UPM plywood teahouse puurakennetta

Asiantuntija-artikkelit

14.05.2020

Ikkuna- ja oviteollisuus tänään

Suomen ikkuna- ja oviteollisuus on hyvin kotimarkkinavetoinen. Suurimmat markkinat löytyvät luonnollisesti kaupungeista ja niistä erityisesti pääkaupunkiseudun rakennuskohteet loistavat tilastoissa.

Puutuoteteollisuus ry:n ikkuna- ja oviteollisuudelle tekemässä ensimmäisen neljänneksen valmistusmäärien kyselyssä luvut eivät ole pudonneet. Tässä näkyy vielä koronaa edeltävä aika. Mutta kysyntä on vahvasti heikkenemässä. Tilauskanta riittää kesään ja joillakin vähän pidemmällekin, muttei kanna kovin pitkälle, jos rakentaminen päästetään hiipumaan. Siihen jo nyt vaikuttaa ulkomaisten asennusmiesten poissaolo.

Epidemian aiheuttama markkinahäiriö

Koronapandemia on vaikuttanut ikkuna- ja oviteollisuuden työllisyyteen vielä varsin maltillisesti. Rakennuspuusepänteollisuudessa 60 % ei ole vielä lomauttanut ja 78 % vastaajista ei ole katsonut irtisanomisten olevan tarpeellisia. Rakennuskohteita ei helposti lopeteta tai keskeytetä. Kuitenkin koronakyselyssä nousee esille kysynnän heikkeneminen. Sovittuja kauppoja on siirretty tai peruutettu. Kotitalousvähennyksen nosto aikaisemmalle tasolle nousee tämänkin toimialan yhdeksi tärkeäksi muutosehdotukseksi.

Vienti ja tuonti

Ikkunoiden ja ovien vienti vaatisi lisäponnisteluja. Perinteinen MSEA-ikkunan ominaisuudet ovat vertaansa vailla ja suomalainen havupuu on edullista, helppo työstää ja sitoo hiiltä.

Vientiä oli vuonna 2019 noin 38,7milj. €:n edestä, kun se vielä vuonna 2018 oli 37,8 milj. €. Eli viennissä kasvu oli vain 2,4 %. Tuonti on hieman pienempää ollen noin 32,5 milj. €, kun se vielä 2018 oli 43,9 milj. € (laskua 25,9 %). Uusia vientiavauksia on tehnyt mm. Lammin Ikkuna Oy, joka on tehnyt määrätietoista työtä Pohjois-Amerikan markkinoilla. Ensimmäiset toimitukset ovat jo matkalla.

08.04.2020

Puutuoteteollisuuden rakenne

Puutuoteteollisuus koostuu raakapuuta raaka-aineena käyttävästä saha- ja levyteollisuudesta sekä niiden tuotteita pääraaka-aineena käyttävästä jalostavasta teollisuudesta. Huonekaluteollisuus lasketaan tässä kuuluvaksi puutuoteteollisuuteen, koska Suomessa huonekaluteollisuudessa käytetään paljon puupohjaisia raaka-aineita.

Puutuoteteollisuudella on suuri merkitys maakuntien talouteen. Lisää valtakunnallista ja maakunnallista aineistoa tästä linkistä: https://puutuoteteollisuus.fi/faktoja-ja-ohjeita/puutuoteteollisuuden-aluetaloudelliset-vaikutukset

 

01.04.2020

Vuoden 2019 puurakentamisen tilastot

Vuoden 2019 tilastot

Vuonna 2019 uudistalonrakentamisen arvo supistui kaikkiaan noin kaksi prosenttia. Asuinrakentamisen arvo väheni yli seitsemän prosenttia, mutta muu uudistalonrakentaminen nousi vastaavasti seitsemän prosenttia. Korjausrakentaminen kasvoi prosentin verran.

Lasku asuinkerrostalorakentamisessa katkesi hetkeksi, kun vuoden viimeisellä neljänneksellä aloitusmäärä kasvoi vahvasti erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Koko vuoden kerrostalojen (tilavuus m3) aloitukset laskivat – 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Aloitettujen puukerrostalojen osuus tilavuudesta oli 3 %.

Puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista rakennuksista (tilavuudesta laskettuna) kasvoi selvästi kokoontumisrakennuksissa: oli nyt 16 %, kun edellisenä vuonna oli 11 %. Samoin liike-, toimisto- ja liikennerakennuksissa osuus kasvoi, oli 16 %, kun edellisenä vuonna osuus oli 13 %. Julkisen rakennuttajan kohteissa puun osuus tilavuudesta kasvoi 16 %:iin, kasvua oli yksi prosenttiyksikkö. Maatalousrakennuksissa vuonna 2019 puurunkoisten osuus laski 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Aloitetuista asunnoista puurungon osuus vuonna 2019 oli omakotitaloissa 89 %, kerrostaloasunnoissa 4 % ja vapaa-ajanasunnoissa 99 %.

Perustuu Forecon Oy:n kokoamiin tilastoihin.

07.10.2019

BREXIT - Siirtymäkausi alkoi 1.2.2020

1. helmikuuta alkoi vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka ajan jatketaan EU:n nykysäännöillä ja neuvotellaan tulevasta suhteesta. Lisää tietoa Valtioneuvoston kanslian sivustolta           

Tässä vanhempaa aineistoa, jonka käyttökelpoisuus käy ilmi neuvotteluiden tulosten valmistuttua.

Timber Trade Federation on julkaissut opas-kirjasen puutavaran kaupasta UK:n kanssa No deal -Brexitin varalle.

Muuta tietoa Brexitistä:

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n tiedote No deal -brexitin vaikutukset rakennustuotteisiin Iso-Britannian markkinoilla

Jos no deal -brexit toteutuu, EU:n rakennustuoteasetus CPR lakkaa olemasta voimassa Britanniassa. Tämä puolestaan johtaisi, ilman brittiläisten viranomaisten korjaavia toimia, vakaviin ongelmiin rakennustuotteiden laillisuuden ja kelpoisuuden osoittamisessa välittömästi EU-eron jälkeen.

Tilanteen hallitsemiseksi Iso-Britannian viranomaiset ovat laatineet erillisen asiaa koskevan säädöksen (UK statutory instrument 2019 no.465), jolla varmistetaan rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuminen Britanniassa eron toteutuessa, tietyin tarkennuksin.

Säädöksen seurauksena asianmukaisesti CE-merkittyjä rakennustuotteita voi edelleen viedä Britanniaan ja saattaa markkinoille samalla tavalla kuin tähänkin asti. Tuotevienti Britanniaan ei siis brexitin toteutuessa häiriinny. Sen sijaan Britanniassa valmistettavien tuotteiden osalta tapahtuu muutoksia.

Britanniassa siirrytään käyttämään CE-merkintäjärjestelmän kansallista versiota, UK-merkintää. Tämä on voimassa vain Britanniassa.

Harmonisoidut eurooppalaiset tuotestandardit muuttuvat Britanniassa kansallisiksi UK designated standards -versioiksi, joiden sisältö on identtinen eurooppalaisten hENien kanssa.

Brittiläiset ilmoitetut laitokset muuttuvat eurooppalaisista ilmoitetuista laitoksista (EU notified bodies) kansallisiksi (UK notified bodies) ja toimivat UK-merkinnän varmentajana, mutta eivät voi toimia enää CE-merkinnän varmentajana.

Jos brittiläinen valmistaja haluaa käyttää tuotteessaan CE-merkintää, tämän tulee tehdä varmentamisesta sopimus jonkin EU-maan notifioiman laitoksen kanssa.

Säädös on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta sille ei ole asetettu loppuajankohtaa. Se siis tulee olemaan brexitin toteutuessa voimassa toistaiseksi. Britannian viranomaiset arvioivat myöhemmin mahdollisten jatkotoimien tarpeellisuutta.

