app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 6
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 941
[post_author] => 0
[post_date] => 2020-08-05 08:59:57
[post_date_gmt] => 2020-08-05 08:59:57
[post_content] =>
Tiivistelmä raportista Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa, Paula Sankelo ja Katriina Alhola, 10.6.2020
Kunnilla ja muilla julkisilla hankkijoilla on merkittävä rooli rakennuskannan päästöjen pienentämisessä. Kuntien julkisiin hankintoihin liittyvät suurimmat CO2-päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, sähkön ja kaasun hankinta sekä rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Lämmitys muodostaa peräti 17 % kaikista kunnallisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä. Vähäpäästöisten rakentamisen ratkaisujen toteuttaminen auttaa kuntia pääsemään omiin ilmastotavoitteisiinsa sekä säästää kuntaomisteisten rakennusten käyttökustannuksissa.
Julkiset hankinnat on kuntien strategioissa tunnistettu selkeäksi mahdollisuudeksi toteuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Rakennuksen elinkaaritarkastelu ja hiilijalanjälki
Rakennusten käyttövaiheen päästöjen pienentäminen on vain yksi osa rakennuskannan päästövähennysurakkaa. Rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupäästä aiheutuu myös kasvihuonekaasupäästöjä, joista merkittävimmät liittyvät rakennusmateriaalien valmistukseen. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa painopiste onkin siirtymässä pelkän käyttövaiheen sijasta rakennuksen elinkaariseen tarkasteluun.
Rakennusmateriaalien päästöt arvioitiin aiemmin vähäisiksi käyttövaiheen päästöihin verrattuna, mutta tämä arvio ei enää pidä paikkaansa. Mitä energiatehokkaampia uudet rakennukset ovat, ja toisaalta mitä enemmän energiantuotanto puhdistuu, sitä merkittävämpään osaan rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat päästöt nousevat. Nykyisissä energiatehokkaissa rakennuksissa rakennusmateriaalien osuus voi muodostaa reilusti yli 50 % rakennuksen koko elinkaarisesta hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjäljen käytön haasteet ja mahdollisuudet
Hiilijalanjäljen sääntelyn kaavaillaan alkavan vasta vuosikymmenen puolivälissä, ja koko kuluva vuosikymmen on ilmastokriisin hillinnän kannalta ratkaiseva. Myöskään omien ilmastotavoitteidensa näkökulmasta kunnilla ei ole varaa hukata puolta vuosikymmentä odotteluun. Tämän vuoksi kuntien kannattaisi siirtyä vähähiiliseen rakentamiseen jo nyt.
Julkisen rakennuttajan on jo nykytilanteessa mahdollista hyödyntää rakennuksen hiilijalanjälkeä osana rakennuksen tarjouskilpailua. Tarjolla on runsaasti tietoa siitä, missä rakennuksen elinkaaren vaiheessa päästöjä syntyy ja millä keinoilla niitä voidaan pienentää. Vähähiiliseen rakentamiseen johtavia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön myös ilman hiilijalanjäljen laskentaa osana tarjouskilpailua, ja useissa rakennushankkeissa tämä onkin suoraviivaisempi menettelytapa.
Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen
Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja energiatehokkuus. Rakennuksen hiilijalanjälki määrittyy siis useimmiten jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, eikä siihen voida olennaisesti vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vähäpäästöisiä pintamateriaaleja tai hyödyntämällä kierrätettyjä kalusteita.
