UPM plywood teahouse puurakennetta

Asiantuntija-artikkelit

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1317 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-10-12 15:32:57 [post_date_gmt] => 2022-10-12 15:32:57 [post_content] =>

Hiilineutraaliuden tavoittelussa päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimi

Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisääntöjä. Hankkeen tulokset on luvassa alkukeväästä 2023, mutta joitakin osaselvityksiä on jo julkaistu. Pelisääntöjä onkin kaivattu suitsimaan villiksi käyneitä kompensointimarkkinoita. Ministeriöiden ohjeistus on merkittävä askel siihen, että toiminnan hiilineutraaliutta voidaan luotettavammin arvioida.

Myös standardisointijärjestö ISO on luomassa standardia hiilineutraalisuuden määrittelyille (ISO CD 14068 Carbon neutrality). Se osaltaan määrittelee hiilineutraalisuuden termit ja keinot sen saavuttamiseen,

Tunne päästöt ja leikkaa ne minimiin

Ilmastonmuutoksen hillinnässä yrityksen tai toiminnon ensimmäinen ja tärkein askel on päästöjen vähentäminen. Yrityksen tulee luotettavasti laskea oman toimintansa hiilidioksidipäästöt. Kun kaikki voitava omien päästöjen leikkaamiseksi on tehty ja lisäksi toiminta sopeutettu ilmastotavoitteiden mukaiselle tasolle, voidaan kompensointia käyttää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kompensaatio ei poista päästöjä, vaan se nimensä mukaisesti aiheuttaa toisessa kohteessa päästöille vastakkaisen vaikutuksen.

Hyvä hiilikompensaatio tarkoittaa siis vain niiden päästöjen kompensoimista, joita omalla toiminnalla ei ole enää mahdollista vähentää. Hiilikompensaation myötä saavutetetun vähennyksen tulee olla sellainen, että saavutettu päästövähennys ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiota. Kompensaatiotoimilla ilmakehän hiilidioksidia sidotaan takaisin maapallon luonnollisiin tai keinotekoisiin hiilivarastoihin.

Hiilineutraaliksi itsensä julistavan yrityksen tai toiminnon tulee kuvailla ja viestiä nämä vaiheet läpinäkyvästi ja luotettavasti. Erityisen haastavaa tällä hetkellä on kaksoislaskennan välttäminen.

Tavoitteena hiilidioksidin pysyvä poistaminen ilmakehän kierrosta

Hiilikompensaatiossa tavoitellaan mahdollisimman pysyvää lopputulosta, eli ilmakehästä pysyvästi poistettua hiilidioksidia. Luontopohjaisessa hiilikompensaatiossa voidaan kuitenkaan harvoin saavuttaa ikuista lopputulosta. Ihanteellisessa tilanteessa siinäkin hillintätuloksen kesto olisi vähintään sata vuotta. Pysyvän hiilidioksidin poiston keinoja on tällä hetkellä vähän tarjolla.

Hiilivuoto estettävä ja muut ympäristöhaitat vältettävä

Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että päästöä rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Näin ei saa tapahtua. Lisäksi kompensaatiohanke ei saa aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja: saastuttaa tai heikentää elinympäristöjä.

Kaksoislaskennan välttäminen hankalaa

Päästövähennys voidaan laskea hyväksi vain kerran, jotta se on aitoa kompensaatiota. Kaksoislaskennalla tarkoitetaan tilanteita, joissa päästövähennysyksikön arvo tai hyöty lasketaan hyväksi useaan kertaan. YM:n tuoreen selvityksen mukaisesti kaksoislaskennan välttäminen ei tällä hetkellä suurimmassa osassa kotimaisissa metsä- ja maatalousmaihin liittyvissä kompensaatiohankkeissa ole käytännössä täysin mahdollista. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventaariolaskenta raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Tämä laskenta on perustana tavoitteita asetettaessa EU:ssa.

YM:n suosituksen mukaisesti kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja toiminnot voivat esimerkiksi ilmoittaa, että kotimaassa toteutetun päästöjen leikkauksen ja sidonnan avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Toinen tapa välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi tai biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin.

Maankäyttösektorin toimet eivät riitä ilman laajamittaista ja nopeaa päästöjen leikkausta

Ilmastokeskustelu Suomessa keskittyy vahvasti maankäyttösektoriin. Vaikka kaikki mahdolliset realistisesti käyttöön otettavissa olevat metsät, suot ja muut luonnon omat hiilinielut valjastettaisiin luontopohjaiseen hiilenvarastointiin, lisäaikaa 1,5 asteen ylittymiseen saataisiin vain muutamia vuosia. Tarvitaan siis ennen kaikkea päästövähennyksiä sekä teknisiä hiilidioksidin varastoja.