Oheisesta linkistä voi tutustua em. säädökseen sekä rakennustuotteiden markkinoille saattamista brexitin jälkeen selventävään materiaaliin: https://www.gov.uk/guidance/construction-products-regulation-if-there-is-no-brexit-deal

Metsäteollisuus ry:n kokoama lista EU:n komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston tarjoamiin tarkistuslistaan, tullioppaaseen ja tietoja kokoavaan sivustoon:

 

03.09.2019

Kotitalousvähennyksen leikkaus väärä toimi talouden kääntyessä laskuun

Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief 04/2019 käsittelee suunniteltua kotitalousvähennyksen leikkausta. Tässä taloustilanteessa leikkauksen vaikutus, lisättynä kotitalouksien taipumuksella reagoida muutoksiin jyrkästi, voi johtaa tilausten voimakkaaseen laskuun. Vahvin muutos tapahtuu yleensä asennusten osalta, jolloin työ siirtyy joko kotitalouden itse suoritettavaksi tai muuten verotuksen ulkopuoliseen toimintaan. 

http://www.ptt.fi/media/kotitalous_brief_5.pdf

07.08.2019

Tavarantoimittajaksi julkishallintoon, kiinnostaisiko? Milja Virtanen, Hansel Oy

Yhteishankintayksikkö Hansel on laajentamassa kiinteistö- ja rakentamisalan tuotetarjontaansa. Hanselin asiakaskunnassa, eli valtionhallinnon organisaatioissa, korjausrakentamisen määrä on kasvanut, kuten Suomessa muutenkin. Siksi laajennamme rakentamis- ja LVISA-tarvikkeiden yhteishankintaamme uusiin tuoteryhmiin. Tällä kertaa toteutamme yhteishankinnan dynaamisena hankintajärjestelmänä, mikä tarkoittaa sitä, että uusia toimittajia voi tulla mukaan koko nelivuotisen sopimuskauden ajan.

Millaisia tarpeita valtioasiakkailla sitten on? Toiveena ovat kilpailukykyiset hinnat ja hyvä palvelu. Erityisesti korostetaan jatkuvan saatavuuden, toimitusten varmuuden ja nopeuden sekä tuotteiden valintaan liittyvän tuen tärkeyttä. Yhä enemmän kaivataan myös avaimet käteen -palvelua.

Perustettava dynaaminen hankintajärjestelmä tarjoaa valtionhallinnon organisaatioille mahdollisuuden kilpailuttaa mukaan valittujen toimittajien kesken rakentamistuotteita, sähköteknisiä tarvikkeita ja LVI-teknisiä tarvikkeita vuosina 2019–2023. Toimittajan tulee tarjota vähintään yhtä dynaamisessa hankintajärjestelmässä mainittua tuoteryhmää.

Varmista mahdollisuutesi tarjota

Dynaamisessa hankintajärjestelmässä soveltuvuusehdot täyttävät tavarantoimittajat voivat hakea siihen mukaan sen koko keston ajan. Osallistumishakemuksia tarjoajat voivat jättää Hanki-palvelussa (www.hanki-palvelu.fi). Toimittajien tulee täyttää Hanselin asettamat soveltuvuusvaatimukset, jotta osallistumishakemus dynaamiseen hankintajärjestelmään voidaan hyväksyä. Hansel valvoo soveltuvuusvaatimuksien täyttymistä koko sopimuskauden ajan.

Asiakkaat tekevät DPS:n perustamisvaiheen jälkeen heinäkuusta 2019 alkaen omia sähköisiä kilpailutuksiaan, joihin yhteishankintaan hyväksytyt toimittajat voivat antaa tarjouksensa. Asiakkailla on kilpailuttamisessa tukenaan malliasiakirjat ja muu Hanselin tarjoama tuki. Hanselin asiakaskunta laajenee syyskuussa 2019, ja kunnille, kaupungeille ja seurakunnille on esiselvityksessä vastaavan dynaamisen hankintajärjestelmän perustaminen myöhemmin.

Hansel korostaa hankinnoissaan vastuullisuutta. Tämä näkökulma on vahvasti läsnä myös rakentamis- ja LVISA-tarvikkeiden kilpailutuksessamme. Tuotteille on muun muassa asetettu minimikäyttöikä sekä energiatehokkuus- ja materiaalivaatimuksia. Lisäksi asetamme tavoitteita logistiikalle ja sosiaalisen vastuun ulottuvuuksille.

Tälle yhteishankinnalle on asiakaskunnassamme suuri kysyntä. Tule mukaan osoittamaan, että asiakkaat voivat saada kiinteistö- ja rakentamisalalta laatutuotteita ja parasta palvelua kohtuuhintaan.

