app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 3
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1759
[post_author] => 0
[post_date] => 2026-06-02 11:10:34
[post_date_gmt] => 2026-06-02 08:10:34
[post_content] =>
Puutuoteteollisuus ry oli kuultavana eduskunnan ympäristövaliokunnassa hallituksen esityksestä HE 83/2026 vp, joka koskee rakentamislain muuttamista. Puutuoteteollisuuden viesti valiokunnalle oli selkeä: rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä tavoite, mutta kansallisen toimeenpanon on oltava selkeää, kustannusoptimaalista ja teknologianeutraalia.
Eduskunnan ympäristövaliokunta pyysi Puutuoteteollisuus ry:tä asiantuntijaksi hallituksen esityksen HE 83/2026 vp käsittelyyn 28.5.2026. Esityksellä muutetaan rakentamislakia muun muassa rakennusten energiatehokkuuden, päästöttömän rakennuksen määritelmän, uusiutuvan energian vähimmäisosuuden sekä rakennustuotesääntelyn osalta.
Puutuoteteollisuuden asiantuntijana valiokunnassa kuultiin Emil Janssonia.
Puutuoteteollisuus rajasi lausuntonsa erityisesti rakennusten energiatehokkuutta, päästöttömän rakennuksen toimeenpanoa, rakennustuotteisiin ja rakennustapoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä lain nojalla annettavia asetuksia koskeviin kysymyksiin. Järjestö ei ottanut kantaa hallituksen esityksen lyhytvuokrausta koskevaan sääntelyyn.
Tavoite on oikea – toimeenpanotapa ratkaisee
Puutuoteteollisuus korosti lausunnossaan, ettei se vastusta rakennusten energiatehokkuuden parantamista tai päästöttömän rakennuskannan tavoitetta. Huoli kohdistuu siihen, millaiseksi kansallinen toimeenpano muodostuu.
Lakiesityksen käytännön vaikutukset eivät synny yksin lain pykälissä, vaan pitkälti lain nojalla annettavissa asetuksissa. Keskeiset energiatehokkuutta koskevat asetusehdotukset on jo toimitettu EU:n tekniseen notifikaatioon. Niissä määritellään muun muassa energiamuotojen kertoimia, uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuutta sekä päästöttömäksi parantamista korjaus- ja muutostöissä.
Puutuoteteollisuuden mukaan valiokunnan on tärkeää tarkastella lakiesitystä ja asetuksia yhtenä kokonaisuutena.
“Sääntelyn tulee toimia kompassina, joka ohjaa oikeaan suuntaan – ei kapeana ränninä, joka pakottaa yhteen ennalta määrättyyn tekniseen polkuun”, Puutuoteteollisuuden lausunnossa todetaan.
Säädöspalapeli tarvitsee selkeän soveltamiskartan
Puutuoteteollisuus nosti lausunnossaan esiin myös sääntelykokonaisuuden vaikeaselkoisuuden. EPBD:n kansallinen toimeenpano jakautuu useaan eri säädökseen: rakentamislakiin, energiatodistuslakiin, rakennusten energiatehokkuutta koskevaan erilliseen sääntelyyn sekä useisiin asetuksiin.
Rakennushankkeessa näitä ei kuitenkaan sovelleta erillisinä paloina, vaan yhtenä kokonaisuutena. Sovellettava sääntely riippuu esimerkiksi siitä, onko kyse uudisrakentamisesta vai korjausrakentamisesta, asuinrakennuksesta vai muusta kuin asuinrakennuksesta, energiatodistusvelvoitteesta, aurinkoenergiavelvoitteesta tai päästöttömän rakennuksen teknisistä vaatimuksista.
Puutuoteteollisuus esittää, että EPBD-toimeenpanon tueksi laaditaan selkeä kokonaisohjeistus tai soveltamiskartta. Sen tulisi kertoa käytännön toimijoille, mitä velvoitteita sovelletaan eri rakennustyypeissä, eri hanketilanteissa ja eri ajankohtina.
