app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 6
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1468
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-05-14 09:48:43
[post_date_gmt] => 2024-05-14 09:48:43
[post_content] =>
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, suurimmat ja kiistattomat hyödyt tulevat esille pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana. Miten käy, kun massiivipuurakenteista ja betonirakenteista runkoa tarkastellaan vähähiilisyyden lisäksi kustannusten näkökulmasta? Voiko rakentamisen ympäristövaikutuksia tarkastella myös hiilitaseena?
Artikkelin kirjoittaja Miika Laitinen selvitti diplomityössään Helsingin Laajasaloon rakennettavan kerrostalon runkorakenteiden hiilijalanjäljet ja hiilikädenjäljet. Tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Hiilijalanjälki ja -kädenjälki vaakakupeissa
Vähähiilisyyteen liitetään usein kaksi tarkasteltavaa asiaa, hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastokuormaa eli ilmastolle haitallisten vaikutusten määrää hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna. Hiilikädenjälki puolestaan tarkoittaa syntyvien absoluuttisten ilmastohyötyjen summaa hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna Tarkastellun kohteen kerrostalo oli Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo-ohjelman hanke. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa luodaan kerrostalotuotantoon poikkeuksellisia edelläkävijähankkeita ja pyritään kehittämään kerrostaloasumisen laatua.
Laajasalon kerrostalossa betonirunko aiheuttaisi ilmastolle haitallisia vaikutuksia yli 2,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa 50 vuoden tarkastelujaksolla enemmän kuin puinen vaihtoehto (Kuva 1.). Betonirungon hiilijalanjälki on 270 % suurempi kuin massiivipuisen CLT-rungon hiilijalanjälki. Valitsemalla kantavaksi rungoksi betonirungon sijaan CLT-rungon syntyisi 50 vuoden tarkastelujaksolla suoria, ilmastolle positiivisia vaikutuksia yli 3,67 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa enemmän. Massiivipuisen CLT-rungon aiheuttama hiilikädenjälki, eli positiiviset ilmastovaikutukset, ovat 420 % suuremmat kuin betonisen rungon hiilikädenjälki.
Kuva 1. Kehittyvän kerrostalon runkomateriaalin valinnan vaikutus. Lähde: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009
Vähähiilisyyden hinta
On tärkeää vertailla myös positiivisten ilmastovaikutusten kustannusta näiden kahden eri runkorakentamistavan välillä. Selvityksessä laskettiin tarkastellusta kerrostalosta positiivisten ilmastovaikutusten eli hiilikädenjäljen hinta. Betonirungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki hiilidioksidiekvivalenttikiloa kohden 50 vuoden tarkastelujaksolla maksaa 9,3 € / kg CO2e. Massiivipuisen CLT-rungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki samassa kerrostalossa maksaa 2,0 € / kg CO2e.
Tarkastellun kerrostalon betonisella rungolla hiilen sitominen rakennuksen runkoon ja rakentamisesta aiheutuva hiilikädenjälki on näin 370 % kalliimpaa kuin CLT-massiivipuurakentamisella. Massiivipuurakentamisella voidaan siis aiheuttaa ilmastolle positiivisia vaikutuksia huomattavasti kustannustehokkaammin kuin betonirakentamisella.
Olisiko rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelu yksinkertaisinta hiilitaseena?
Tase-ajattelu rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelussa on kirjoittajan mielestä yksinkertaisinta ja käyttökelpoisinta. Hiilitaseena tarkastellessa voidaan rakennuksen ympäristövaikutukset tuoda yksiselitteisesti ilmi kahden irrallisen luvun sijaan yhdellä luvulla. Kun rakentamista tarkastellaan hiilitaseena eli positiiviset ja negatiiviset ilmastovaikutukset yhdistäen, voidaan massiivipuurakentamisella saavuttaa rakentamisen aikaisilta vaiheilta (A1-A5) hiilitaseeltaan positiivinen rakennus.
Positiivinen hiilitase tarkoittaa sitä, että rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat ilmastolle positiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset. Energiatuotannon, rakennusmateriaalien valmistuksen, logistiikan ja työmaatoimintojen hiilidioksidipäästöjen pienentyessä on lähitulevaisuudessa mahdollista rakentaa massiivipuinen rakennus, jonka hiilitase on positiivinen jopa 50–100 vuoden tarkastelujaksolla.
Miika Laitinen, rakennustekniikan diplomi-insinööri 
Tarkat laskelmat ja tiedot yllä esitettyihin tuloksiin löytyvät alla olevista linkeistä.
Linkki diplomityöhöni: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009
Linkki MDPI:ssä julkaistuun tutkimusartikkeliin: https://doi.org/10.3390/buildings14051194
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puurakentamisella rakentamisen hiilitase positiiviseksi?
