UPM plywood teahouse puurakennetta

Tiedotteet ja ajankohtaiset teemat

TUOREIMMAT TIEDOTTEET

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 3 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1381 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-03-30 08:44:26 [post_date_gmt] => 2023-03-30 05:44:26 [post_content] =>

CE-merkintä on avain EU:n sisämarkkinoille

Rakennustuoteasetus (CPR) on osa Suomen lainsäädäntöä vuodesta 2013 lähtien. Teollisuudelle asetus on arkipäivää, koska siitä lähtien myös rakenteellisille puutuotteille tuli CE-merkintä pakolliseksi. Asetus ja sen mukana myös standardit ovat tällä hetkellä uudistettavana.

Rakennustuoteasetus laadittiin parantamaan eurooppalaisen rakentamisen laatua. Erityisen tärkeä tavoite oli käyttäjien terveys ja turvallisuus.

Tuotteiden CE-merkintä korvasi kansalliset merkinnät ja avasi samalla rakennustuotteille yhteisen markkinan.

Laaja ja raskas uudistusprosessi meneillään

Komission laatima luonnos päivitetyksi rakennustuoteasetukseksi oli viime vuonna laajalla lausuntokierroksella, johon myös Suomesta osallistuimme ympäristöministeriön johdolla, sekä myös eurooppalaisten järjestöjemme kautta. Kommenttien perusteella laadittua uutta luonnosversiota käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston työryhmässä että Euroopan parlamentin sisämarkkinakomiteassa.

Yleisesti sekä säädöksen siirtymäaikaa että arviointiaikaa pidetään pitkinä, säädösesityksessä koetaan myös annettavan EU:n komissiolle liikaa liikkumavapautta ja mahdollisuuksia käyttää delegoituja säädöksiä asetusta täydentämään. Asetusluonnos on kuitenkin matkan varrella monelta osin parantunut. Asetuksen laatimista tulee edelleenkin seurata tarkkaan, että vaaditut menettelyt ovat teollisuuden kannalta järkeviä.

Acquis-prosessi päivittää standardien sisällön

Osana tuotesääntelyn ja harmonisoitujen tuotestandardien kehitystä komissio on vanhojen standardisointimandaattien pohjalta perustanut tuoteryhmäkohtaisia CPR Acquis-ryhmiä eri tuoteperheille. Suomen osallistumisen organisoi ympäristöministeriö. Ministeriön edustajan ohella ryhmien jäseneksi nimetään teollisuuden edunvalvontayhdistyksen edustajia, jotka ovat toimineet standardisointitehtävissä.

Acquis-työssä luodaan pohja standardisointipyyntöjen (Standardisation request, SR, uusi nimi standardisointimandaatille) laatimiselle eri tuoteryhmille, jotka siten toimivat ohjenuorana harmonisoitujen standardien tekemisessä. Acquis-työssä kartoitetaan eri maiden kansallisia määräyksiä, nykyisten standardien sisältöä sekä pohditaan mitä uusia ominaisuuksia ja kriteereitä standardeissa pitäisi jatkossa olla.

Puutuotteiden kannalta on kolme olennaista Acquis-ryhmää:

TC 33 Ovet ja ikkunat, teollisuuden asiantuntija on Aila Janatuinen

TC 124 Rakenteelliset puutuotteet, käynnistynee loppuvuodesta 2023, teollisuuden asiantuntija Tomi Toratti

BWR7 Sustainability, teollisuuden edustajina ovat Ari Ilomäki sekä Suvi Papula Rakennusteollisuudesta. Ryhmän tehtävänä on määritellä mitä ympäristöselosteen indikaattoreista tulisi sisällyttää tuoteryhmäkohtaisiin standardisointipyyntöihin. Jatkossa rakennustuotteen harmonisoidussa standardissa tulee olemaan mukana joku/joitakin ympäristöselosteen tietoja. Tässä Suomen kantana on ollut, että ainoastaan kokonaisilmastovaikutus (GWP)-tieto olisi pakollinen ja muut indikaattorit vapaaehtoisia.