Kuva 1 havainnollistaa päälämmitysjärjestelmän ja päärakennusmateriaalin ratkaisevaa vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Kuopiossa sijaitsevalle Länsirannan koululle on laskettu hiilijalanjälki osana Kiertotalouskiihdyttämö-hanketta. Koulu toteutettiin hirsirakenteisena ja päälämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö, mutta hiilijalanjälkilaskelma tehtiin myös suunnitteluvaihtoehdoille, joissa päärakennusmateriaalina olisi betoni ja lämmitysjärjestelmänä kaukolämpö. Kouluun asennettiin myös oma aurinkosähköjärjestelmä. Toteutuneelle vaihtoehdolle (hirsirakenne, maalämpö, omaa aurinkosähkön tuotantoa) hiilijalanjäljeksi saatiin peräti 44 % alhaisempi kuin huonoimmalle vertailuvaihtoehdolle (betonirakenteinen koulu, kaukolämpö, ei omaa aurinkosähkön tuotantoa). Päälämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus hiilijalanjälkeen oli kaikkein suurin.
Kuva 1. Kuopion Länsirannan koululle Kiertotalouskiihdyttämö-hankkeessa laadittu hiilijalanjälkilaskelma. Laskelma on tehty 50 vuoden tarkasteluajalle. Kuva: Suomen ympäristökeskus.
Nykytilanteessa rakennuksesta saa varmimmin vähähiilisen, kun lämmityksessä hyödynnetään ympäristön lämpöä ja lämpöpumppuja ja rungon rakennusmateriaaliksi valitaan puu. Kunnan rakennuttajan näkökulmasta jo tämän tiedon tulisi helpottaa vähähiilisen rakennuksen hankintaa: kyse on lopulta varsin selkeistä linjauksista, ja tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa. Rakennus voidaan hankesuunnitelmavaiheessa päättää toteuttaa puisena ja valita siihen vähäpäästöinen päälämmitysjärjestelmä. Jos näin tehdään, erillistä hiilijalanjälkilaskelmaa ei välttämättä kannata edellyttää osana rakennusurakan kilpailutusta.
Alkuperäinen raportti www.hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla nimellä Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Kunnat ja muut julkiset rakennuttajat ilmastokriisin ratkaisijoina
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => kunnat-ja-muut-julkiset-rakennuttajat-ilmastokriisin-ratkaisijoina
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2020-08-05 09:02:36
[post_modified_gmt] => 2020-08-05 06:02:36
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 941
[post_author] => 0
[post_date] => 2020-08-05 08:59:57
[post_date_gmt] => 2020-08-05 08:59:57
[post_content] =>
Tiivistelmä raportista Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa, Paula Sankelo ja Katriina Alhola, 10.6.2020
Kunnilla ja muilla julkisilla hankkijoilla on merkittävä rooli rakennuskannan päästöjen pienentämisessä. Kuntien julkisiin hankintoihin liittyvät suurimmat CO2-päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, sähkön ja kaasun hankinta sekä rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Lämmitys muodostaa peräti 17 % kaikista kunnallisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä. Vähäpäästöisten rakentamisen ratkaisujen toteuttaminen auttaa kuntia pääsemään omiin ilmastotavoitteisiinsa sekä säästää kuntaomisteisten rakennusten käyttökustannuksissa.
Julkiset hankinnat on kuntien strategioissa tunnistettu selkeäksi mahdollisuudeksi toteuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Rakennuksen elinkaaritarkastelu ja hiilijalanjälki
Rakennusten käyttövaiheen päästöjen pienentäminen on vain yksi osa rakennuskannan päästövähennysurakkaa. Rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupäästä aiheutuu myös kasvihuonekaasupäästöjä, joista merkittävimmät liittyvät rakennusmateriaalien valmistukseen. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa painopiste onkin siirtymässä pelkän käyttövaiheen sijasta rakennuksen elinkaariseen tarkasteluun.
