UPM plywood teahouse puurakennetta

Tiedotteet ja ajankohtaiset teemat

TUOREIMMAT TIEDOTTEET

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 3 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1476 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-05-28 08:26:38 [post_date_gmt] => 2024-05-28 08:26:38 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus on koonnut yli 30 kohdan esityksen toimenpiteistä vähähiilisen puurakentamisen sääntelyn uudistamiseksi ja viennin edistämiseksi.

”Hallitusohjelmassa puurakentamista ja alan vientimahdollisuuksia halutaan edistää rakentamisen sääntelyä uudistamalla. Määräyksiä kehittämällä on saavutettavissa miljoonaluokan kustannus- ja tehokkuushyödyt ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia yhteiskunnalta” toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Mikkola korostaa, että työ on käynnistettävä välittömästi, jotta uudistukset ehditään valmistelemaan ja toteuttamaan kuluvan hallituskauden aikana.

Paloasetus käytävä läpi kokonaisuutena

Materiaalista riippumatta palomääräykset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin eniten. Määräyksiä kehittämällä voitaisiin rakennuskustannuksia alentaa paloturvallisuustasoa laskematta. ”Pelkästään palomääräyksiä kehittämällä voitaisiin puurakentamisen neliökustannuksia leikata arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Rakennustasolla tämä voi olla useita satoja tuhansia euroja” kertoo Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Sauli Ylinen. Tällä hetkellä puusta toteutetuille korkeille rakennuksille ei ole lainkaan taulukkomuotoisia palomääräyksiä ja erilaisia hybridirunkoja ei käytännössä tunnisteta. Määräysten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi myös arvioida.

Maankäyttö ja hallinto edistämään vähähiilisten innovaatioiden käyttöönottoa

Suomessa kaavat ovat usein liiankin yksityiskohtaisesti määriteltyjä, mikä johtaa monissa tapauksissa haastaviin, kustannuksia nostaviin ratkaisuihin. Esimerkiksi tarkan kerroskorkeuden määrittely kaavassa voi estää kohteen kustannustehokkaan toteuttamisen uudella vähähiilisellä rakennusjärjestelmällä. Pitkäikäisenä ohjauskeinona kaava on usein myös joustamaton, eikä välttämättä pysy ajassa mukana. Siksi tontinluovutusehtoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, ja ottaa osaksi rakennuslupaprosessia. Näin määrittelyjä olisi vuosien saatossa helpompi uusia kunnianhimoisemmiksi.

Puutuotealan vientimahdollisuuksien edistämiseksi on monia keinoja

Rakennussuunnittelua ohjaavien Eurokoodien uudistustyö on loppumetreillä. Tulevien Eurokoodien kansalliset valinnat ovat keskeinen keino edistää pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Nykyinen tilanne, jossa Suomessa valmistettu tuoteosa on kansallisen mitoituksen vuoksi liian ”järeä” ja kallis Ruotsin markkinoille ei ainakaan edistä Suomen puutuoteteollisuuden viennin kehittymistä ja skaalaamista. Puutuoteteollisuus esittääkin, että ympäristöministeriöön pitää saada riittävät resurssit uusien Eurokoodien kansallisten valintojen valmisteluun. ”Kyseessä on tärkeä valinta vientiin voimakkaasti panostavalle puutuoteteollisuudelle” toteaa Mikkola.

Suomessa on merkittävä määrä teknologioita ja osaamista, joilla olisi mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Nykyisiä tuotekehitys- ja vientitukia on kohdennettava tuotekehityksen ja markkinaselvitysten lisäksi erityisesti tuotteistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia rahoituskeinoja.

Kiertotalous pitää tuoda osaksi normaalia liiketoimintaa – sääntely pullonkaulana

Suomessa ja Euroopassa lainsäädäntö on kehittymätön uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on käytännössä ainut tapa toteuttaa tuotehyväksyntä ja tämä ei mahdollista liiketoiminnan skaalaamista ja kehittämistä. ”Kansallisten tuotehyväksyntöjen kehittäminen onkin kiireellinen toimi, jotta voimme vastata kiristyviin kiertotalousvaateisiin”, korostaa Mikkola.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Matti Mikkola, +358 40 829 4026

johtava asiantuntija Sauli Ylinen, +358 40 027 0752

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen ylisääntely maksaa paljon [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentamisen-ylisaantely-maksaa-paljon [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-05-28 08:29:30 [post_modified_gmt] => 2024-05-28 05:29:30 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1476 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-05-28 08:26:38 [post_date_gmt] => 2024-05-28 08:26:38 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus on koonnut yli 30 kohdan esityksen toimenpiteistä vähähiilisen puurakentamisen sääntelyn uudistamiseksi ja viennin edistämiseksi.

