app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 3
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1473
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-05-14 11:25:59
[post_date_gmt] => 2024-05-14 08:25:59
[post_content] =>
Rakentamislain korjaussarja julkistettiin, hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki säilyvät osana lakia
Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Lausuntokierroksen palautteen mukaiset keskeiset muutokset korjaussarjaan on nyt linjattu poliittisesti. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.
Puutuoteteollisuuden ajamat rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki säilyvät rakentamislaissa muutostenkin jälkeen. Hiilijalanjälki lasketaan sekä rakennukselle että rakennuspaikalle, mutta lakiin sisältyvä raja-arvovaatimus koskee vain rakennuksen hiilijalanjälkeä. Hiilikädenjälki säilyy ilmastoselvityksessä pakollisena ilmoitettavana arvona.
Rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittaminen kuitenkin muuttuu. Hiilijalanjäljen arvoa ei uuden päätöksen mukaan tarvitsekaan ilmoittaa rakentamisluvan hakemisen yhteydessä, vaan raja-arvotarkastelu tapahtuu vasta osana rakennuksen loppukatselmusta. Lupa vähäiseen poikkeamiseen voidaan myöntää lopputarkastuksen yhteydessä. Jääkin nähtäväksi, miten määritellään vähäinen poikkeama ja miten raja-arvojen mahdolliset ylitykset jatkossa hoidetaan.
Hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvo eivät nyt koske pientalorakentamista, korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Hiilijalanjäljen raja-arvoista säädetään omassa pykälässä, jonka työstäminen on käynnistymässä.
Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen tehtiin muutos poikkeuksellisen vaativan rakennuksen osalta, jolle asetettiin kuuden kuukauden käsittelyaikatakuu. Puurakentamisessa tämä tarkoittaa yli 8-kerroksista rakennusta. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Rakentamislakiin liittyvä asetusvalmistelu jatkuu tiiviinä läpi koko vuoden. Puutuoteteollisuus osallistuu aktiivisesti rakentamislain seurantaryhmän toimintaan ja on mukana myös eri asetustyöryhmissä. Ilmastoselvitysasetuksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun alussa ja raja-arvoasetuksen työ käynnistyy.
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Matti Mikkola , p. 040 829 4026
Puurakenteilla saadaan edullinen hiilikädenjälki
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, hyödyt näkyvät pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana.
Diplomi-insinööri Miika Laitinen tarkasteli diplomityössään massiivipuurakenteisen kerrostalon hyötyä betonirakenteiseen hiilijalanjälkien sekä hiilikädenjälkien vertailun kautta, mutta laajensi tarkastelun puurakenteisen kerrostalon hiilikädenjäljen tuottamaan kustannushyötyyn. Hiilijalanjäljen pienentämisellä ja hiilikädenjäljen suurentamisella saadaan ilmaston näkökulmasta positiivisesti vaikuttavia tuloksia aikaan. Massiivipuisella rungolla voidaan siis saada korkeampi hiilikädenjälki paljon halvemmalla kuin betonirakenteisella.
Tutkimuksessa havaittiin, etteivät ympäristösertifioinnit ota huomioon rakennusten vähähiilisyyttä tarpeeksi kattavasti. Sertifioinnit keskittyvät vähähiilisyyden suhteen rakennusten elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen, mikä on liian suppea tarkastelu.
Diplomityö on julkaistu Tampereen yliopiston tietokannassa. Lisäksi tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Linkki Miika Laitisen asiantuntijakirjoitukseen
Linkki Miika Laitisen diplomityöhön
Linkki MDPI:n artikkeliin
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Rakentamislain muutokset. Puulla edullinen hiilikädenjälki. Puutuoteteollisuuden uutiskirje 5/2024
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => rakentamislain-muutokset-puulla-edullinen-hiilikadenjalki-puutuoteteollisuuden-uutiskirje-52024
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-05-14 11:25:59
[post_modified_gmt] => 2024-05-14 08:25:59
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1473
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-05-14 11:25:59
[post_date_gmt] => 2024-05-14 08:25:59
[post_content] =>
Rakentamislain korjaussarja julkistettiin, hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki säilyvät osana lakia
Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Lausuntokierroksen palautteen mukaiset keskeiset muutokset korjaussarjaan on nyt linjattu poliittisesti. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.
