app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 6
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1459
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-03-13 17:05:19
[post_date_gmt] => 2024-03-13 15:05:19
[post_content] =>
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Puutuoteteollisuus ry:n lausunnon keskeiset huomiot kohdistuivat pykäliin 38 Rakennusten vähähiilisyys sekä 39 Rakennusten elinkaariominaisuudet.
Tärkeintä on saada laki voimaan vuoden 2025 alusta
Esitys rajaa ilmastovelvoitteiden piiriin kuuluvia toimintoja. Korjausrakentaminen on merkittävä osa rakennustoimintaa ja sen pois sulkeminen ilmastovelvoitteita ei mielestämme ole toivottavaa, ei myöskään pientalojen poistaminen. Kuitenkin meille on tärkeintä, että ilmastoselvitys ja materiaaliseloste tai vastaava luettelo otetaan käyttöön ilmastoselvitysasetuksen nykyisen (tammikuussa työversiona esitetyn) luonnoksen mukaisena ja laajuisena. Näin myös Suomi pääsee liikkeelle konkreettisissa toimissa rakentamisen ilmastopäästöjen leikkaamisessa.
Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, ja sinä aikana esim. Euroopan unionin ohjaus rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa. Toimiala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson aikana.
Rakentamisen ilmastovaikutusten leikkaaminen käyntiin
Hiilijalanjäljen sääntely on selkeä keino päästöjen leikkaamiseen. Sen lisäksi hiilikädenjälki antaa mahdollisuuden lisätä rakennukseen ilmastohyötyjä. Hiilikädenjäljen laskenta tapahtuu rakennuksen suunnittelun ja hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä kerättävillä tiedoilla, ja samalla tuotetaan tietoa mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) sekä taksonomian tietotarpeisiin.
EPBD määrää nollaenergiarakentamisen toteuttamisen vuodesta 2028 alkaen. Rakennuksen energiatodistukseen tullaan lisäämään rakennuksen kokonaisilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen ilmoittaminen. Lisäksi jäsenmaat velvoitetaan keräämään tietoa rakennusten hiilivarastoista. Rakentamislaissa mainitun hiilikädenjäljen laskennassa tämä tieto tulee jo kerätyksi, joten uutta menettelyä siihen ei ole tarvetta luoda.
Mallia EU:n lainsäätäjälle
Rakentamislakiin perustuvan ilmastoselvitysasetuksen luonnoksen mukaiset, Suomessa käyttöönotetut laskentamenetelmät voivat toimia mallina Euroopan laajuisten tarkastelu- ja laskentamenettelyiden luomisessa. EN 15978 Rakentamisen kestävyys -standardin revisioinnin jälkeen eloperäinen hiilivarasto tulee ilmoitettavaksi osana rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksia.
Myös rakennustuoteasetuksen (CPR) uudistetussa versiossa hiilijalanjälki tulee pakolliseksi tiedoksi CE-merkinnän yhteydessä, mikä vahvistaa sitä, että tuotteiden hiilijalanjälki- sekä hiilisisältötieto tulee automaattisesti olemaan saatavilla.
Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotalouden kehittymistä
Rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen luonnoksessa uudelleenkäytettävien tuotteiden hiilijalanjälki lasketaan nollaksi, mikä tukee niiden suosiota rakentamisessa. Sen lisäksi hiilikädenjälkeen mukaan laskettavien, uudelleen käytettävien tuotteiden määrän tai kierrätyssisällön ilmoittaminen toimii vahvana tukena rakentamisen tietovarannon luomisessa ja kiertotalouden toteuttamisessa.
Ohjausvaikutus saadaan raja-arvoilla
Rakentamislaissa annetaan valtuudet rakennuksille sallittujen raja-arvojen määrittelyyn myöhemmin annettavassa erillisellä asetuksella. Rakentamislain ohjausvaikutus toteutuu vain, jos raja-arvoja koskevassa asetuksessa on määritelty uskottava menettely myös raja-arvoista poikkeamiseen. Tähän Puutuoteteollisuus toivoo kiinnitettävän huomiota, jotta lainsäädännön ohjausvaikutus toteutuu. Säätely on toteutettavissa sen kautta, että rakentamisluvan haun yhteydessä annettu ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste tai sitä vastaava tuotelistaus päivitetään rakennuksen valmistuttua.