Hitaasti pois standardisoinnin umpikujasta

Uudistusprosessin aikana vanhat CE-merkintään johtavat tuotestandardit ovat voimassa, mutta niiden uudistaminen sekä uusien tuotestandardien laatiminen on ollut jo muutaman vuoden jäissä. Tämä on erityisen hankalaa tuotteille, joilla ei vielä tuotestandardia ole eikä sen myötä mahdollisuutta CE-merkitä tuotteitaan. Näin ollen pääsy EU:n sisämarkkinoille, siis myös Suomessa kotimarkkinalle, vaatii monimutkaisemman menettelyn. Umpikujassa on ollut erityisesti CLT, jonka CE-merkintään johtava tuotestandardi on juuttunut standardien etenemisen katkokseen. Näillä näkymin rakennustuoteasetuksen uudistaminen sekä standardien läpikäynti on ainoa keino päästä eteenpäin.

Lisätietoja: Tomi Toratti, Aila Janatuinen (TC 33)

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Rakennustuoteasetus ja tuotestandardit myllerryksessä - Puutuoteteollisuuden uutiskirje 4/2023 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennustuoteasetus-ja-tuotestandardit-myllerryksessa---puutuoteteollisuuden-uutiskirje-42023 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-03-30 08:44:26 [post_modified_gmt] => 2023-03-30 05:44:26 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1381 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-03-30 08:44:26 [post_date_gmt] => 2023-03-30 05:44:26 [post_content] =>

CE-merkintä on avain EU:n sisämarkkinoille

Rakennustuoteasetus (CPR) on osa Suomen lainsäädäntöä vuodesta 2013 lähtien. Teollisuudelle asetus on arkipäivää, koska siitä lähtien myös rakenteellisille puutuotteille tuli CE-merkintä pakolliseksi. Asetus ja sen mukana myös standardit ovat tällä hetkellä uudistettavana.

Rakennustuoteasetus laadittiin parantamaan eurooppalaisen rakentamisen laatua. Erityisen tärkeä tavoite oli käyttäjien terveys ja turvallisuus.

Tuotteiden CE-merkintä korvasi kansalliset merkinnät ja avasi samalla rakennustuotteille yhteisen markkinan.

Laaja ja raskas uudistusprosessi meneillään

Komission laatima luonnos päivitetyksi rakennustuoteasetukseksi oli viime vuonna laajalla lausuntokierroksella, johon myös Suomesta osallistuimme ympäristöministeriön johdolla, sekä myös eurooppalaisten järjestöjemme kautta. Kommenttien perusteella laadittua uutta luonnosversiota käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston työryhmässä että Euroopan parlamentin sisämarkkinakomiteassa.

Yleisesti sekä säädöksen siirtymäaikaa että arviointiaikaa pidetään pitkinä, säädösesityksessä koetaan myös annettavan EU:n komissiolle liikaa liikkumavapautta ja mahdollisuuksia käyttää delegoituja säädöksiä asetusta täydentämään. Asetusluonnos on kuitenkin matkan varrella monelta osin parantunut. Asetuksen laatimista tulee edelleenkin seurata tarkkaan, että vaaditut menettelyt ovat teollisuuden kannalta järkeviä.

Acquis-prosessi päivittää standardien sisällön

Osana tuotesääntelyn ja harmonisoitujen tuotestandardien kehitystä komissio on vanhojen standardisointimandaattien pohjalta perustanut tuoteryhmäkohtaisia CPR Acquis-ryhmiä eri tuoteperheille. Suomen osallistumisen organisoi ympäristöministeriö. Ministeriön edustajan ohella ryhmien jäseneksi nimetään teollisuuden edunvalvontayhdistyksen edustajia, jotka ovat toimineet standardisointitehtävissä.