”Hallitusohjelmassa puurakentamista ja alan vientimahdollisuuksia halutaan edistää rakentamisen sääntelyä uudistamalla. Määräyksiä kehittämällä on saavutettavissa miljoonaluokan kustannus- ja tehokkuushyödyt ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia yhteiskunnalta” toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Mikkola korostaa, että työ on käynnistettävä välittömästi, jotta uudistukset ehditään valmistelemaan ja toteuttamaan kuluvan hallituskauden aikana.

Paloasetus käytävä läpi kokonaisuutena

Materiaalista riippumatta palomääräykset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin eniten. Määräyksiä kehittämällä voitaisiin rakennuskustannuksia alentaa paloturvallisuustasoa laskematta. ”Pelkästään palomääräyksiä kehittämällä voitaisiin puurakentamisen neliökustannuksia leikata arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Rakennustasolla tämä voi olla useita satoja tuhansia euroja” kertoo Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Sauli Ylinen. Tällä hetkellä puusta toteutetuille korkeille rakennuksille ei ole lainkaan taulukkomuotoisia palomääräyksiä ja erilaisia hybridirunkoja ei käytännössä tunnisteta. Määräysten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi myös arvioida.

Maankäyttö ja hallinto edistämään vähähiilisten innovaatioiden käyttöönottoa

Suomessa kaavat ovat usein liiankin yksityiskohtaisesti määriteltyjä, mikä johtaa monissa tapauksissa haastaviin, kustannuksia nostaviin ratkaisuihin. Esimerkiksi tarkan kerroskorkeuden määrittely kaavassa voi estää kohteen kustannustehokkaan toteuttamisen uudella vähähiilisellä rakennusjärjestelmällä. Pitkäikäisenä ohjauskeinona kaava on usein myös joustamaton, eikä välttämättä pysy ajassa mukana. Siksi tontinluovutusehtoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, ja ottaa osaksi rakennuslupaprosessia. Näin määrittelyjä olisi vuosien saatossa helpompi uusia kunnianhimoisemmiksi.

Puutuotealan vientimahdollisuuksien edistämiseksi on monia keinoja

Rakennussuunnittelua ohjaavien Eurokoodien uudistustyö on loppumetreillä. Tulevien Eurokoodien kansalliset valinnat ovat keskeinen keino edistää pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Nykyinen tilanne, jossa Suomessa valmistettu tuoteosa on kansallisen mitoituksen vuoksi liian ”järeä” ja kallis Ruotsin markkinoille ei ainakaan edistä Suomen puutuoteteollisuuden viennin kehittymistä ja skaalaamista. Puutuoteteollisuus esittääkin, että ympäristöministeriöön pitää saada riittävät resurssit uusien Eurokoodien kansallisten valintojen valmisteluun. ”Kyseessä on tärkeä valinta vientiin voimakkaasti panostavalle puutuoteteollisuudelle” toteaa Mikkola.

Suomessa on merkittävä määrä teknologioita ja osaamista, joilla olisi mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Nykyisiä tuotekehitys- ja vientitukia on kohdennettava tuotekehityksen ja markkinaselvitysten lisäksi erityisesti tuotteistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia rahoituskeinoja.

Kiertotalous pitää tuoda osaksi normaalia liiketoimintaa – sääntely pullonkaulana

Suomessa ja Euroopassa lainsäädäntö on kehittymätön uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on käytännössä ainut tapa toteuttaa tuotehyväksyntä ja tämä ei mahdollista liiketoiminnan skaalaamista ja kehittämistä. ”Kansallisten tuotehyväksyntöjen kehittäminen onkin kiireellinen toimi, jotta voimme vastata kiristyviin kiertotalousvaateisiin”, korostaa Mikkola.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Matti Mikkola, +358 40 829 4026

johtava asiantuntija Sauli Ylinen, +358 40 027 0752

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen ylisääntely maksaa paljon [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentamisen-ylisaantely-maksaa-paljon [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-05-28 08:29:30 [post_modified_gmt] => 2024-05-28 05:29:30 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
28.05.2024

Puurakentamisen ylisääntely maksaa paljon

Puutuoteteollisuus on koonnut yli 30 kohdan esityksen toimenpiteistä vähähiilisen puurakentamisen sääntelyn uudistamiseksi ja viennin edistämiseksi.