Säätelyn kriteerien yhdenmukaistaminen
Uusitun EPBD:n hiilijalanjälkitietovaatimukset voidaan toteuttaa kansallisen laskentamenetelmän mukaisena, ja vaatimuksena on 50 vuoden tarkastelujakso, joka on sama kuin Suomessa. Toisaalta vast’ikään hyväksytty EU:n hiilenpoiston sertifiointikehys myöntää rakennuksissa käytetylle puutuotteelle väliaikaisen hiilenpoistomenetelmän statuksen jo rakennuksen 35 vuoden käyttöajalle. Tähän viitaten rakentamislaissa hiilikädenjäljessä huomioitava rakennukseen sisältyvän teknisen tai eloperäisen hiilivaraston kautta vältetyn hiilidioksidipäästön vaadittu 100 vuoden kestoaika on erittäin pitkä. Puutuoteteollisuuden mielestä rakentamislain ja ilmastoselvitysasetuksen tulisi väljentää tätä biopohjaisten hiilikädenjälkeen liittyvää kestovaatimusta loogisesti tarkastelujakson mittaiseksi eli 50 vuodeksi.
Hiilikädenjäljen laskennassa saadaan tuotettua tieto myös taksonomian kiertotalouskriteereihin, jotka vaativat rakennuksen materiaalien käytössä tapauksesta riippuen rakennuksessa 20-30 % uudelleenkäytettävää tai kierrätettyä materiaalia. Osuus voidaan laskea rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen tiedoista.
Lain voimaantulo edistää hiilineutraaliuden saavuttamista
Uusien tietovaatimusten mukaisten tietojen laskenta (esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskenta tuotteiden ympäristöselosteiden kautta) on jo vakiintunut käytäntö emmekä näe sitä uutena kustannustekijänä toimialamme kannalta.
Yhteiskunnan kannalta hiilen varastoiminen rakennuksiin on nopea ja jo nyt olemassa oleva ja täydentävä ratkaisu hiilen pitämiseen poissa ilmakehästä verrattuna teknologisten hiilenpoistomenettelyiden vaatimaan kehitysjaksoon ja kustannuksiin. Puurakentamisen hiilivarastoa voidaan käyttää myös metsien hiilivarastojen vahvistamisen keinona, koska järeän puun kysyntä tukee metsien pitkää kiertoaikaa.
Nykyisen hallitusohjelman tavoitteissa mainitaan puurakentamisen tukeminen. Rakentamislain ilmastopäästöjä säätelevät vaatimukset tukevat puun käytön kasvua puurakentamisen osalta ja sillä tulee olemaan merkittävä kannuste materiaaleja yhdistelevän hybridirakentamisen kehittämiseen. Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotaloutta, tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätyssisällön luomista, ja antaa kehyksen toimialan omille toimille.
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Kommenttimme rakentamislain korjaussarjaan
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => kommenttimme-rakentamislain-korjaussarjaan
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-03-13 17:05:19
[post_modified_gmt] => 2024-03-13 15:05:19
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1459
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-03-13 17:05:19
[post_date_gmt] => 2024-03-13 15:05:19
[post_content] =>
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Puutuoteteollisuus ry:n lausunnon keskeiset huomiot kohdistuivat pykäliin 38 Rakennusten vähähiilisyys sekä 39 Rakennusten elinkaariominaisuudet.
Tärkeintä on saada laki voimaan vuoden 2025 alusta
Esitys rajaa ilmastovelvoitteiden piiriin kuuluvia toimintoja. Korjausrakentaminen on merkittävä osa rakennustoimintaa ja sen pois sulkeminen ilmastovelvoitteita ei mielestämme ole toivottavaa, ei myöskään pientalojen poistaminen. Kuitenkin meille on tärkeintä, että ilmastoselvitys ja materiaaliseloste tai vastaava luettelo otetaan käyttöön ilmastoselvitysasetuksen nykyisen (tammikuussa työversiona esitetyn) luonnoksen mukaisena ja laajuisena. Näin myös Suomi pääsee liikkeelle konkreettisissa toimissa rakentamisen ilmastopäästöjen leikkaamisessa.
Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, ja sinä aikana esim. Euroopan unionin ohjaus rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa. Toimiala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson aikana.
Rakentamisen ilmastovaikutusten leikkaaminen käyntiin
Hiilijalanjäljen sääntely on selkeä keino päästöjen leikkaamiseen. Sen lisäksi hiilikädenjälki antaa mahdollisuuden lisätä rakennukseen ilmastohyötyjä. Hiilikädenjäljen laskenta tapahtuu rakennuksen suunnittelun ja hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä kerättävillä tiedoilla, ja samalla tuotetaan tietoa mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) sekä taksonomian tietotarpeisiin.
EPBD määrää nollaenergiarakentamisen toteuttamisen vuodesta 2028 alkaen. Rakennuksen energiatodistukseen tullaan lisäämään rakennuksen kokonaisilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen ilmoittaminen. Lisäksi jäsenmaat velvoitetaan keräämään tietoa rakennusten hiilivarastoista. Rakentamislaissa mainitun hiilikädenjäljen laskennassa tämä tieto tulee jo kerätyksi, joten uutta menettelyä siihen ei ole tarvetta luoda.