Epäselvä sääntely lisää hankkeiden suunnittelu- ja selvityskustannuksia, hidastaa rakentamista ja voi johtaa kunnittain vaihtelevaan soveltamiseen.
E-luku ohjaa kokonaisuuteen, tasauslaskenta voi lukita keinot
Yksi Puutuoteteollisuuden keskeisistä viesteistä koski E-luvun ja lämpöhäviöiden tasauslaskennan eroa.
E-luku tarkastelee rakennuksen kokonaisenergiankulutusta ja mahdollistaa eri ratkaisujen yhteensovittamisen. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi rakennusvaipan lisäksi ilmanpitävyydellä, lämmöntalteenotolla, talotekniikalla, automaatiolla, ohjauksella, joustolla ja uusiutuvalla energialla.
Lämpöhäviöiden tasauslaskenta puolestaan tarkastelee rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviötä suhteessa vertailuratkaisuun. Sillä voi olla perusteltu rooli laadunvarmistuksen reunaehtona, mutta Puutuoteteollisuuden mukaan sitä ei tule käyttää päästöttömän rakennuksen 10 prosentin vaatimuksen erillisenä kansallisena lisäkiristyksenä, jos rakennus täyttää vaatimukset E-luvun perusteella.
Puutuoteteollisuuden mukaan päästöttömän rakennuksen energiatehokkuusparannuksen tulisi kohdistua ensisijaisesti kokonaisprimäärienergiaan eli E-lukuun.
Rakennusvaipan osaoptimointi voi nostaa kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä
Puutuoteteollisuus varoitti valiokuntaa rakennusvaippaan kohdistuvan yksipuolisen ohjauksen vaikutuksista. Rakennusvaipan parantaminen on monissa tilanteissa perusteltu keino, mutta siitä ei tule tehdä ainoaa tosiasiallista reittiä energiatehokkuusvaatimusten täyttämiseen.
Jos sääntely ohjaa liiaksi rakennusvaipan kiristämiseen, seurauksena voi olla rakenteiden paksuntamista, materiaali- ja kustannuslisäyksiä, ikkuna-alan pienentämistä sekä hirsirakentamisen ja muiden yksiaineisten massiivipuurakenteiden tarpeetonta vaikeutumista.
Puutuoteteollisuuden mukaan riski korostuu pientalo- ja hirsirakentamisessa. Vaikutukset eivät ole vain teknisiä, vaan liittyvät myös kuluttajien kustannuksiin, kotimaisen rakentamisen edellytyksiin, teolliseen osaamiseen ja vientipotentiaaliin.
Rakentaminen on jo valmiiksi vaikeassa suhdanteessa. Kansallinen lisäohjaus, jota direktiivin tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä edellytä, voi lisätä rakentamisen kustannuksia ilman vastaavaa energia- tai ilmastohyötyä.
Korjausrakentaminen ja aurinkoenergia vaativat käytännön toteutettavuuden arviointia
Lausunnossaan Puutuoteteollisuus korosti myös korjausrakentamisen erityispiirteitä. Korjaushankkeissa tekninen, toiminnallinen ja taloudellinen toteutettavuus on arvioitava aidosti. Liian tiukat rakennusosakohtaiset vaatimukset voivat nostaa kustannuksia, vaikeuttaa hankkeita, lykätä korjauksia tai aiheuttaa rakennusfysikaalisia riskejä.
Aurinkoenergiaan varautumista Puutuoteteollisuus pitää kannatettavana tavoitteena, mutta sen toimeenpano edellyttää teknistä ohjeistusta. Erityisesti kattorakenteiden kantavuus, kiinnitykset, läpiviennit, huollettavuus ja paloturvallisuus on huomioitava valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla.
Puutuoteteollisuuden viisi pääviestiä valiokunnalle
Puutuoteteollisuus esitti, että ympäristövaliokunta korostaa mietinnössään erityisesti seuraavia asioita:
- Lakiesitystä ja asetuksia on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. HE 83/2026 vp:n käytännön vaikutukset syntyvät ratkaisevilta osin asetuksissa.