Rakennusmateriaalien päästöt arvioitiin aiemmin vähäisiksi käyttövaiheen päästöihin verrattuna, mutta tämä arvio ei enää pidä paikkaansa. Mitä energiatehokkaampia uudet rakennukset ovat, ja toisaalta mitä enemmän energiantuotanto puhdistuu, sitä merkittävämpään osaan rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat päästöt nousevat. Nykyisissä energiatehokkaissa rakennuksissa rakennusmateriaalien osuus voi muodostaa reilusti yli 50 % rakennuksen koko elinkaarisesta hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjäljen käytön haasteet ja mahdollisuudet
Hiilijalanjäljen sääntelyn kaavaillaan alkavan vasta vuosikymmenen puolivälissä, ja koko kuluva vuosikymmen on ilmastokriisin hillinnän kannalta ratkaiseva. Myöskään omien ilmastotavoitteidensa näkökulmasta kunnilla ei ole varaa hukata puolta vuosikymmentä odotteluun. Tämän vuoksi kuntien kannattaisi siirtyä vähähiiliseen rakentamiseen jo nyt.
Julkisen rakennuttajan on jo nykytilanteessa mahdollista hyödyntää rakennuksen hiilijalanjälkeä osana rakennuksen tarjouskilpailua. Tarjolla on runsaasti tietoa siitä, missä rakennuksen elinkaaren vaiheessa päästöjä syntyy ja millä keinoilla niitä voidaan pienentää. Vähähiiliseen rakentamiseen johtavia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön myös ilman hiilijalanjäljen laskentaa osana tarjouskilpailua, ja useissa rakennushankkeissa tämä onkin suoraviivaisempi menettelytapa.
Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen
Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja energiatehokkuus. Rakennuksen hiilijalanjälki määrittyy siis useimmiten jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, eikä siihen voida olennaisesti vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vähäpäästöisiä pintamateriaaleja tai hyödyntämällä kierrätettyjä kalusteita.
Kuva 1 havainnollistaa päälämmitysjärjestelmän ja päärakennusmateriaalin ratkaisevaa vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Kuopiossa sijaitsevalle Länsirannan koululle on laskettu hiilijalanjälki osana Kiertotalouskiihdyttämö-hanketta. Koulu toteutettiin hirsirakenteisena ja päälämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö, mutta hiilijalanjälkilaskelma tehtiin myös suunnitteluvaihtoehdoille, joissa päärakennusmateriaalina olisi betoni ja lämmitysjärjestelmänä kaukolämpö. Kouluun asennettiin myös oma aurinkosähköjärjestelmä. Toteutuneelle vaihtoehdolle (hirsirakenne, maalämpö, omaa aurinkosähkön tuotantoa) hiilijalanjäljeksi saatiin peräti 44 % alhaisempi kuin huonoimmalle vertailuvaihtoehdolle (betonirakenteinen koulu, kaukolämpö, ei omaa aurinkosähkön tuotantoa). Päälämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus hiilijalanjälkeen oli kaikkein suurin.
Kuva 1. Kuopion Länsirannan koululle Kiertotalouskiihdyttämö-hankkeessa laadittu hiilijalanjälkilaskelma. Laskelma on tehty 50 vuoden tarkasteluajalle. Kuva: Suomen ympäristökeskus.
Nykytilanteessa rakennuksesta saa varmimmin vähähiilisen, kun lämmityksessä hyödynnetään ympäristön lämpöä ja lämpöpumppuja ja rungon rakennusmateriaaliksi valitaan puu. Kunnan rakennuttajan näkökulmasta jo tämän tiedon tulisi helpottaa vähähiilisen rakennuksen hankintaa: kyse on lopulta varsin selkeistä linjauksista, ja tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa. Rakennus voidaan hankesuunnitelmavaiheessa päättää toteuttaa puisena ja valita siihen vähäpäästöinen päälämmitysjärjestelmä. Jos näin tehdään, erillistä hiilijalanjälkilaskelmaa ei välttämättä kannata edellyttää osana rakennusurakan kilpailutusta.
Alkuperäinen raportti www.hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla nimellä Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Kunnat ja muut julkiset rakennuttajat ilmastokriisin ratkaisijoina
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => kunnat-ja-muut-julkiset-rakennuttajat-ilmastokriisin-ratkaisijoina
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2020-08-05 09:02:36
[post_modified_gmt] => 2020-08-05 06:02:36
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
