisäaineiden määrä on tavallisesti alle 1 %. Vakiopuukuitulevyt voidaan jakaa huokoisiin, puolikoviin ja koviin kuitulevyihin. Kovalevyä käytetään pääasiassa huonekalu- ja rakennuspuusepänteollisuudessa. Huokoista ja puolikovaa levyä käytetään rakentamisessa sisustus- ja lämmöneristysmateriaalina.

Kuivamenetelmällä valmistettu puolikova kuitulevy eli MDF-levy on kasvanut merkittäväksi tuotteeksi Euroopassa, Suomessa sitä ei valmisteta. Sitä käytetään erityisesti huonekalujen valmistuksessa, koska sillä saadaan hyvälaatuinen pinta ja hyvä työstettävyys. Suuria käyttökohteita on laminaattilattiat sekä muotoillut listat.

Insinööripuutuotteiden valmistus

Insinööripuutuotteet (engineered wood) valmistetaan liimaamalla puusta rakennuskomponentteja. Liimauksella – ja usein myös eri puutuotteiden yhdistämisellä – voidaan puutuotteen ominaisuuksia ja ulottuvuuksia muuttaa. Tuotteet on pääosin kehitetty Pohjois-Amerikassa. Insinööripuutuotteet kehitettiin alun perin korvaamaan järeää sahatavaraa, mutta tuotteiden ominaisuudet ovat mahdollistaneet aivan uusiakin käyttökohteita.

I-palkit tulivat markkinoille nykyisessä muodossaan 1960-luvun lopussa. Niissä käytetään raaka-aineena esim. viilupuuta tai sahatavaraa paarteena sekä OSB:tä tai vaneria uumana. I-palkkeja käytetään lähinnä talojen ala- ja välipohjapalkkeina.

CLT eli Cross Laminated Timber on uusi rakennustuote, jonka valmistus Suomessa alkoi 2010-luvulla. CLT on ristiinliimattua massiivipuulevyä, joka valmistetaan liimaamalla päällekkäin kohtisuoraan toisiinsa nähden ristikkäin olevia kuusi- tai mäntypuulautakerroksia. Jokainen lamellikerros koostuu lujuuslajitellusta sahatavarasta höylätyistä rinnakkain asetelluista laudoista. CLT:tä käytetään erityisesti massiivisia rakenteita vaativissa kohteissa, kuten puukerrostalorakentamisessa.

Näillä tuotteilla on hyvät teknistaloudelliset ominaisuudet, korkea lujuus, alhainen paino, pieni kosteuseläminen, tasainen ja ennustettavissa oleva laatu sekä tehokas raaka-aineen käyttö.

Rakennuspuusepänteollisuus

Ikkunat ja ovet

Ikkunoiden valmistus on pääosin kotimarkkinateollisuutta, niitä viedään jonkin verran erityisesti Ruotsiin. Ikkunoita viedään myös osana talopaketteja. Valtaosa Suomessa valmistetuista ikkunoista puu-alumiini-ikkunoina, joissa puitteen uloimmainen kerros on alumiinilevyä. Ovia valmistetaan jonkin verran myös vientiin.

Parketti

Parkettituotanto on Suomessa nykyisin keskittynyt harvojen tuottajien käsiin. Euroopassa parketti on vallannut markkinoita perinteiseltä kokolattiamatolta, mutta sitäkin enemmän on kasvanut laminaattilattioiden osuus. Laminaattilattia on puukuitulevyn pohjalle tehty laatta, jonka pinnassa on puun ulkonäköä imitoiva laminaattipaperi.

Huonekaluteollisuus

Huonekaluteollisuutta pidetään yleensä osana puutuoteteollisuutta, ovathan puupohjaiset tuotteet tärkein huonekaluissa käytetty raaka-aine. Suomalainen huonekalu- ja puusepänteollisuus käyttää paljon puutuotteita esimerkiksi keittiökaappeihin ja muihin kiintokalusteisiin.

Taloteollisuus sekä elementtien valmistus

Taloteollisuus valmistaa talopaketteja tai niiden osia. Hartiapankkirakentamisen vähennyttyä yleisin nykyisin rakennettava omakotitalotyyppi Suomessa on pakettina hankittu puurunkoinen talo. Hirsitaloja hankitaan kasvavassa määrin myös vakituiseksi asunnoksi. Taloteollisuuteen lasketaan myös suurelementtien valmistus, pienelementtien valmistus, tilaelementtien sekä hirsitalojen valmistus.

Tilastokeskuksen tilastot eivät erikseen kerro elementtiteollisuudesta. TEM:n toimialakatsauksissa on kesäkuussa 2020 julkaistu erillinen julkaisu Katsaus teolliseen puurakentamiseen - puuelementit.

Puuta käytetään kasvavassa määrin myös kerrostalorakentamiseen, kouluihin ja hoiva- ja majoitusrakennuksiin sekä urheilu- ja liikuntarakentamiseen. Näiden sektoreiden tarpeiden vuoksi on syntynyt lukuisa määrä puuelementti- ja tilaelementtivalmistajia. Ne ostavat sahatavaraa ja levyjä tuottajilta ja valmistavat niistä asennusvalmiita rakennusosia rakennusliikkeiden käyttöön.

Puupakkausten valmistus

Erityisesti eteläisessä Euroopassa pakkausteollisuus on suuri puutuotteiden loppukäyttäjä. Myös Suomessa valmistetaan puupakkauksia, joista suurin yksittäinen tuote on kuormalavat. Lisäksi puuta käytetään kuljetuslaatikoissa ja keloissa.

Päivitetty 23.2.2021