Milja Virtanen
Kategoriapäällikkö
Hansel Oy

Mikä on dynaaminen hankintajärjestelmä?

https://www.hansel.fi/tietoa-meista/yhteishankinnat/mika-on-dynaaminen-hankintajarjestelma/

Lisätietoja Rakentamis- ja LVISA-tarvikkeet 2019-2023 -DPS:stä

https://www.hansel.fi/yhteishankinnat/rakentamis-ja-lvisa-tarvikkeet-2019-2023/

04.07.2019

Millainen haaste on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa? Markku Riihimäki, Forecon Oy

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kaksinkertaistaa puun käyttömäärä rakentamisessa seuraavan neljän vuoden aikana. Tarkastelen tässä kirjoituksessa millaisia muutoksia markkinoilla tulisi tapahtua, että tavoite saavutettaisiin.

Puun käytön mittaaminen on laaja-alainen kokonaisuus

Puun käytön helpoiten saatavilla oleva tieto on puurunkoisten rakennusten osuus uusien talojen rakentamisessa. Mutta kuten rakentamisessa, myös puun käytössä merkittävä osa on muuta kuin uudisrakentamista. Korjaus- ja infrarakentaminen ovat merkittäviä sektoreita ja myös niissä käytetään runsaasti puuta. Euroissa laskettuna tätä muuta kuin talojen uudisrakentamista on yli 55 prosenttia.

Forecon tarkastelee rakentamisen ja sen sektoreiden eri materiaalien markkinoita, käyttökohteita, käyttömääriä sekä markkinaosuuksia lopputuotteissa ja rakenteissa, joiden perusteella voidaan tarkastella sekä rakentamisen että puun käytön nykytilannetta ja kasvua.

Tavoitetta arvioitaessa tulee olla käsitys sekä rakentamisen määrän että puun käytön kehityksestä hallituskauden aikana. Puun käyttö eri tuotteissa voidaan ilmoittaa sahatavarakuutiometreinä sekä puulevyjen kuutiometrimääränä.

Rakentamisessa ollaan tämän hetkisessä tilanteessa varsin korkeissa volyymeissä. Rakentamisen määrän ennakoidaankin vähenevän tulevina vuosina. Koska rakentamisen suhdanteen merkittävä muutos veisi tarkastelulta pohjan, tavoitetta käsitellään ennakoimatta mahdollisen suhdannelaskun vaikutusta rakentamisen volyymeihin.

Puun käyttö kasvaisi kuuteen miljoonaan kuutiometriin

Sahatavaraksi muutettuna tavoite tarkoittaa noin 6 milj. m³ sahatavarakuution vuosittaista käyttöä rakentamisessa hallituskauden lopussa. Lisäksi erilaisten puulevyjen käyttö tulisi olla noin puoli miljoona kuutiota. Suomessa on käytetty rakentamisen huippusuhdanteessa noin 5,5 milj. m³ sahatavaraa vuonna 2007. Pientalojen määrä ja osuus asuinrakentamisesta oli tuolloin nykyisen verrattuna noin kaksinkertainen. Rakentamisen rakenne on sen jälkeen muuttunut muiltakin osin, esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen ei silloin ollut nykyisessä mittakaavassa vielä käynnistynyt.

Puulla on suuri markkinaosuus pienten rakennusten rakentamisessa ja pieni osuus suurten rakennusten rakentamisessa

Puuta käytetään edelleen eniten uudistalonrakentamisessa, lähes 40 prosenttia sahatavarakuutioista.

Kuva. Puurunkoisten rakennusten osuus uudisrakentamisessa vuodesta 2005. Lähde:Tilastokeskus ja Forecon.

Uusista omakoti- ja rivitaloista puurunkoisia rakennuksia on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia sekä vapaa-ajan rakennuksista 95 ja talousrakennuksista noin 85 prosenttia. Puurunkoisten osuuden nosto näissä rakennuksissa ei ole enää juurikaan mahdollista. Puun käytön mahdollinen lisäys on mahdollista lähinnä muissa rakenteissa tai tuotteissa kuin rungossa.

Julkisten palvelurakennusten runkomateriaalina puun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Viime vuonna aloitetuissa opetusrakennuksissa puurunkoisten osuus oli jo yli 30 %. Asuinkerrostaloissa puurunkoisten rakennusten osuus on tällä hetkellä 4–5 prosenttia. Liikerakennuksissa, julkisissa palvelurakennuksissa sekä teollisuus- ja maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus on keskimäärin noin 20–25 prosenttia.