Acquis-työssä luodaan pohja standardisointipyyntöjen (Standardisation request, SR, uusi nimi standardisointimandaatille) laatimiselle eri tuoteryhmille, jotka siten toimivat ohjenuorana harmonisoitujen standardien tekemisessä. Acquis-työssä kartoitetaan eri maiden kansallisia määräyksiä, nykyisten standardien sisältöä sekä pohditaan mitä uusia ominaisuuksia ja kriteereitä standardeissa pitäisi jatkossa olla.

Puutuotteiden kannalta on kolme olennaista Acquis-ryhmää:

TC 33 Ovet ja ikkunat, teollisuuden asiantuntija on Aila Janatuinen

TC 124 Rakenteelliset puutuotteet, käynnistynee loppuvuodesta 2023, teollisuuden asiantuntija Tomi Toratti

BWR7 Sustainability, teollisuuden edustajina ovat Ari Ilomäki sekä Suvi Papula Rakennusteollisuudesta. Ryhmän tehtävänä on määritellä mitä ympäristöselosteen indikaattoreista tulisi sisällyttää tuoteryhmäkohtaisiin standardisointipyyntöihin. Jatkossa rakennustuotteen harmonisoidussa standardissa tulee olemaan mukana joku/joitakin ympäristöselosteen tietoja. Tässä Suomen kantana on ollut, että ainoastaan kokonaisilmastovaikutus (GWP)-tieto olisi pakollinen ja muut indikaattorit vapaaehtoisia.

Hitaasti pois standardisoinnin umpikujasta

Uudistusprosessin aikana vanhat CE-merkintään johtavat tuotestandardit ovat voimassa, mutta niiden uudistaminen sekä uusien tuotestandardien laatiminen on ollut jo muutaman vuoden jäissä. Tämä on erityisen hankalaa tuotteille, joilla ei vielä tuotestandardia ole eikä sen myötä mahdollisuutta CE-merkitä tuotteitaan. Näin ollen pääsy EU:n sisämarkkinoille, siis myös Suomessa kotimarkkinalle, vaatii monimutkaisemman menettelyn. Umpikujassa on ollut erityisesti CLT, jonka CE-merkintään johtava tuotestandardi on juuttunut standardien etenemisen katkokseen. Näillä näkymin rakennustuoteasetuksen uudistaminen sekä standardien läpikäynti on ainoa keino päästä eteenpäin.

Lisätietoja: Tomi Toratti, Aila Janatuinen (TC 33)

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Rakennustuoteasetus ja tuotestandardit myllerryksessä - Puutuoteteollisuuden uutiskirje 4/2023 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennustuoteasetus-ja-tuotestandardit-myllerryksessa---puutuoteteollisuuden-uutiskirje-42023 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-03-30 08:44:26 [post_modified_gmt] => 2023-03-30 05:44:26 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
30.03.2023

Rakennustuoteasetus ja tuotestandardit myllerryksessä - Puutuoteteollisuuden uutiskirje 4/2023

CE-merkintä on avain EU:n sisämarkkinoille

Rakennustuoteasetus (CPR) on osa Suomen lainsäädäntöä vuodesta 2013 lähtien. Teollisuudelle asetus on arkipäivää, koska siitä lähtien myös rakenteellisille puutuotteille tuli CE-merkintä pakolliseksi. Asetus ja sen mukana myös standardit ovat tällä hetkellä uudistettavana.

Rakennustuoteasetus laadittiin parantamaan eurooppalaisen rakentamisen laatua. Erityisen tärkeä tavoite oli käyttäjien terveys ja turvallisuus.

Tuotteiden CE-merkintä korvasi kansalliset merkinnät ja avasi samalla rakennustuotteille yhteisen markkinan.