Tällä hetkellä hiilidioksidin poistaminen pitkäaikaiseen varastoon on vähäistä. Teknologiset keinot ja niiden saavutettavuus kasvavat lähivuosikymmenen kuluessa. 2020-luvun ajan päästöjen välttäminen ja väliaikaiseksi katsottava varastointi on realistisin tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä ja toimia päästöjen leikkaustavoitteen mukaisesti.

Puurakentaminen leikkaa päästöjä ja kerryttää hiilipankkia 

Puurakentamisen kasvattaminen on heti käytettävissä tapa alentaa rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Jokainen puusta toteutettu rakennus leikkaa hankekohtaisia päästöjä jopa 40 %, koska puuta käyttämällä korvataan suurempipäästöisiä rakennusmateriaaleja. Lisäksi puurakennuksiin varastoituu hiiltä, joka pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä tai jopa -satoja.

Puurakentamisen osuutta kasvattamalla voidaan merkittävällä tavalla leikata rakennussektorin aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kotimaisia hiilidioksidipäästöjä. Samalla rakennuksiin kertyy kasvava hiilipankki. Puurakentamisella on myös positiivinen työllisyys- sekä aluetalousvaikutus, lisäksi se on kannuste metsänomistajille tuottaa järeää puutavaraa. Puurakentaminen on yritykselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle heti valittavissa oleva toimi hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.

 

Aila Janatuinen

Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Hiilineutraalius saavutetaan päästöjä leikkaamalla [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => hiilineutraalisuuden-tavoittelun-lyhyt-ja-pitka-tahtain [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-10-13 09:06:35 [post_modified_gmt] => 2022-10-13 06:06:35 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1317 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-10-12 15:32:57 [post_date_gmt] => 2022-10-12 15:32:57 [post_content] =>

Hiilineutraaliuden tavoittelussa päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimi

Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisääntöjä. Hankkeen tulokset on luvassa alkukeväästä 2023, mutta joitakin osaselvityksiä on jo julkaistu. Pelisääntöjä onkin kaivattu suitsimaan villiksi käyneitä kompensointimarkkinoita. Ministeriöiden ohjeistus on merkittävä askel siihen, että toiminnan hiilineutraaliutta voidaan luotettavammin arvioida.

Myös standardisointijärjestö ISO on luomassa standardia hiilineutraalisuuden määrittelyille (ISO CD 14068 Carbon neutrality). Se osaltaan määrittelee hiilineutraalisuuden termit ja keinot sen saavuttamiseen,

Tunne päästöt ja leikkaa ne minimiin

Ilmastonmuutoksen hillinnässä yrityksen tai toiminnon ensimmäinen ja tärkein askel on päästöjen vähentäminen. Yrityksen tulee luotettavasti laskea oman toimintansa hiilidioksidipäästöt. Kun kaikki voitava omien päästöjen leikkaamiseksi on tehty ja lisäksi toiminta sopeutettu ilmastotavoitteiden mukaiselle tasolle, voidaan kompensointia käyttää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kompensaatio ei poista päästöjä, vaan se nimensä mukaisesti aiheuttaa toisessa kohteessa päästöille vastakkaisen vaikutuksen.

Hyvä hiilikompensaatio tarkoittaa siis vain niiden päästöjen kompensoimista, joita omalla toiminnalla ei ole enää mahdollista vähentää. Hiilikompensaation myötä saavutetetun vähennyksen tulee olla sellainen, että saavutettu päästövähennys ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiota. Kompensaatiotoimilla ilmakehän hiilidioksidia sidotaan takaisin maapallon luonnollisiin tai keinotekoisiin hiilivarastoihin.

Hiilineutraaliksi itsensä julistavan yrityksen tai toiminnon tulee kuvailla ja viestiä nämä vaiheet läpinäkyvästi ja luotettavasti. Erityisen haastavaa tällä hetkellä on kaksoislaskennan välttäminen.

Tavoitteena hiilidioksidin pysyvä poistaminen ilmakehän kierrosta

Hiilikompensaatiossa tavoitellaan mahdollisimman pysyvää lopputulosta, eli ilmakehästä pysyvästi poistettua hiilidioksidia. Luontopohjaisessa hiilikompensaatiossa voidaan kuitenkaan harvoin saavuttaa ikuista lopputulosta. Ihanteellisessa tilanteessa siinäkin hillintätuloksen kesto olisi vähintään sata vuotta. Pysyvän hiilidioksidin poiston keinoja on tällä hetkellä vähän tarjolla.

Hiilivuoto estettävä ja muut ympäristöhaitat vältettävä

Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että päästöä rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Näin ei saa tapahtua. Lisäksi kompensaatiohanke ei saa aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja: saastuttaa tai heikentää elinympäristöjä.