Kuva: Puurunkojen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa vuoden 2019 alussa.

Puurunkoisten rakennusten markkinaosuuden pitäisi moninkertaistua asuinkerrostaloissa ja toimitiloissa, jotta puun käyttö kasvaisi merkittävästi uudisrakentamisessa. Tavoite vaatisi puunrunkoisten osuuden nousemisen 40 prosenttiin uusissa kerrostaloissa ja 60 prosenttiin uusien toimitilojen rakentamisessa, vaikka valtaosa asuinkerrostaloista olisi massiivipuurunkoisia. Pientalorakentamisessa puun osuuden tulisi vielä hivenen nousta. Samalla muiden puutuotteiden kuten puulevyjen ja vanerin käytön pitäisi lisääntyä merkittävästi rakennusten muissa rakenteissa ja pintamateriaaleina.

Kasvumahdollisuuksia korjaus- ja infrarakentamisessa

Korjausrakentamisessa puun käyttö on suurta ja osuus kaikista korjaamisessa käytetyistä tuotteista ja tarvikkeista on merkittävä. Talotekniikan korjausten jälkeen muita suuria korjaustoimenpiteitä ovat rakenteiden korjaukset, julkisivukorjaukset (julkisivupinnat ja ikkunat) sekä sisätilojen pinta- ja muut remontit. Näissä korjaustoimenpiteissä puun rooli on vahva.

Korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan hallituskaudella noin 1,5–2 prosenttia vuodessa. Puutuotteiden käyttö voi olla korjausrakentamisen kasvua selvästi suurempaa. Puun käytön lisäämiseksi tarvittaisiin uusia puutuotteita ja puurakentamisen tapoja sekä uusia puisia sisustustuotteita.

Maa- ja vesirakentamisessa puuta käytetään paljon rakentamisen aikaisessa toiminnassa, vaikkakin itse rakenteisiin puuta jää vähän. Erilaisissa piharakenteissa puun käyttö on suurta ja puulla on merkittävä osuus käytettävistä materiaaleista.

Miten puun käyttö on kaksinkertaistettavissa?

Sopivien omakotitalotonttien tarjontaa on lisättävä

Omakotitalojen määrän ja osuuden kasvaminen lisäisi helpoiten puun käyttöä. Suuntaus on kuitenkin ollut pientaloista kerrostaloihin ja pientalorakentamisen osuus on vähentynyt reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taustalla on mm. suurten ikäluokkien siirtyminen omakotitaloista kerrostaloihin. Pientalojen rakentamisen kasvu vaatisi tonttitarjonnan laajentamista.

Julkisivujen rakennusmateriaalina puu on markkinajohtaja sekä uusissa että korjattavissa rakennuksissa. Uusissa julkisivuissa puun osuus on kolmannes julkisivujen pinta-alasta.  Puun käyttö on suurta julkisivujen uusimisessa, reilusti yli puolet. Sekä uusien puisten julkisivujen että julkisivujen korjausrakentamisessa käytettävän puun määrän kaksinkertaistaminen on haastava tavoite.

Muidenkin puutuotteiden käytön pitäisi kasvaa merkittävästi niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Tämä tarkoittaisi nykyistä enemmän puisia ja puupohjaisia pintamateriaaleja; vaneria, parkettia ja kantavan rungon lisäksi muita puisia rakenteita.

Huomio kasvukeskusten, erityisesti pääkaupunkiseudun puurakentamiseen

Uudistalonrakentamisessa puun määrän lisäämisen potentiaali on kasvukeskuksissa. Uudenmaan osuus kaikesta uudistalonrakentamisesta oli 38 prosenttia vuonna 2018. Pääkaupunkiseutu onkin avainasemassa puun roolin kasvattamisessa uudistalonrakentamisessa.

Korjaamisessa tulee yleistymään purkava uudisrakentaminen, täydennysrakentaminen ja entisten tehdas-, toimisto- ja sairaalatilojen muuttaminen asunnoiksi. Puulla voi olla näissä kasvava rooli. Kerrostalojen lisäkerrokset tehdään jo nyt tyypillisesti puurunkoisina.