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => 234
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-05-14 11:30:43
[post_modified_gmt] => 2024-05-14 08:30:43
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1468
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-05-14 09:48:43
[post_date_gmt] => 2024-05-14 09:48:43
[post_content] =>
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, suurimmat ja kiistattomat hyödyt tulevat esille pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana. Miten käy, kun massiivipuurakenteista ja betonirakenteista runkoa tarkastellaan vähähiilisyyden lisäksi kustannusten näkökulmasta? Voiko rakentamisen ympäristövaikutuksia tarkastella myös hiilitaseena?
Artikkelin kirjoittaja Miika Laitinen selvitti diplomityössään Helsingin Laajasaloon rakennettavan kerrostalon runkorakenteiden hiilijalanjäljet ja hiilikädenjäljet. Tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Hiilijalanjälki ja -kädenjälki vaakakupeissa
Vähähiilisyyteen liitetään usein kaksi tarkasteltavaa asiaa, hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastokuormaa eli ilmastolle haitallisten vaikutusten määrää hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna. Hiilikädenjälki puolestaan tarkoittaa syntyvien absoluuttisten ilmastohyötyjen summaa hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna Tarkastellun kohteen kerrostalo oli Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo-ohjelman hanke. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa luodaan kerrostalotuotantoon poikkeuksellisia edelläkävijähankkeita ja pyritään kehittämään kerrostaloasumisen laatua.
Laajasalon kerrostalossa betonirunko aiheuttaisi ilmastolle haitallisia vaikutuksia yli 2,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa 50 vuoden tarkastelujaksolla enemmän kuin puinen vaihtoehto (Kuva 1.). Betonirungon hiilijalanjälki on 270 % suurempi kuin massiivipuisen CLT-rungon hiilijalanjälki. Valitsemalla kantavaksi rungoksi betonirungon sijaan CLT-rungon syntyisi 50 vuoden tarkastelujaksolla suoria, ilmastolle positiivisia vaikutuksia yli 3,67 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa enemmän. Massiivipuisen CLT-rungon aiheuttama hiilikädenjälki, eli positiiviset ilmastovaikutukset, ovat 420 % suuremmat kuin betonisen rungon hiilikädenjälki.
Kuva 1. Kehittyvän kerrostalon runkomateriaalin valinnan vaikutus. Lähde: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009
Vähähiilisyyden hinta
On tärkeää vertailla myös positiivisten ilmastovaikutusten kustannusta näiden kahden eri runkorakentamistavan välillä. Selvityksessä laskettiin tarkastellusta kerrostalosta positiivisten ilmastovaikutusten eli hiilikädenjäljen hinta. Betonirungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki hiilidioksidiekvivalenttikiloa kohden 50 vuoden tarkastelujaksolla maksaa 9,3 € / kg CO2e. Massiivipuisen CLT-rungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki samassa kerrostalossa maksaa 2,0 € / kg CO2e.
Tarkastellun kerrostalon betonisella rungolla hiilen sitominen rakennuksen runkoon ja rakentamisesta aiheutuva hiilikädenjälki on näin 370 % kalliimpaa kuin CLT-massiivipuurakentamisella. Massiivipuurakentamisella voidaan siis aiheuttaa ilmastolle positiivisia vaikutuksia huomattavasti kustannustehokkaammin kuin betonirakentamisella.
Olisiko rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelu yksinkertaisinta hiilitaseena?
Tase-ajattelu rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelussa on kirjoittajan mielestä yksinkertaisinta ja käyttökelpoisinta. Hiilitaseena tarkastellessa voidaan rakennuksen ympäristövaikutukset tuoda yksiselitteisesti ilmi kahden irrallisen luvun sijaan yhdellä luvulla. Kun rakentamista tarkastellaan hiilitaseena eli positiiviset ja negatiiviset ilmastovaikutukset yhdistäen, voidaan massiivipuurakentamisella saavuttaa rakentamisen aikaisilta vaiheilta (A1-A5) hiilitaseeltaan positiivinen rakennus.
Positiivinen hiilitase tarkoittaa sitä, että rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat ilmastolle positiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset. Energiatuotannon, rakennusmateriaalien valmistuksen, logistiikan ja työmaatoimintojen hiilidioksidipäästöjen pienentyessä on lähitulevaisuudessa mahdollista rakentaa massiivipuinen rakennus, jonka hiilitase on positiivinen jopa 50–100 vuoden tarkastelujaksolla.
Miika Laitinen, rakennustekniikan diplomi-insinööri
Tarkat laskelmat ja tiedot yllä esitettyihin tuloksiin löytyvät alla olevista linkeistä.
Linkki diplomityöhöni: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009
Linkki MDPI:ssä julkaistuun tutkimusartikkeliin: https://doi.org/10.3390/buildings14051194
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puurakentamisella rakentamisen hiilitase positiiviseksi?
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => 234
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-05-14 11:30:43
[post_modified_gmt] => 2024-05-14 08:30:43
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