Puutuoteteollisuuden ajamat rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki säilyvät rakentamislaissa muutostenkin jälkeen. Hiilijalanjälki lasketaan sekä rakennukselle että rakennuspaikalle, mutta lakiin sisältyvä raja-arvovaatimus koskee vain rakennuksen hiilijalanjälkeä. Hiilikädenjälki säilyy ilmastoselvityksessä pakollisena ilmoitettavana arvona.
Rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittaminen kuitenkin muuttuu. Hiilijalanjäljen arvoa ei uuden päätöksen mukaan tarvitsekaan ilmoittaa rakentamisluvan hakemisen yhteydessä, vaan raja-arvotarkastelu tapahtuu vasta osana rakennuksen loppukatselmusta. Lupa vähäiseen poikkeamiseen voidaan myöntää lopputarkastuksen yhteydessä. Jääkin nähtäväksi, miten määritellään vähäinen poikkeama ja miten raja-arvojen mahdolliset ylitykset jatkossa hoidetaan.
Hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvo eivät nyt koske pientalorakentamista, korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Hiilijalanjäljen raja-arvoista säädetään omassa pykälässä, jonka työstäminen on käynnistymässä.
Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen tehtiin muutos poikkeuksellisen vaativan rakennuksen osalta, jolle asetettiin kuuden kuukauden käsittelyaikatakuu. Puurakentamisessa tämä tarkoittaa yli 8-kerroksista rakennusta. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Rakentamislakiin liittyvä asetusvalmistelu jatkuu tiiviinä läpi koko vuoden. Puutuoteteollisuus osallistuu aktiivisesti rakentamislain seurantaryhmän toimintaan ja on mukana myös eri asetustyöryhmissä. Ilmastoselvitysasetuksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun alussa ja raja-arvoasetuksen työ käynnistyy.
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Matti Mikkola , p. 040 829 4026
Puurakenteilla saadaan edullinen hiilikädenjälki
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, hyödyt näkyvät pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana.
Diplomi-insinööri Miika Laitinen tarkasteli diplomityössään massiivipuurakenteisen kerrostalon hyötyä betonirakenteiseen hiilijalanjälkien sekä hiilikädenjälkien vertailun kautta, mutta laajensi tarkastelun puurakenteisen kerrostalon hiilikädenjäljen tuottamaan kustannushyötyyn. Hiilijalanjäljen pienentämisellä ja hiilikädenjäljen suurentamisella saadaan ilmaston näkökulmasta positiivisesti vaikuttavia tuloksia aikaan. Massiivipuisella rungolla voidaan siis saada korkeampi hiilikädenjälki paljon halvemmalla kuin betonirakenteisella.
Tutkimuksessa havaittiin, etteivät ympäristösertifioinnit ota huomioon rakennusten vähähiilisyyttä tarpeeksi kattavasti. Sertifioinnit keskittyvät vähähiilisyyden suhteen rakennusten elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen, mikä on liian suppea tarkastelu.
Diplomityö on julkaistu Tampereen yliopiston tietokannassa. Lisäksi tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Linkki Miika Laitisen asiantuntijakirjoitukseen
Linkki Miika Laitisen diplomityöhön
Linkki MDPI:n artikkeliin
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Rakentamislain muutokset. Puulla edullinen hiilikädenjälki. Puutuoteteollisuuden uutiskirje 5/2024
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => rakentamislain-muutokset-puulla-edullinen-hiilikadenjalki-puutuoteteollisuuden-uutiskirje-52024
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-05-14 11:25:59
[post_modified_gmt] => 2024-05-14 08:25:59
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