Liikenne- ja viestintäministeriön puuinfrarakentamisen ohjelma oikeasti käyntiin

Puuta käytetään vähän infrarakentamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön puurakentamisohjelma tähtää merkittävään kasvuun tällä sektorilla.

Jalostusasteen nosto tukemaan puurakentamisen tavoitteita

Puun käytön kaksinkertaistamista voi ajatella myös euromääräisenä. Se vaatisi tavoitteita jalostusasteen lisäämiseen ja aiempaa pidemmälle jalostettujen tuotteiden tekemiseen. Pitkälle jalostetut tuotteet eivät lisää merkittävästi puun käyttöä, mutta niiden kasvattaminen tavoittelisi puun käytön euromääräistä kaksinkertaistamista. Suomen kasvutavoitteet edesauttavat myös puutuotteiden viennin kasvattamista ja auttavat myös muiden maiden mahdollisia puurakentamisen tavoitteita.

Puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Tavoitteiden konkretisoinnissa tulee tunnistaa ja kiinnittää huomio niihin ratkaisuihin, jossa puun osuuden lisääminen on mahdollista. Puun käytön kaksinkertaistaminen tai sitä merkittävämpikin lisääminen tietyillä osa-alueilla on hyvin mahdollista. Tonttitarjonnalla on merkittävä rooli puun käytön kasvattamisessa.

Osaamiseen ja resursseihin satsattava

Rakentamisen toimintatavat rakennuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat perinteisiä ja kilpailu on kovaa. Tavoitteen saavuttamiseksi puurakentamisen kilpailukyvyn tulee merkittävästi parantua. Puurakentamisen osaaminen ja resurssit ovat myös saatettava kuntoon koulutuksen kautta.

Jatkuva seuranta

Asetetun tavoitteen seuranta ja lopputuloksen arviointi edellyttää jatkuvaa seurantaa. Se tarkoittaa riittävän syvällistä tietoa puun käyttökohteista ja -määristä ja niiden kehittymisestä. Siihen Forecon voi tarjota osaamistaan.

Lisätietoja:

Markku Riihimäki, toimitusjohtaja, Forecon Oy

markku.riihimaki@forecon.fi, puh. 040 704 1187, Twitter @MarkkuRiihimaki

 

 

 

 

 

08.05.2019

Puutuoteteollisuuden vaikutus Suomen ja maakuntien talouteen

Puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta 

Puutuoteteollisuuden alle kuuluu useita toimialoja. Yhteistä niille on se, että ne käyttävät puuta raaka-aineenaan.

Puutuoteteollisuus työllistää

Puutuoteteollisuus huonekaluteollisuus mukaanluettuna  työllistää Suomessa suoraan noin 30 000 henkilöä. Se on noin 9 % koko maan teollisuustyöntekijöiden määrästä. Välittömiä palkkoja ala maksoi vajaan miljardin, joka on 7 % teollisuuden palkkatuloista Suomessa. 

Maakunnittainen työllistävyys vaihtelee huomattavasti mm. teollisuuden sijainnin ja maakunnan elinkeinorakenteen mukaan. Etelä-Savon teollisista työpaikoista on 28 % puutuoteteollisuudessa, Päijät-Hämeessä 21 %. Pohjanmaalla ja Uudellamaalla osuus on kummassakin 3 %.

Puutuoteteollisuuden välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien kokonaistyöllistävyys on 68 000 henkeä. Tästä 38 % on puutuoteteollisuuden välittömiä työpaikkoja, 27 % metsätalouden työpaikkoja, 7 % kuljetuksen työpaikkoja. Lisäksi muiden tuotteiden ja palveluiden työpaikkojen osuus on 28 %.

Toimialan rakenne

Puutuoteteollisuuden lisäksi puuta käytetään huonekalujen valmistukseen. Siksi huonekaluteollisuuden luvut sisällytetään tähän tarkasteluun. 

Puutuoteteollisuuden suurin toimiala on sahateollisuus, jonka osuus alan kokonaisliikevaihdosta on 47 %. Seuraavaksi suurin alue on rakennuspuusepänteollisuus 16 %, jonka alla on mm. ikkunoiden ja ovien valmistus, parketti, kiintokalusteet jne. Seuraavaksi tulee huonekaluteollisuus, joka on 15 % kokonaisuudesta. Puulevyjen osuus on 11 %, pääosin se on vaneria. Puisten valmistalojen valmistus on 7 % kokonaisuudesta. Muuhun ryhmään kuuluu mm. pakkausteollisuus.