- EPBD-toimeenpanosta tarvitaan selkeä kokonaisohjeistus. Lain käyttäjille on kerrottava, mitä velvoitteita sovelletaan eri rakennustyypeissä ja hanketilanteissa.
- Kansallinen liikkumavara tulee hyödyntää täysimääräisesti. Toimeenpanossa tulee välttää lisävaatimuksia, jotka nostavat kustannuksia ilman vastaavaa energia- tai ilmastohyötyä.
- Päästöttömän rakennuksen 10 prosentin vaatimus tulee kohdistaa E-lukuun. Kokonaisprimäärienergia mahdollistaa kustannustehokkaat ja teknologianeutraalit ratkaisut.
- Tasauslaskennasta ei tule tehdä erillistä kansallista lisäkiristystä. Energiatehokkuuden tulee perustua rakennuksen kokonaisratkaisuun, ei yhteen ennalta määrättyyn tekniseen polkuun.
Puutuoteteollisuuden viesti valiokunnalle oli, että energiatehokkuuden parantaminen ja päästövähennykset ovat tärkeitä tavoitteita. Ne tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka on selkeä, kustannustehokas, teknologianeutraali ja rakentamisen käytännön realiteetit huomioon ottava.
Lue koko lausunto (PDF)
Lisätietoja:
Emil Jansson
Johtava asiantuntija, määräykset ja standardit
Puutuoteteollisuus ry
emil.jansson@puutuoteteollisuus.fi
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puutuoteteollisuus ympäristövaliokunnassa: energiatehokkuuden sääntelyn tulee ohjata kokonaisuuteen, ei yhteen tekniseen ratkaisuun
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => puutuoteteollisuus-ymparistovaliokunnassa-energiatehokkuuden-saantelyn-tulee-ohjata-kokonaisuuteen-ei-yhteen-tekniseen-ratkaisuun
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2026-06-02 11:10:34
[post_modified_gmt] => 2026-06-02 08:10:34
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1759
[post_author] => 0
[post_date] => 2026-06-02 11:10:34
[post_date_gmt] => 2026-06-02 08:10:34
[post_content] =>
Puutuoteteollisuus ry oli kuultavana eduskunnan ympäristövaliokunnassa hallituksen esityksestä HE 83/2026 vp, joka koskee rakentamislain muuttamista. Puutuoteteollisuuden viesti valiokunnalle oli selkeä: rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä tavoite, mutta kansallisen toimeenpanon on oltava selkeää, kustannusoptimaalista ja teknologianeutraalia.
Eduskunnan ympäristövaliokunta pyysi Puutuoteteollisuus ry:tä asiantuntijaksi hallituksen esityksen HE 83/2026 vp käsittelyyn 28.5.2026. Esityksellä muutetaan rakentamislakia muun muassa rakennusten energiatehokkuuden, päästöttömän rakennuksen määritelmän, uusiutuvan energian vähimmäisosuuden sekä rakennustuotesääntelyn osalta.
Puutuoteteollisuuden asiantuntijana valiokunnassa kuultiin Emil Janssonia.
Puutuoteteollisuus rajasi lausuntonsa erityisesti rakennusten energiatehokkuutta, päästöttömän rakennuksen toimeenpanoa, rakennustuotteisiin ja rakennustapoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä lain nojalla annettavia asetuksia koskeviin kysymyksiin. Järjestö ei ottanut kantaa hallituksen esityksen lyhytvuokrausta koskevaan sääntelyyn.
Tavoite on oikea – toimeenpanotapa ratkaisee
Puutuoteteollisuus korosti lausunnossaan, ettei se vastusta rakennusten energiatehokkuuden parantamista tai päästöttömän rakennuskannan tavoitetta. Huoli kohdistuu siihen, millaiseksi kansallinen toimeenpano muodostuu.
