UPM plywood teahouse puurakennetta

Tiedotteet ja ajankohtaiset teemat

TUOREIMMAT TIEDOTTEET

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 3 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1444 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-10-06 14:50:24 [post_date_gmt] => 2023-10-06 14:50:24 [post_content] =>

Tiedote

Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi.

Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa 6.10. haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää. Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentaminen tuottaa yhä 40 % ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. ”Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula”, toteaa Leino.

Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen: ”Kontiolla valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään.” Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle.

Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: ”Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa”. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi.

Vähähiilisille ratkaisuille on kysyntää myös viennissä. Ratkaisujen testaaminen ulkomailla on kallista, mutta pakko niin kauan kuin Suomi ei tässä lähde liikkeelle. Puu sopii hyvin myös täydennysrakentamiseen, josta Kontiolla on kokemusta mm. New Yorkista. Mikko Leino ihmetteleekin, miksi Suomessa pidetään kiinni rakentamismääräyksissä kansallisesta ”raideleveydestä”, joka rajaa meidät kotimarkkinoille, kun vienti Virosta ja Ruotsista onnistuu hyvin.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Rytky, Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400

Teknologiajohtaja Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy, puh. 040 5514055

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puusta rakentajat kaipaavat sääntelyä ja rajoja. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puusta-rakentajat-kaipaavat-saantelya-ja-rajoja-tiedote-julkaistu-06102023- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-10-10 11:05:28 [post_modified_gmt] => 2023-10-10 08:05:28 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1444 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-10-06 14:50:24 [post_date_gmt] => 2023-10-06 14:50:24 [post_content] =>

Tiedote

Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi.

Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa 6.10. haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää. Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentaminen tuottaa yhä 40 % ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. ”Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula”, toteaa Leino.

Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen: ”Kontiolla valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään.” Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle.

Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: ”Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa”. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi.

Vähähiilisille ratkaisuille on kysyntää myös viennissä. Ratkaisujen testaaminen ulkomailla on kallista, mutta pakko niin kauan kuin Suomi ei tässä lähde liikkeelle. Puu sopii hyvin myös täydennysrakentamiseen, josta Kontiolla on kokemusta mm. New Yorkista. Mikko Leino ihmetteleekin, miksi Suomessa pidetään kiinni rakentamismääräyksissä kansallisesta ”raideleveydestä”, joka rajaa meidät kotimarkkinoille, kun vienti Virosta ja Ruotsista onnistuu hyvin.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Rytky, Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400

Teknologiajohtaja Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy, puh. 040 5514055

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puusta rakentajat kaipaavat sääntelyä ja rajoja. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puusta-rakentajat-kaipaavat-saantelya-ja-rajoja-tiedote-julkaistu-06102023- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-10-10 11:05:28 [post_modified_gmt] => 2023-10-10 08:05:28 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
06.10.2023

Puusta rakentajat kaipaavat sääntelyä ja rajoja.

Tiedote

Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi.

Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa 6.10. haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää. Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentaminen tuottaa yhä 40 % ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. ”Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula”, toteaa Leino.

Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen: ”Kontiolla valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään.” Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle.

Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: ”Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa”. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi.

Vähähiilisille ratkaisuille on kysyntää myös viennissä. Ratkaisujen testaaminen ulkomailla on kallista, mutta pakko niin kauan kuin Suomi ei tässä lähde liikkeelle. Puu sopii hyvin myös täydennysrakentamiseen, josta Kontiolla on kokemusta mm. New Yorkista. Mikko Leino ihmetteleekin, miksi Suomessa pidetään kiinni rakentamismääräyksissä kansallisesta ”raideleveydestä”, joka rajaa meidät kotimarkkinoille, kun vienti Virosta ja Ruotsista onnistuu hyvin.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Rytky, Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400

Teknologiajohtaja Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy, puh. 040 5514055