Kaksoislaskennan välttäminen hankalaa

Päästövähennys voidaan laskea hyväksi vain kerran, jotta se on aitoa kompensaatiota. Kaksoislaskennalla tarkoitetaan tilanteita, joissa päästövähennysyksikön arvo tai hyöty lasketaan hyväksi useaan kertaan. YM:n tuoreen selvityksen mukaisesti kaksoislaskennan välttäminen ei tällä hetkellä suurimmassa osassa kotimaisissa metsä- ja maatalousmaihin liittyvissä kompensaatiohankkeissa ole käytännössä täysin mahdollista. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventaariolaskenta raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Tämä laskenta on perustana tavoitteita asetettaessa EU:ssa.

YM:n suosituksen mukaisesti kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja toiminnot voivat esimerkiksi ilmoittaa, että kotimaassa toteutetun päästöjen leikkauksen ja sidonnan avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Toinen tapa välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi tai biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin.

Maankäyttösektorin toimet eivät riitä ilman laajamittaista ja nopeaa päästöjen leikkausta

Ilmastokeskustelu Suomessa keskittyy vahvasti maankäyttösektoriin. Vaikka kaikki mahdolliset realistisesti käyttöön otettavissa olevat metsät, suot ja muut luonnon omat hiilinielut valjastettaisiin luontopohjaiseen hiilenvarastointiin, lisäaikaa 1,5 asteen ylittymiseen saataisiin vain muutamia vuosia. Tarvitaan siis ennen kaikkea päästövähennyksiä sekä teknisiä hiilidioksidin varastoja.

Tällä hetkellä hiilidioksidin poistaminen pitkäaikaiseen varastoon on vähäistä. Teknologiset keinot ja niiden saavutettavuus kasvavat lähivuosikymmenen kuluessa. 2020-luvun ajan päästöjen välttäminen ja väliaikaiseksi katsottava varastointi on realistisin tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä ja toimia päästöjen leikkaustavoitteen mukaisesti.

Puurakentaminen leikkaa päästöjä ja kerryttää hiilipankkia 

Puurakentamisen kasvattaminen on heti käytettävissä tapa alentaa rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Jokainen puusta toteutettu rakennus leikkaa hankekohtaisia päästöjä jopa 40 %, koska puuta käyttämällä korvataan suurempipäästöisiä rakennusmateriaaleja. Lisäksi puurakennuksiin varastoituu hiiltä, joka pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä tai jopa -satoja.

Puurakentamisen osuutta kasvattamalla voidaan merkittävällä tavalla leikata rakennussektorin aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kotimaisia hiilidioksidipäästöjä. Samalla rakennuksiin kertyy kasvava hiilipankki. Puurakentamisella on myös positiivinen työllisyys- sekä aluetalousvaikutus, lisäksi se on kannuste metsänomistajille tuottaa järeää puutavaraa. Puurakentaminen on yritykselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle heti valittavissa oleva toimi hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.

 

Aila Janatuinen

Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Hiilineutraalius saavutetaan päästöjä leikkaamalla [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => hiilineutraalisuuden-tavoittelun-lyhyt-ja-pitka-tahtain [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-10-13 09:06:35 [post_modified_gmt] => 2022-10-13 06:06:35 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
12.10.2022

Hiilineutraalius saavutetaan päästöjä leikkaamalla

Hiilineutraaliuden tavoittelussa päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimi

Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisääntöjä. Hankkeen tulokset on luvassa alkukeväästä 2023, mutta joitakin osaselvityksiä on jo julkaistu. Pelisääntöjä onkin kaivattu suitsimaan villiksi käyneitä kompensointimarkkinoita. Ministeriöiden ohjeistus on merkittävä askel siihen, että toiminnan hiilineutraaliutta voidaan luotettavammin arvioida.

Myös standardisointijärjestö ISO on luomassa standardia hiilineutraalisuuden määrittelyille (ISO CD 14068 Carbon neutrality). Se osaltaan määrittelee hiilineutraalisuuden termit ja keinot sen saavuttamiseen,

Tunne päästöt ja leikkaa ne minimiin

Ilmastonmuutoksen hillinnässä yrityksen tai toiminnon ensimmäinen ja tärkein askel on päästöjen vähentäminen. Yrityksen tulee luotettavasti laskea oman toimintansa hiilidioksidipäästöt. Kun kaikki voitava omien päästöjen leikkaamiseksi on tehty ja lisäksi toiminta sopeutettu ilmastotavoitteiden mukaiselle tasolle, voidaan kompensointia käyttää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kompensaatio ei poista päästöjä, vaan se nimensä mukaisesti aiheuttaa toisessa kohteessa päästöille vastakkaisen vaikutuksen.