”Hallitusohjelmassa puurakentamista ja alan vientimahdollisuuksia halutaan edistää rakentamisen sääntelyä uudistamalla. Määräyksiä kehittämällä on saavutettavissa miljoonaluokan kustannus- ja tehokkuushyödyt ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia yhteiskunnalta” toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Mikkola korostaa, että työ on käynnistettävä välittömästi, jotta uudistukset ehditään valmistelemaan ja toteuttamaan kuluvan hallituskauden aikana.

Paloasetus käytävä läpi kokonaisuutena

Materiaalista riippumatta palomääräykset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin eniten. Määräyksiä kehittämällä voitaisiin rakennuskustannuksia alentaa paloturvallisuustasoa laskematta. ”Pelkästään palomääräyksiä kehittämällä voitaisiin puurakentamisen neliökustannuksia leikata arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Rakennustasolla tämä voi olla useita satoja tuhansia euroja” kertoo Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Sauli Ylinen. Tällä hetkellä puusta toteutetuille korkeille rakennuksille ei ole lainkaan taulukkomuotoisia palomääräyksiä ja erilaisia hybridirunkoja ei käytännössä tunnisteta. Määräysten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi myös arvioida.

Maankäyttö ja hallinto edistämään vähähiilisten innovaatioiden käyttöönottoa

Suomessa kaavat ovat usein liiankin yksityiskohtaisesti määriteltyjä, mikä johtaa monissa tapauksissa haastaviin, kustannuksia nostaviin ratkaisuihin. Esimerkiksi tarkan kerroskorkeuden määrittely kaavassa voi estää kohteen kustannustehokkaan toteuttamisen uudella vähähiilisellä rakennusjärjestelmällä. Pitkäikäisenä ohjauskeinona kaava on usein myös joustamaton, eikä välttämättä pysy ajassa mukana. Siksi tontinluovutusehtoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, ja ottaa osaksi rakennuslupaprosessia. Näin määrittelyjä olisi vuosien saatossa helpompi uusia kunnianhimoisemmiksi.

Puutuotealan vientimahdollisuuksien edistämiseksi on monia keinoja

Rakennussuunnittelua ohjaavien Eurokoodien uudistustyö on loppumetreillä. Tulevien Eurokoodien kansalliset valinnat ovat keskeinen keino edistää pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Nykyinen tilanne, jossa Suomessa valmistettu tuoteosa on kansallisen mitoituksen vuoksi liian ”järeä” ja kallis Ruotsin markkinoille ei ainakaan edistä Suomen puutuoteteollisuuden viennin kehittymistä ja skaalaamista. Puutuoteteollisuus esittääkin, että ympäristöministeriöön pitää saada riittävät resurssit uusien Eurokoodien kansallisten valintojen valmisteluun. ”Kyseessä on tärkeä valinta vientiin voimakkaasti panostavalle puutuoteteollisuudelle” toteaa Mikkola.

Suomessa on merkittävä määrä teknologioita ja osaamista, joilla olisi mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Nykyisiä tuotekehitys- ja vientitukia on kohdennettava tuotekehityksen ja markkinaselvitysten lisäksi erityisesti tuotteistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia rahoituskeinoja.

Kiertotalous pitää tuoda osaksi normaalia liiketoimintaa – sääntely pullonkaulana

Suomessa ja Euroopassa lainsäädäntö on kehittymätön uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on käytännössä ainut tapa toteuttaa tuotehyväksyntä ja tämä ei mahdollista liiketoiminnan skaalaamista ja kehittämistä. ”Kansallisten tuotehyväksyntöjen kehittäminen onkin kiireellinen toimi, jotta voimme vastata kiristyviin kiertotalousvaateisiin”, korostaa Mikkola.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Matti Mikkola, +358 40 829 4026

johtava asiantuntija Sauli Ylinen, +358 40 027 0752