Lakiesityksen käytännön vaikutukset eivät synny yksin lain pykälissä, vaan pitkälti lain nojalla annettavissa asetuksissa. Keskeiset energiatehokkuutta koskevat asetusehdotukset on jo toimitettu EU:n tekniseen notifikaatioon. Niissä määritellään muun muassa energiamuotojen kertoimia, uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuutta sekä päästöttömäksi parantamista korjaus- ja muutostöissä.
Puutuoteteollisuuden mukaan valiokunnan on tärkeää tarkastella lakiesitystä ja asetuksia yhtenä kokonaisuutena.
“Sääntelyn tulee toimia kompassina, joka ohjaa oikeaan suuntaan – ei kapeana ränninä, joka pakottaa yhteen ennalta määrättyyn tekniseen polkuun”, Puutuoteteollisuuden lausunnossa todetaan.
Säädöspalapeli tarvitsee selkeän soveltamiskartan
Puutuoteteollisuus nosti lausunnossaan esiin myös sääntelykokonaisuuden vaikeaselkoisuuden. EPBD:n kansallinen toimeenpano jakautuu useaan eri säädökseen: rakentamislakiin, energiatodistuslakiin, rakennusten energiatehokkuutta koskevaan erilliseen sääntelyyn sekä useisiin asetuksiin.
Rakennushankkeessa näitä ei kuitenkaan sovelleta erillisinä paloina, vaan yhtenä kokonaisuutena. Sovellettava sääntely riippuu esimerkiksi siitä, onko kyse uudisrakentamisesta vai korjausrakentamisesta, asuinrakennuksesta vai muusta kuin asuinrakennuksesta, energiatodistusvelvoitteesta, aurinkoenergiavelvoitteesta tai päästöttömän rakennuksen teknisistä vaatimuksista.
Puutuoteteollisuus esittää, että EPBD-toimeenpanon tueksi laaditaan selkeä kokonaisohjeistus tai soveltamiskartta. Sen tulisi kertoa käytännön toimijoille, mitä velvoitteita sovelletaan eri rakennustyypeissä, eri hanketilanteissa ja eri ajankohtina.
Epäselvä sääntely lisää hankkeiden suunnittelu- ja selvityskustannuksia, hidastaa rakentamista ja voi johtaa kunnittain vaihtelevaan soveltamiseen.
E-luku ohjaa kokonaisuuteen, tasauslaskenta voi lukita keinot
Yksi Puutuoteteollisuuden keskeisistä viesteistä koski E-luvun ja lämpöhäviöiden tasauslaskennan eroa.
E-luku tarkastelee rakennuksen kokonaisenergiankulutusta ja mahdollistaa eri ratkaisujen yhteensovittamisen. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi rakennusvaipan lisäksi ilmanpitävyydellä, lämmöntalteenotolla, talotekniikalla, automaatiolla, ohjauksella, joustolla ja uusiutuvalla energialla.
Lämpöhäviöiden tasauslaskenta puolestaan tarkastelee rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviötä suhteessa vertailuratkaisuun. Sillä voi olla perusteltu rooli laadunvarmistuksen reunaehtona, mutta Puutuoteteollisuuden mukaan sitä ei tule käyttää päästöttömän rakennuksen 10 prosentin vaatimuksen erillisenä kansallisena lisäkiristyksenä, jos rakennus täyttää vaatimukset E-luvun perusteella.
Puutuoteteollisuuden mukaan päästöttömän rakennuksen energiatehokkuusparannuksen tulisi kohdistua ensisijaisesti kokonaisprimäärienergiaan eli E-lukuun.
Rakennusvaipan osaoptimointi voi nostaa kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä
Puutuoteteollisuus varoitti valiokuntaa rakennusvaippaan kohdistuvan yksipuolisen ohjauksen vaikutuksista. Rakennusvaipan parantaminen on monissa tilanteissa perusteltu keino, mutta siitä ei tule tehdä ainoaa tosiasiallista reittiä energiatehokkuusvaatimusten täyttämiseen.