Laaja ja raskas uudistusprosessi meneillään

Komission laatima luonnos päivitetyksi rakennustuoteasetukseksi oli viime vuonna laajalla lausuntokierroksella, johon myös Suomesta osallistuimme ympäristöministeriön johdolla, sekä myös eurooppalaisten järjestöjemme kautta. Kommenttien perusteella laadittua uutta luonnosversiota käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston työryhmässä että Euroopan parlamentin sisämarkkinakomiteassa.

Yleisesti sekä säädöksen siirtymäaikaa että arviointiaikaa pidetään pitkinä, säädösesityksessä koetaan myös annettavan EU:n komissiolle liikaa liikkumavapautta ja mahdollisuuksia käyttää delegoituja säädöksiä asetusta täydentämään. Asetusluonnos on kuitenkin matkan varrella monelta osin parantunut. Asetuksen laatimista tulee edelleenkin seurata tarkkaan, että vaaditut menettelyt ovat teollisuuden kannalta järkeviä.

Acquis-prosessi päivittää standardien sisällön

Osana tuotesääntelyn ja harmonisoitujen tuotestandardien kehitystä komissio on vanhojen standardisointimandaattien pohjalta perustanut tuoteryhmäkohtaisia CPR Acquis-ryhmiä eri tuoteperheille. Suomen osallistumisen organisoi ympäristöministeriö. Ministeriön edustajan ohella ryhmien jäseneksi nimetään teollisuuden edunvalvontayhdistyksen edustajia, jotka ovat toimineet standardisointitehtävissä.

Acquis-työssä luodaan pohja standardisointipyyntöjen (Standardisation request, SR, uusi nimi standardisointimandaatille) laatimiselle eri tuoteryhmille, jotka siten toimivat ohjenuorana harmonisoitujen standardien tekemisessä. Acquis-työssä kartoitetaan eri maiden kansallisia määräyksiä, nykyisten standardien sisältöä sekä pohditaan mitä uusia ominaisuuksia ja kriteereitä standardeissa pitäisi jatkossa olla.

Puutuotteiden kannalta on kolme olennaista Acquis-ryhmää:

TC 33 Ovet ja ikkunat, teollisuuden asiantuntija on Aila Janatuinen

TC 124 Rakenteelliset puutuotteet, käynnistynee loppuvuodesta 2023, teollisuuden asiantuntija Tomi Toratti

BWR7 Sustainability, teollisuuden edustajina ovat Ari Ilomäki sekä Suvi Papula Rakennusteollisuudesta. Ryhmän tehtävänä on määritellä mitä ympäristöselosteen indikaattoreista tulisi sisällyttää tuoteryhmäkohtaisiin standardisointipyyntöihin. Jatkossa rakennustuotteen harmonisoidussa standardissa tulee olemaan mukana joku/joitakin ympäristöselosteen tietoja. Tässä Suomen kantana on ollut, että ainoastaan kokonaisilmastovaikutus (GWP)-tieto olisi pakollinen ja muut indikaattorit vapaaehtoisia.

Hitaasti pois standardisoinnin umpikujasta

Uudistusprosessin aikana vanhat CE-merkintään johtavat tuotestandardit ovat voimassa, mutta niiden uudistaminen sekä uusien tuotestandardien laatiminen on ollut jo muutaman vuoden jäissä. Tämä on erityisen hankalaa tuotteille, joilla ei vielä tuotestandardia ole eikä sen myötä mahdollisuutta CE-merkitä tuotteitaan. Näin ollen pääsy EU:n sisämarkkinoille, siis myös Suomessa kotimarkkinalle, vaatii monimutkaisemman menettelyn. Umpikujassa on ollut erityisesti CLT, jonka CE-merkintään johtava tuotestandardi on juuttunut standardien etenemisen katkokseen. Näillä näkymin rakennustuoteasetuksen uudistaminen sekä standardien läpikäynti on ainoa keino päästä eteenpäin.

Lisätietoja: Tomi Toratti, Aila Janatuinen (TC 33)