Hyvä hiilikompensaatio tarkoittaa siis vain niiden päästöjen kompensoimista, joita omalla toiminnalla ei ole enää mahdollista vähentää. Hiilikompensaation myötä saavutetetun vähennyksen tulee olla sellainen, että saavutettu päästövähennys ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiota. Kompensaatiotoimilla ilmakehän hiilidioksidia sidotaan takaisin maapallon luonnollisiin tai keinotekoisiin hiilivarastoihin.

Hiilineutraaliksi itsensä julistavan yrityksen tai toiminnon tulee kuvailla ja viestiä nämä vaiheet läpinäkyvästi ja luotettavasti. Erityisen haastavaa tällä hetkellä on kaksoislaskennan välttäminen.

Tavoitteena hiilidioksidin pysyvä poistaminen ilmakehän kierrosta

Hiilikompensaatiossa tavoitellaan mahdollisimman pysyvää lopputulosta, eli ilmakehästä pysyvästi poistettua hiilidioksidia. Luontopohjaisessa hiilikompensaatiossa voidaan kuitenkaan harvoin saavuttaa ikuista lopputulosta. Ihanteellisessa tilanteessa siinäkin hillintätuloksen kesto olisi vähintään sata vuotta. Pysyvän hiilidioksidin poiston keinoja on tällä hetkellä vähän tarjolla.

Hiilivuoto estettävä ja muut ympäristöhaitat vältettävä

Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että päästöä rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Näin ei saa tapahtua. Lisäksi kompensaatiohanke ei saa aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja: saastuttaa tai heikentää elinympäristöjä.

Kaksoislaskennan välttäminen hankalaa

Päästövähennys voidaan laskea hyväksi vain kerran, jotta se on aitoa kompensaatiota. Kaksoislaskennalla tarkoitetaan tilanteita, joissa päästövähennysyksikön arvo tai hyöty lasketaan hyväksi useaan kertaan. YM:n tuoreen selvityksen mukaisesti kaksoislaskennan välttäminen ei tällä hetkellä suurimmassa osassa kotimaisissa metsä- ja maatalousmaihin liittyvissä kompensaatiohankkeissa ole käytännössä täysin mahdollista. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventaariolaskenta raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Tämä laskenta on perustana tavoitteita asetettaessa EU:ssa.

YM:n suosituksen mukaisesti kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja toiminnot voivat esimerkiksi ilmoittaa, että kotimaassa toteutetun päästöjen leikkauksen ja sidonnan avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Toinen tapa välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi tai biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin.

Maankäyttösektorin toimet eivät riitä ilman laajamittaista ja nopeaa päästöjen leikkausta

Ilmastokeskustelu Suomessa keskittyy vahvasti maankäyttösektoriin. Vaikka kaikki mahdolliset realistisesti käyttöön otettavissa olevat metsät, suot ja muut luonnon omat hiilinielut valjastettaisiin luontopohjaiseen hiilenvarastointiin, lisäaikaa 1,5 asteen ylittymiseen saataisiin vain muutamia vuosia. Tarvitaan siis ennen kaikkea päästövähennyksiä sekä teknisiä hiilidioksidin varastoja.

Tällä hetkellä hiilidioksidin poistaminen pitkäaikaiseen varastoon on vähäistä. Teknologiset keinot ja niiden saavutettavuus kasvavat lähivuosikymmenen kuluessa. 2020-luvun ajan päästöjen välttäminen ja väliaikaiseksi katsottava varastointi on realistisin tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä ja toimia päästöjen leikkaustavoitteen mukaisesti.

Puurakentaminen leikkaa päästöjä ja kerryttää hiilipankkia 

Puurakentamisen kasvattaminen on heti käytettävissä tapa alentaa rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Jokainen puusta toteutettu rakennus leikkaa hankekohtaisia päästöjä jopa 40 %, koska puuta käyttämällä korvataan suurempipäästöisiä rakennusmateriaaleja. Lisäksi puurakennuksiin varastoituu hiiltä, joka pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä tai jopa -satoja.

Puurakentamisen osuutta kasvattamalla voidaan merkittävällä tavalla leikata rakennussektorin aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kotimaisia hiilidioksidipäästöjä. Samalla rakennuksiin kertyy kasvava hiilipankki. Puurakentamisella on myös positiivinen työllisyys- sekä aluetalousvaikutus, lisäksi se on kannuste metsänomistajille tuottaa järeää puutavaraa. Puurakentaminen on yritykselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle heti valittavissa oleva toimi hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.

 

Aila Janatuinen

Puutuoteteollisuus ry