Jos sääntely ohjaa liiaksi rakennusvaipan kiristämiseen, seurauksena voi olla rakenteiden paksuntamista, materiaali- ja kustannuslisäyksiä, ikkuna-alan pienentämistä sekä hirsirakentamisen ja muiden yksiaineisten massiivipuurakenteiden tarpeetonta vaikeutumista.
Puutuoteteollisuuden mukaan riski korostuu pientalo- ja hirsirakentamisessa. Vaikutukset eivät ole vain teknisiä, vaan liittyvät myös kuluttajien kustannuksiin, kotimaisen rakentamisen edellytyksiin, teolliseen osaamiseen ja vientipotentiaaliin.
Rakentaminen on jo valmiiksi vaikeassa suhdanteessa. Kansallinen lisäohjaus, jota direktiivin tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä edellytä, voi lisätä rakentamisen kustannuksia ilman vastaavaa energia- tai ilmastohyötyä.
Korjausrakentaminen ja aurinkoenergia vaativat käytännön toteutettavuuden arviointia
Lausunnossaan Puutuoteteollisuus korosti myös korjausrakentamisen erityispiirteitä. Korjaushankkeissa tekninen, toiminnallinen ja taloudellinen toteutettavuus on arvioitava aidosti. Liian tiukat rakennusosakohtaiset vaatimukset voivat nostaa kustannuksia, vaikeuttaa hankkeita, lykätä korjauksia tai aiheuttaa rakennusfysikaalisia riskejä.
Aurinkoenergiaan varautumista Puutuoteteollisuus pitää kannatettavana tavoitteena, mutta sen toimeenpano edellyttää teknistä ohjeistusta. Erityisesti kattorakenteiden kantavuus, kiinnitykset, läpiviennit, huollettavuus ja paloturvallisuus on huomioitava valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla.
Puutuoteteollisuuden viisi pääviestiä valiokunnalle
Puutuoteteollisuus esitti, että ympäristövaliokunta korostaa mietinnössään erityisesti seuraavia asioita:
- Lakiesitystä ja asetuksia on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. HE 83/2026 vp:n käytännön vaikutukset syntyvät ratkaisevilta osin asetuksissa.
- EPBD-toimeenpanosta tarvitaan selkeä kokonaisohjeistus. Lain käyttäjille on kerrottava, mitä velvoitteita sovelletaan eri rakennustyypeissä ja hanketilanteissa.
- Kansallinen liikkumavara tulee hyödyntää täysimääräisesti. Toimeenpanossa tulee välttää lisävaatimuksia, jotka nostavat kustannuksia ilman vastaavaa energia- tai ilmastohyötyä.
- Päästöttömän rakennuksen 10 prosentin vaatimus tulee kohdistaa E-lukuun. Kokonaisprimäärienergia mahdollistaa kustannustehokkaat ja teknologianeutraalit ratkaisut.
- Tasauslaskennasta ei tule tehdä erillistä kansallista lisäkiristystä. Energiatehokkuuden tulee perustua rakennuksen kokonaisratkaisuun, ei yhteen ennalta määrättyyn tekniseen polkuun.
Puutuoteteollisuuden viesti valiokunnalle oli, että energiatehokkuuden parantaminen ja päästövähennykset ovat tärkeitä tavoitteita. Ne tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka on selkeä, kustannustehokas, teknologianeutraali ja rakentamisen käytännön realiteetit huomioon ottava.
Lue koko lausunto (PDF)
Lisätietoja:
Emil Jansson
Johtava asiantuntija, määräykset ja standardit
Puutuoteteollisuus ry
emil.jansson@puutuoteteollisuus.fi
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puutuoteteollisuus ympäristövaliokunnassa: energiatehokkuuden sääntelyn tulee ohjata kokonaisuuteen, ei yhteen tekniseen ratkaisuun
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => puutuoteteollisuus-ymparistovaliokunnassa-energiatehokkuuden-saantelyn-tulee-ohjata-kokonaisuuteen-ei-yhteen-tekniseen-ratkaisuun
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2026-06-02 11:10:34
[post_modified_gmt] => 2026-06-02 08:10:34
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