Pellervon taloustutkimus on Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvittänyt puutuoteteollisuuden talousvaikutusta maakunnittain. Nämä tiedot löytyvät nettisivustoltamme täältä.

12.03.2019

Puu kasvaa kaupunkiin. Viestimme hallitusohjelmaan 2019

Puurakentaminen mahdollistaa tiiviin ja kestävän kaupunkikehityksen, samalla kun puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta.

Määräyskehitys tukemaan ja helpottamaan puun käyttöä

Rakennuksen hiilijalanjälkitieto on liitettävä nopeutetulla aikataululla rakennusmääräyksiin ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Vähähiiliselle rakentamiselle on luotava kannusteet, jotka osaltaan rohkaisevat valinnoissa. Rakentamisen ohjauksen tulee ilmastosyistä tukea uusiutuvan puun käyttöä. Rakentamisen määräyksiä tulee myös tältä osin yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Palomääräysten kehittämisessä henkilöturvallisuutta merkittävästi parantava automaattinen sammutusjärjestelmä tulee puukerrostalojen lisäksi vaatia kaikkiin kerrostaloihin.

Julkiset hankkeet kehityksen kärkeen

Julkisten hankkeiden roolia pitää tukea ja kannustaa. Julkiset hankkeet näyttävät tietä hiilijalanjäljen pienentämiselle. Julkiselle rakentamiselle on luotava vähähiilisyyteen ohjaavat tavoitteet sekä rakentamisen että liikenneinfran osalta.

Valtion tukemaa ja ohjaamaa asuntotuotantoa on ohjattava voimakkaasti kohti puurakentamista asettamalla selkeä 10 –> 15 –> 20 % tavoite puupohjaiselle asuntorahoitukselle ja asuntotuotannolle seuraavan viiden vuoden aikana. Valtionhallinnon alaisten liikelaitosten ja toimintojen on tehtävä puunkäytön selvitys sekä asetettava uusiutuvalle puunkäytölle tavoitteet (mm. Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt).

Hankintojen helpottamiseksi erityisesti kuntatasolla on hankintaprosesseja ja työkaluja kehitettävä.

Puuteollisuuden ja puurakentamisen koulutus ja tutkimus saatettava kuntoon

Koulutus on nostettava työvoimatarpeen ja osaamisprofiilin mukaiselle tasolle. Opettajien täydennyskoulutus kaikilla koulutusasteilla ja päivitetyn oppimateriaalin luonti on resursoitava ja käynnistettävä.

Puurakentamisen osuutta rakennusinsinöörikoulutuksessa on lisättävä ja sisältö on yhdenmukaistettava suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kanssa. Puutekniikan ja puurakentamisen koulutusohjelmat on järjestettävä yliopistotasolle.

Koulutusta on ajateltava laaja-alaisesti ja verkostomaisesti jopa Pohjoismaiden rajojen ylitse.

Rahoitus puuteollisuuden yhteiselle tutkimusalustalle on saatettava kuntoon.

Business Finland tukemaan puutuoteteollisuuden vientiponnistuksia konseptipohjaisilla ohjelmilla

Puutuotteiden viennissä on pyrittävä kasvattamaan myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden sekä tuotteisiin liittyvän osaamisen ja palveluiden osuutta.

Rakennuspuusepänteollisuuden korkealaatuisille tuotteille on käynnistettävä vientiohjelma. Äänieristävyydeltään korkealaatuisten puuikkunoiden vientiohjelma on esimerkki siitä, kuinka ohjelmia voidaan fokusoida erityisesti urbaanien keskusten meluongelman ratkaisemiseen.

Teollisen rakentamisen vientiohjelman tavoitteena tulisi olla teollisen rakentamisen osaamisen ja tuotteiden vienti. Koulujen ja päiväkotien vientiohjelma on esimerkki siitä, kuinka vientituotteisiin voidaan liittää myös oheispalveluja ja osaamista.

