UPM plywood teahouse puurakennetta

Asiantuntija-artikkelit

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1345 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-02-10 15:50:06 [post_date_gmt] => 2023-02-10 15:50:06 [post_content] =>

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat helmikuussa tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Tämä opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. 

Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään. Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.

Kompensaatiomarkkinat

Vapaaehtoisia ilmastotoimia käytetään päästöjen vastatoimena, eli tapahtunut päästö halutaan kompensoida vastakkaisella, hiiltä sitovalla toimenpiteellä. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Kun kompensoinnille ei ole yleispätevää standardia eikä käytäntöä, kompensointimarkkinoilla on ollut kirjavia käytäntöä ja myös epäluotettavia toimijoita.

Kompensoinnille on jo aiemmin määritelty periaatteeksi se, että päästöjen vähentäminen on ensisijainen keino, kompensointi astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun päästöjä ei enää saa leikattua.

Suomen metsät ja puutuotteet auttavat Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa

Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan Suomen raportoimaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja sen yritys voi myös kertoa. 

Hiilen poistaminen kierrosta

Aito kompensaatio voisi perustua siihen, että hiilensidonta on lisäistä, eli ei tapahtuisi ilman kompensaatiotoimenpidettä. Lisäisyyden todentaminen vaatii vahvat kriteerit, niiden verifioinnin ja rekisteröinnin. Tähän syntynee myöhemmin menettelyitä ja toimijoita. Hiilenpoistoon on kehitteillä teollisia tekniikoita. CCS- ja CCU-tekniikoiden lisäksi potentiaalina on myös puun hiiltäminen biohiileksi ja hiilen käyttö maanparannusaineena.

Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.

Linkki: Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin 

Lisätietoja: Aila Janatuinen

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuotteet-tukevat-suomen-hiilineutraaliustavoitetta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-02-13 14:13:43 [post_modified_gmt] => 2023-02-13 12:13:43 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1345 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-02-10 15:50:06 [post_date_gmt] => 2023-02-10 15:50:06 [post_content] =>

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat helmikuussa tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Tämä opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. 

Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään. Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.

Kompensaatiomarkkinat

Vapaaehtoisia ilmastotoimia käytetään päästöjen vastatoimena, eli tapahtunut päästö halutaan kompensoida vastakkaisella, hiiltä sitovalla toimenpiteellä. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Kun kompensoinnille ei ole yleispätevää standardia eikä käytäntöä, kompensointimarkkinoilla on ollut kirjavia käytäntöä ja myös epäluotettavia toimijoita.

Kompensoinnille on jo aiemmin määritelty periaatteeksi se, että päästöjen vähentäminen on ensisijainen keino, kompensointi astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun päästöjä ei enää saa leikattua.

Suomen metsät ja puutuotteet auttavat Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa

Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan Suomen raportoimaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja sen yritys voi myös kertoa. 

Hiilen poistaminen kierrosta

Aito kompensaatio voisi perustua siihen, että hiilensidonta on lisäistä, eli ei tapahtuisi ilman kompensaatiotoimenpidettä. Lisäisyyden todentaminen vaatii vahvat kriteerit, niiden verifioinnin ja rekisteröinnin. Tähän syntynee myöhemmin menettelyitä ja toimijoita. Hiilenpoistoon on kehitteillä teollisia tekniikoita. CCS- ja CCU-tekniikoiden lisäksi potentiaalina on myös puun hiiltäminen biohiileksi ja hiilen käyttö maanparannusaineena.

Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.

Linkki: Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin 

Lisätietoja: Aila Janatuinen

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuotteet-tukevat-suomen-hiilineutraaliustavoitetta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-02-13 14:13:43 [post_modified_gmt] => 2023-02-13 12:13:43 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
10.02.2023

Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat helmikuussa tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Tämä opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. 

Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään. Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.

Kompensaatiomarkkinat

Vapaaehtoisia ilmastotoimia käytetään päästöjen vastatoimena, eli tapahtunut päästö halutaan kompensoida vastakkaisella, hiiltä sitovalla toimenpiteellä. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Kun kompensoinnille ei ole yleispätevää standardia eikä käytäntöä, kompensointimarkkinoilla on ollut kirjavia käytäntöä ja myös epäluotettavia toimijoita.

Kompensoinnille on jo aiemmin määritelty periaatteeksi se, että päästöjen vähentäminen on ensisijainen keino, kompensointi astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun päästöjä ei enää saa leikattua.

Suomen metsät ja puutuotteet auttavat Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa

Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan Suomen raportoimaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja sen yritys voi myös kertoa. 

Hiilen poistaminen kierrosta

Aito kompensaatio voisi perustua siihen, että hiilensidonta on lisäistä, eli ei tapahtuisi ilman kompensaatiotoimenpidettä. Lisäisyyden todentaminen vaatii vahvat kriteerit, niiden verifioinnin ja rekisteröinnin. Tähän syntynee myöhemmin menettelyitä ja toimijoita. Hiilenpoistoon on kehitteillä teollisia tekniikoita. CCS- ja CCU-tekniikoiden lisäksi potentiaalina on myös puun hiiltäminen biohiileksi ja hiilen käyttö maanparannusaineena.

Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.

Linkki: Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin 

Lisätietoja: Aila Janatuinen