Mallia EU:n lainsäätäjälle
Rakentamislakiin perustuvan ilmastoselvitysasetuksen luonnoksen mukaiset, Suomessa käyttöönotetut laskentamenetelmät voivat toimia mallina Euroopan laajuisten tarkastelu- ja laskentamenettelyiden luomisessa. EN 15978 Rakentamisen kestävyys -standardin revisioinnin jälkeen eloperäinen hiilivarasto tulee ilmoitettavaksi osana rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksia.
Myös rakennustuoteasetuksen (CPR) uudistetussa versiossa hiilijalanjälki tulee pakolliseksi tiedoksi CE-merkinnän yhteydessä, mikä vahvistaa sitä, että tuotteiden hiilijalanjälki- sekä hiilisisältötieto tulee automaattisesti olemaan saatavilla.
Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotalouden kehittymistä
Rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen luonnoksessa uudelleenkäytettävien tuotteiden hiilijalanjälki lasketaan nollaksi, mikä tukee niiden suosiota rakentamisessa. Sen lisäksi hiilikädenjälkeen mukaan laskettavien, uudelleen käytettävien tuotteiden määrän tai kierrätyssisällön ilmoittaminen toimii vahvana tukena rakentamisen tietovarannon luomisessa ja kiertotalouden toteuttamisessa.
Ohjausvaikutus saadaan raja-arvoilla
Rakentamislaissa annetaan valtuudet rakennuksille sallittujen raja-arvojen määrittelyyn myöhemmin annettavassa erillisellä asetuksella. Rakentamislain ohjausvaikutus toteutuu vain, jos raja-arvoja koskevassa asetuksessa on määritelty uskottava menettely myös raja-arvoista poikkeamiseen. Tähän Puutuoteteollisuus toivoo kiinnitettävän huomiota, jotta lainsäädännön ohjausvaikutus toteutuu. Säätely on toteutettavissa sen kautta, että rakentamisluvan haun yhteydessä annettu ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste tai sitä vastaava tuotelistaus päivitetään rakennuksen valmistuttua.
Säätelyn kriteerien yhdenmukaistaminen
Uusitun EPBD:n hiilijalanjälkitietovaatimukset voidaan toteuttaa kansallisen laskentamenetelmän mukaisena, ja vaatimuksena on 50 vuoden tarkastelujakso, joka on sama kuin Suomessa. Toisaalta vast’ikään hyväksytty EU:n hiilenpoiston sertifiointikehys myöntää rakennuksissa käytetylle puutuotteelle väliaikaisen hiilenpoistomenetelmän statuksen jo rakennuksen 35 vuoden käyttöajalle. Tähän viitaten rakentamislaissa hiilikädenjäljessä huomioitava rakennukseen sisältyvän teknisen tai eloperäisen hiilivaraston kautta vältetyn hiilidioksidipäästön vaadittu 100 vuoden kestoaika on erittäin pitkä. Puutuoteteollisuuden mielestä rakentamislain ja ilmastoselvitysasetuksen tulisi väljentää tätä biopohjaisten hiilikädenjälkeen liittyvää kestovaatimusta loogisesti tarkastelujakson mittaiseksi eli 50 vuodeksi.
Hiilikädenjäljen laskennassa saadaan tuotettua tieto myös taksonomian kiertotalouskriteereihin, jotka vaativat rakennuksen materiaalien käytössä tapauksesta riippuen rakennuksessa 20-30 % uudelleenkäytettävää tai kierrätettyä materiaalia. Osuus voidaan laskea rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen tiedoista.
Lain voimaantulo edistää hiilineutraaliuden saavuttamista
Uusien tietovaatimusten mukaisten tietojen laskenta (esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskenta tuotteiden ympäristöselosteiden kautta) on jo vakiintunut käytäntö emmekä näe sitä uutena kustannustekijänä toimialamme kannalta.
Yhteiskunnan kannalta hiilen varastoiminen rakennuksiin on nopea ja jo nyt olemassa oleva ja täydentävä ratkaisu hiilen pitämiseen poissa ilmakehästä verrattuna teknologisten hiilenpoistomenettelyiden vaatimaan kehitysjaksoon ja kustannuksiin. Puurakentamisen hiilivarastoa voidaan käyttää myös metsien hiilivarastojen vahvistamisen keinona, koska järeän puun kysyntä tukee metsien pitkää kiertoaikaa.
Nykyisen hallitusohjelman tavoitteissa mainitaan puurakentamisen tukeminen. Rakentamislain ilmastopäästöjä säätelevät vaatimukset tukevat puun käytön kasvua puurakentamisen osalta ja sillä tulee olemaan merkittävä kannuste materiaaleja yhdistelevän hybridirakentamisen kehittämiseen. Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotaloutta, tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätyssisällön luomista, ja antaa kehyksen toimialan omille toimille.
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Kommenttimme rakentamislain korjaussarjaan
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => kommenttimme-rakentamislain-korjaussarjaan
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-03-13 17:05:19
[post_modified_gmt] => 2024-03-13 15:05:19
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)