 

10.03.2019

Puun osuus rakentamisessa vuonna 2019

Puun osuus kasvoi erityisesti julkisissa hankkeissa

Puukerrostalojen osuus aloitettujen kerrostalojen tilavuudesta oli 4 %, mikä osuus oli samaa luokkaa edellisten vuosien kanssa. Aloitettujen puukerrostalojen kuutiomäärä oli 8,5 % suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Puurunkoisten omakotitalojen tilavuus laski hieman, mutta puurunkojen osuus koko pientalorakentamisesta kasvoi prosentilla 86 %:iin.

Puun markkinaosuus kasvoi merkittävästi opetusrakennuksissa, joissa puurunkoisten osuus aloitettujen kokonaistilavuudesta oli 27 %, kun se edellisenä vuonna oli vain 12 %. Samantyyppinen kasvu tapahtui hoitoalan rakennuksissa, joissa puurunkoisten suhteellinen osuus tilavuudesta oli 39 %, kun se edellisenä vuonna oli 27 %. Puu pärjäsi myös teollisuus- ja varastorakennuksissa, joissa puurunkoisten osuus kasvoi 21 %:iin verrattuna edellisen vuoden 14 %:iin.

Myös puujulkisivujen osuus kasvoi opetusrakennuksissa ja hoitoalan rakennuksissa.

Kaikkiaan rakentamisen arvo kasvoi enää maltillisesti

Kaikkiaan rakennustuotannon arvo vuonna 2018 oli 33,9 miljardia euroa ja se kasvoi 2,1 %. Suurin yksittäinen rakentamisen sektori oli muiden kuin asuinrakennusten uudisrakentaminen (7,6 mrd. e). Sen arvo supistui 2,2 %, vaikka sen sisällä oli kuitenkin vahvasti kasvaneita aloja liikenne- ja toimistorakentaminen sekä teollisuusrakentaminen. Seuraavaksi suurin sektori oli asuinrakennusten korjaus (7,2 mrd. e.).

Suurin arvon kasvu oli kolmanneksi suurimmalla rakentamisen sektorilla, uudisasuinrakentamisessa. Sen arvo oli 7,3 mrd. euroa, jossa kasvua 7,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kerrostalorakentamisesta, jonka arvo nousi 16,7 %, kun esimerkiksi pientalorakentaminen laski 1,3 %.

27.02.2019

Puutuotealan ja puurakentamisen koulutus on saatettava kuntoon

Osaavan työvoiman saanti on toimialan kasvun edellytys

Teettämämme selvitys alan määrällisistä ja laadullisista koulutustarpeista puhuu karua kieltä. Alan koulutustarjonta on romahtanut eikä koulutuksen laatu vastaa teollisuuden nykyisiä tarpeita. Selvityksen tulosten perusteella olemme valinneet seuraavat kiireisimmät kohteet, joihin asian korjaamiseksi tulisi puuttua.

  1. Koulutuksen tulee antaa tulevia tarpeita vastaava osaaminen: tietotekniikan hyödyntäminen, kielitaito, projektiosaaminen, vastuunkanto, asiakaslähtöisyys, itsenäinen työote, jne.

  2. Koulutuksen sisältöön täytyy kuulua yhä vahvemmin teollinen valmistus ja automaatio.

  3. Puutekniikan AMK-opetusta on tarjottava valtakunnallisesti, esimerkiksi myytävien opetusmoduulien, monimuotokoulutuksen ja verkkopohjaisen etäopiskelun avulla.

  4. Puurakentamisen koulutustarjonta on saatettava vastaamaan pätevyysvaatimuksia ja samalla opetusmateriaali on uudistettava.

  5. Opettajien osaaminen tulee kaikilla koulutusasteilla päivittää tämän päivän teollisuuden tarpeiden ja kehitettyjen ratkaisujen mukaiseksi.

  6. Teollisuuden yhteistyötä keskenään ja myös oppilaitosten kanssa pitää lisätä houkuttelevien koulutusputkien ja harjoittelupaikkojen sekä mentoroinnin aikaansaamiseksi.

  7. Puutuoteteollisuudelle tulee perustaa laajapohjainen koulutusfoorumi.

  8. Puutuoteteollisuutta ja puurakentamista kehittävä perustutkimus tulee saada liikkeelle ja sille on saatava tarvittava rahoitus.

  9. Alan vetovoiman lisäämiseen tulee panostaa.

Lisää aiheesta Osaaminen ja koulutus -sivullamme.